METOY nena gakkin, maaddana danddayiya uri baynnaagaa erada neeni unꞌꞌetta eray? Nuuni ‘waayissiya wodiyan’ deꞌiyogee hidootaa qanxxanaadaaninne boorasanaadan oottana danddayees. (2 Xim. 3:1) Gidikkonne, nuna metoy gakkiyo wode, maaddana danddayiya asay deꞌees. Tumu laggeti nuna ‘meto wodiyan’ keehi maaddana danddayiyogaa Geeshsha Maxaafay yootees.—Lee. 17:17.

Kiitettida Phawuloosi misoonaawe gididi oottiyo wode A laggetuppe amaridaageeti aara biidosona; qassi eti A daro ogetun maaddidosona. (Qol. 4:7-11) Phawuloosi Roomen qashuwan deꞌiyo wode, I oottana danddayennabata A laggeti oottidosona. Leemisuwawu, Eppafiroditoosi Piliphphisiyusan deꞌiya ishanttinne michchontti kiittido issi issibata Phawuloosawu efiis. (Pili. 4:18) Tikiqoosi Phawuloosi xaafido dabddaabbeta dumma dumma galchchatussi gattiis. (Qol. 4:7) Phawuloosi issi keettan qashettido, qassi guyyeppe qasho keettan qashettido wodekka ba laggeti maaddin galchchata minttettiis. Ha wodiyan neeni tumu lagge waana gidana danddayay?

Ha wodiyankka tumu laggeti maaddiyogaa bessiya taariketi deꞌoosona. Isppeenen deꞌiya ubba wode aqinye gidida Elssaabeexa metootido wodetun issi michchiya O waata maaddidaakko yootaasu. I aayyiyo wolqqaama kansseree oyqqidoogee erettido wode he michchiya Geeshsha Maxaafaa xiqiseti deꞌiyo minttettiya daro kiitaa Elssaabeexiyyo kiittaasu. Elssaabeexa hagaadan gaasu: “Taani he kiitaa beꞌiyo wode tawu qoppiya uri deꞌiyogaa erada ufayttaysinne taani oottana koshshiyabaa oottanawu wolqqaa demmays.”—Lee. 18:24.

Nuuni nu mala Kiristtaaneti haggaazuwa kiyanaadan woy shiiquwa baanaadan maaddiyogan nu laggetettaa minttana danddayoos. Leemisuwawu, cimida ishaa woy michchiyo shiiquwawu woykko haggaazuwawu toga miishshan efaana danddayay? Neeni yaatikko intte issoy issuwa minttettana danddayeeta. (Roo. 1:12) Shin amarida Kiristtaaneti sooppe kiyana danddayokkona. Nuuni etawu waani tumu lagge gidana danddayiyoo?

Leemisuwawu, nu ishanttuppenne michchonttuppe amaridaageeti keehi sahettiyo gishshawu shiiqotussi Shiiquwa Addaraashaa baana danddayokkona. Kansseriya sahettida Devida giyo ishaa hanotaa beꞌa. I kemoterappe giyo akkamuwa usuppun aginaappe daruwa akkamettiis. Devidi akkamettiyo wodiyan, inne A machchiya Lidiya  shiiqota Intternneetiya goꞌettidi son uttidi kaallidosona.

Galchchan deꞌiya ishanttinne michchontti eta waati maaddidonaa? Ubba shiiqotuppe simmin, Shiiquwa Addaraashan deꞌiyageetuppe amaridaageeti Devidaaranne Lideera biiduwan gayttidi haasayanawu baaxetoosona. Qassi Devidinne Lidiya shiiquwan qofaa yootiyo wode ishanttinne michchontti eti yootido qofan ufayttidoogaa qonccissiya kiitaa shiiquwappe simmin etawu kiittoosona. Hegee ayba ayfe demissidee? Devidinne Lidiya ishanttinne michchontti eta siiqiyogaa akeekidosona.

Sooppe kiyana danddayennaageetuura haggaazanawu halchchana danddayoos. Nu etaara haggaazanawu nu prograamiyan amaridabaa giigissana danddayoos. Yaatiyogan nuuni eta dogibeennaagaa bessoos. (Lee. 3:27) Neeni amarida wodiya bazzada dabddaabbiyan woy silkkiyan etaara markkattana danddayay? Sooppe kiyana danddayennaageeti biiduwan gayttidi haggaazo shiiqota kaallana danddayoosona. Devidinne Lidiya galchchay etawu hegaa giigissido gishshawu nashshidosona. Devidi hagaadan giis, “Nu haggaazo citaara guuttabaa tobbiyogeenne woossiyogee nuna keehi minttettiis.” Sooppe kiyana danddayenna issi ishaa woy issi michchee soo ne xinaatiya ekka baada xannaꞌissanawu issi issitoo oychchana danