Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

DEꞌUWAN HANIDABAA

“Taani Tarkka Gida Erikke”

“Taani Tarkka Gida Erikke”

NUUNI boorasanaadan oottana danddayiya daro hanotati deꞌoosona; hegeetikka nuuni siiqiyo uri hayqqiyogaa, deꞌanawu ooratta heeri biyogaanne nurkka deꞌiyogaa. Ha ubbabati tana gakkidosona. Shin ta deꞌuwabaa taani qoppiyo wode, tumuppe tarkka attabeennaagaa haꞌꞌi akeekaas. Taani hegaadan giidoy aybissakko ane yootays.

TANA YELIDAAGEETI TAWU LEEMISO GIDIDOSONA

Ta aawaynne ta aayyiya Kaatolikke haymaanootiya mintti kaalloosona. Shin eti Xoossaa sunttay Yihoowa gidiyogaa Geeshsha Maxaafaappe tamaaridi mino Yihoowa Markka gididosona. Ta aaway Yesuusa misiliya massi giigissiyogaa aggiis. Pilippinsse waanna katama gidida Maaniliyappe gaxattiya heeran San Wan del Montta giyosan ta aaway nu pooqe keettaa saꞌaa kifilee koyro Shiiquwa Addaraasha gidana mala ba anaaxetettaa eraa goꞌettidi giigissiis.

Tana yelidaageetuuranne nu soo asaara

Taani 1952n yelettin tana yelidaageeti taappe bayratiya ta oyddu ishanttanne heezzu michchontta Yihoowabaa tamaarissidoogaadan tanakka tamaarissiyogaa doommidosona. Taani dicciyo wode, ubba galla Geeshsha Maxaafaappe issi shemppuwa nabbabanaadan ta aaway tana minttettiis. Qassi I nu dirijjitee giigissido dumma dumma xuufeta goꞌettidi taani Yihoowabaa loytta eranaadan maaddiis. Yuuyi xomoosiyageetinne macara biiroy kiittin yiyageeti nu son shemppanaadan tana yelidaageeti issi issitoo shoobbidosona. Hegee nu soo asay keehi ufayttanaadan oottiisinne he ishantti yootidobay nuna minttettiis; qassi Yihoowa haggaazuwa nu deꞌuwan aybippenne kaseyanaadan denttettiis.

Yihoowawu loytti ammanettiya tana yelidaageetuppe darobaa tamaaraas. Ta siiqo aayyiya sahettada hayqqa simmin, ta aawaynne taani 1971n aqinye gididi haggaaziyogaa doommida. Shin 1973n tawu layttay 20 gidido wode ta aaway hayqqiis. Tana yelidaageeti hayqqidoogan taani keehi azzanaasinne tarkka attidabadan tawu siyettiis. Shin Geeshsha Maxaafay yootiyo ‘ammanttiyanne mino’ hidootay taani keehi unꞌꞌettiyogaa aggada, ubbatoo loꞌꞌobaa qoppanaadaaninne Yihoowakko shiiqanaadan tana maaddiis. (Ibr. 6:19) Ta aaway hayqqi simmin daro takkennan Palawane moottan Koron giyo haruuruwan dumma aqinye gidada maddabettaas.

METIYA AAWATETTATA TARKKA POLIYO WODE

Koron giyosaa taani biyo wode tawu layttay 21. Taani kataman diccido gishshawu he haruuruwan korinttee, bombbaa haattay woy toga miishshay darin baynnaagaa beꞌada malaalettaas. Yan amarida Yihoowa Markkati deꞌikkokka, tanaara haggaaziya aqinye baynna gishshawu issi issitoo tarkka haggaazana koshshiis. Koyro aginan nu soo asaanne ta laggeta keehi laamotaas. Taani qamman saluwan kumida xoolintteta beꞌaydda yeekkays. Taani aqinyetettaa aggada soo simmanawu koyaas.

He wodetun tana qofissiyanne tawu siyettiya ubbabaa Yihoowawu yootaas. Taani Geeshsha Maxaafappenne nu xuufetuppe nabbabido minttettiya qofata hassayaas. Taani darotoo Mazamure 19:14 qoppaas. Yihoowa ufayssiyabata leemisuwawu, A oosotanne A eeshshata wotta dentta qoppikko, I ‘ta wogga Zaallanne tana Woziyagaa’ gidanaagaa akeekaas. “Neeni Awudenne Nerkka Gidakka” a giya Wochchiyo Keelaa huuphe yohoy tana keehi maaddiis. Taani he huuphe yohuwa zaara zaara nabbabaas. Taani tarkka gidiyo wode Yihooway ta miyyiyan deꞌiyabadan tawu siyettees; qassi hegee woossanawu, xannaꞌanawunne wotta dentta qoppanawu keehi loꞌꞌo wode.

Koron giyosaa baada darin takkennan cima gidida sunttettaas. Yan cimay ta xalaala gidiyo gishshawu, saaminttan saaminttan Tiꞌokiraase Haggaazo Timirtte Keettaa, Haggaazo Shiiquwa, Galchchaa Maxaafa Xinaatiyanne Wochchiyo Keelaa Xinaatiya kaalettiyogaa doommaas. Qassi saaminttan saaminttan dere haasayaa haasayays. Hegaappe denddidaagan moozottanawu tawu wodee baawa!

Koron giyosan ta haggaazuwan loꞌꞌo ayfiya demmaas; qassi taani Geeshsha Maxaafaa xannaꞌissidoogeetuppe amaridaageeti guyyeppe haattan muukettidosona. Shin waayissidabatikka deꞌoosona. Taani gakkada awan aqanaakko erana xayikkonne, issi issitoo haggaazo moottaa baanawu bagga gallassaa hemettana koshshiis. Nu Galchchaa haggaazo moottan guutta gidida cora haruurotikka deꞌoosona. Taani haattaa wadhdhiyogaa erana xayikkokka, motoriyan oottiya wolwoluwan haattan beetay denddishin yaa gakkanawu baas! Ha waayissiya ubba hanotatunkka Yihooway tana naagiisinne maaddiis. Kaallidi tawu imettana aawatettan gakkiya hegaappe aadhdhiya metotussi Yihooway tana loohissiiddi deꞌiyogaa guyyeppe akeekaas.

PAPUWA NIWU GIININ

Taani 1978n Awusttiraaliyappe huuphessa baggan deꞌiya Papuwa Niwu Giinin maddabettaas. Papuwa Niwu Giini deretiya biitta. Heezzu miiloone gidiya asay 800​ppe dariya doonan haasayiyogaa erada taani malaalettaas. Tok Pizin geetettiya Melanizhzhiyan Pijin giyo doonaa daroti haasayana danddayiyogee ufayssiyaba.

Taani waanna katama gidida Port Moreseben deꞌiya Inggilizetto galchchan amarida wodiyawu maddabettaas. Shin taani Tok Pizine galchchawu laamettido wode he galchchay goꞌettiyo doonaa tamaaraas. Taani tamaariyobaa haggaazuwan goꞌettaas. Taani yaatidoogee he doonaa sohuwara eranaadan maaddiis. Darin takkennan, taani Tok Pizine doonan dere haasayaa haasayaas. Taani Papuwa Niwu Giini bin laytta kumennan aaho gidida daro moottatun deꞌiya Tok Pizine galchchatun woradaa xomoosiyagaa gidada sunttettidoogan keehi malaalettaas.

Galchchati issoy issuwappe haakkidi deꞌiyo gishshawu taani daro woradaa shiiqota daraajjayananne darotoo manddarana koshshiis. Taani biido ooratta biittan deꞌiya asay taagaappe dumma doonaa haasayiyo gishshawunne eta wogay taagaappe dummatiyo gishshawu taani tarkka attidabadan koyro heeran qoppaas. Biittay deretiyo gishshawunne kirttaakirtto gidiyo gishshawu ogee baawa. Hegaa gaasuwan, taani issi galchchaappe hara galchchaa baanawu goꞌettiyoy horophphille xalaala; hegaappe denddidaagan, taani saaminttan saaminttan horophphilliyan manddarana koshshiis giyogaa mala. Issi issitoo ceeggida qeeri horophphilliyan manddariyo wode taappe hari baawa. He wodetun taani wolwoluwan biyo wodeegaadan hirggaas!

Silkkee amarida asatu xalaalaassi deꞌiyo gishshawu taani galchchatuura dabddaabbiyan gayttays. Darotoo, taani ta dabddaabbetuppe kaseta gakkiyo gishshawu, Yihoowa Markkati deꞌiyosaa he heeraa asaa oychchana koshshiis. Shin taani ishanttuura gayttiyo wode ubban eti keehi nashshiyageetanne siiqiyageeta gidiyo gishshawu taani eta demmanawu baaxetidogan ufayttays. Yihooway tana daro ogetun maaddiis; qassi taani aara dabbotido dabbotay minniis.

Bugunvile haruuruwan taani koyro shiiqido shiiquwan issi azinaynne machchiya noocu giiddi taakko yiidi, “Nuna hassayay?” giidi oychchidosona. Taani Port Moresebe koyro biido wode etawu markkattidoogaa hassayaas. Taani eta Geeshsha Maxaafaa xannaꞌissiyogaa doomissada heeran deꞌiya issi ishay eta xannaꞌissanaadan immidoogaa hassayaas. Eti naaꞌꞌaykka haattan muukettidosona! Papuwu Niwu Giinin taani heezzu layttawu haggaazido wode demmido daro anjjotuppe hegee issuwa.

OOSOY DARIDO SO ASAA

Adeeliira

Taani 1978n Koron giyosaa aggada baanaappe kase yallisa gididanne ba goꞌꞌaa aggabayiya Adeelo giyo michcheera gayttaas. A Sameelanne Sherlo giyo ba naaꞌꞌu naata barkka dichchaydda ubba wode aqinye gidada haggaazawusu. A cimida ba aayyiyokka heemmawusu. Taani Uddufune 1981n, Pilippinsse simmada Adeelo ekkaas. Nuuni aqo oyqqi simmidi ubba wode aqinye gididi haggaazida, qassi so asawu koshshiyabaa kunttanawu hashetidi oottida.

Adeeliiranne nu naatu Sameelaaranne Sherliira Palawanen issippe haggaaziyo wode

Taayyo so asay deꞌikkokka, 1983n dumma aqinye gidada zaaretta sunttettaas; qassi Palawane moottan Linapakana giyo haruuruwan maddabettaas. Yihoowa Markki baynna haakkidi deꞌiya he sohuwa nuuni ubbay biida. Adeeli aayyiya issi laytta gidiya wodiyappe simmin hayqqaasu. Shin nuuni minnidi haggaazidoogee darin kayyottennaadan maaddiis. Geeshsha Maxaafaa xannaꞌiyogaa doommida daroti shiiqota shiiqanawu koyido gishshawu, guutta Shiiquwa Addaraashay sohuwara nuussi koshshiis. Hegaa gishshawu, nuuni keexxida. Nuuni yaa bin heezzu layttaappe simmin, Hassayuwa Baalawu 110 asay shiiqidoogan keehi ufayttida; qassi nuuni yaappe kiyi simmin hegeetuppe daroti haattan muukettidosona.

Taani 1986n inchchirichchay oyqqidoogeeti deꞌiyo Kuliyone giyo haruuruwa maddabettaas. Amarida layttaappe simmin, Adeelakka dumma aqinye gidada sunttettaasu. Koyro heeran nuuni inchchirichchay oyqqidoogeetussi sabbakanawu yayyida. Shin he harggiyan oyqettidaageeti akkamettidoogaanne he harggee asa asappe darin oyqqennaagaa yan deꞌiya aassiyageeti nuussi yootidosona. He harggiyan oyqettidaageetuppe amaridaageeti issi michchee son shiiqota shiiqoosona. He asatuyyo sabbakanawu yayyiyogaa sohuwara aggida; qassi Xoossaykka asaykka banttana ixxiyabadan qoppiya he asatuyyo Geeshsha Maxaafaa hidootaa yootiyogee nuna keehi ufayssees. Sahettiya asati sinttappe muleera payya gidanaagaa eridi eti keehi ufayttiyogaa beꞌidi nuunikka ufayttida.—Luq. 5:12, 13.

Nu naati Kuliyonen deꞌuwa waati meezetidonaa? Adeelanne taani nu naatuyyo loꞌꞌo laggeti deꞌana mala, Koron giyosaappe naaꞌꞌu yelaga michchontti nuukko yaanaadan shoobbida. Sameeli, Sherlanne he naaꞌꞌu yelaga michchontti bantta haggaazuwan loꞌꞌo ayfiya demmidi ufayttidosona; eti daro naata xannaꞌissiyo wode Adeelanne taani he naata yelidaageeta xannaꞌissida. Qassi issi wode nuuni 11 so asaa xannaꞌissida. Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaꞌissiyogeetuppe daroti ayyaanaaban diccido gishshawu sohuwara ooratta galchchay eqqiis.

Koyro heeran he moottan cimay ta xalaala. Hegaa gishshawu, Kuliyonen deꞌiya hosppun aassiyageetuura qassi wolwoluwan heezzu saatiyawu manddaridi gakkiyo Marli geetettiya heeran deꞌiya uddufun aassiyageetuura saaminttan saaminttan shiiqiyo shiiqota kaalettanaadan macara biiroy tana oychchiis. Shiiqotuppe simmin so asa ubbay Halse giyosan deꞌiyageeta Geeshsha Maxaafaa xannaꞌissanawu deretiya heeraara unddenna saatiya hemettidi biida.

Guyyeppe, Marliininne Halsen daroti tumaa siyido gishshawu he naaꞌꞌu sohotunkka Shiiquwa Addaraashaa keexxida. Linapakan deꞌiyageetudan, yan deꞌiya ishanttinne tumaa siyanawu koyiyageeti keexuwa oosuwawu koshshiyabaappe dariya baggaa immidosonanne oosuwan maaddidosona. Marlin deꞌiya addaraashan 200 asay shiiqana danddayees; qassi aakkana danddayiyo gishshawu yan woradaa shiiqota shiiqoos.

KAYOTTIDO, BOORASIDONNE ZAARETTADA UFAYTTIDO WODIYA

Naati dicci simmin, 1993n Adeelanne taani Pilippinssen woradaa oosuwa oottiyogaa doommida. Guyyeppe, taani Galchchan Oottiyageeti Loohiyo Timirtte Keettan asttamaare gidanawu 2000n he timirtte keettan tamaaraas. Asttamaare gidanawu taani danddayennabadan qoppikkokka Adeela tana ubbatoo minttettaasu. Taani he ooratta aawatettaa polanaadan Yihooway taayyo wolqqaa immanaagaa A tana hassayissaasu. (2 Qor. 4:7) Adeela sahettayddakka ba aawatettaa polido gishshawu hegee tuma gidiyogaa erawusu.

Taani 2006n tamaarissiyo wode, Parkinsene giyo harggee Adeelo oyqqidoogee erettiis. Nuuni keehi dagammida! Taani Adeelo maaddanawu nu aawatettaa agganawu qoppidoogaa iyyo yootido wode A hagaadan gaasu: “Tana akkamana danddayiya dottoriya hayyanaa koya; qassi nuuni nu aawatettaa aggennaadan Yihooway maaddanaagaa taani erays.” Adeela kaalliya usuppun layttawu zuuzummennan Yihoowawu haggaazaasu. A hemettana danddayenna wode gooman biya wombbaran uttada sabbakawusu. A haasayanawu metootiyo wode shiiqotun issi qaalaa woy naaꞌꞌu qaalaa zaarawusu. Adeela 2013n hayqqana gakkanaashin gencciyogan keehi loꞌꞌo leemiso gidido gishshawu, daro ishanttinne michchontti O nashshiyogaa bessanawu daro kiitaa kiittidosona. Ammanettiyanne siiqiya ta machcheera 30​ppe dariya layttaa issippe deꞌido gishshawu, A hayqqido wode taani zaarettada keehi azzanaasinne boorasaas.

Adeela taani ta aawatettaa aggennaadan koyido gishshawu, hegaadan oottaas. Taani daro oosuwa oottiyogee ta boorasennaadan maaddiis. Taani 2014​ppe 2017 gakkanaashin nu oosoy teqettido biittatun Tagaalooge doonaa haasayiya galchchata xomoosanaadan maddabettaas. Hegaappe simmada, Taywanen, Amarkkaaninne Kanaadan Tagaalooge doonaa goꞌettiya galchchata xomoosaas. Qassi 2019n Hinddeeninne Taylandden Kawotettaa Mishiraachchuwa Yootiyageetu Timirtte Keettan Inggilizettuwan tamaariyageeta tamaarissaas. He ubba aawatettatun taani keehi ufayttaas. Taani Yihoowa haggaazuwan darobaa oottiyo wodiyan keehippe ufayttays.

KOSHSHIYA MAADUWA UBBATOO DEMMOOS

Taani ooratta aawatettaa demmido wode ubban ishanttuuranne michchonttuura loytta siiqettido gishshawu etappe shaahettiyo wode metootaas. Hegaa mala wodetun taani Yihoowan wozanappe ammanettaas. I tana ubbatoo maaddiis, qassi hegee ta deꞌoy laamettiyo wode meezetanaadan oottiis. Haꞌꞌi taani Pilippinssen dumma aqinye. Ta ooratta galchchay tana kaafiyanne tawu qoppiya so asa mala gidiyo gishshawu taani ufayttays. Sameelinne Sherla bantta aayyeegaadan ammanuwan mino gidiyogaa beꞌiyogankka ufayttays.—3 Yoh. 4.

Galchchay tawu siiqiya so asa gidiis

Ta siiqo machchiya iita harggiyan sahettada hayqqishin beꞌiyogaa gujjin, ta deꞌuwan daro metoy tana gakkiis. Taani daro ooratta hanotatakka meezetana koshshiis. Shin Yihooway ‘nuussi ubbaassi matan deꞌiyogaa’ akeekaasa. (Oos. 17:27) Yihooway ba ashkkarati keehi haahosan deꞌikkonne eta maaddanawunne minttanawu A ‘kushee qaammibeenna.’ (Isi. 59:1) Yihooway, ta Zaallay ta deꞌo laytta ubban tanaara gidiis; qassi taani A keehi galatays. Taani tarkka gida erikke.

a Wochchiyo Keelaa Masqqala 1, 1972, sinttaa 521-527 (Inggilizettuwa) xeella.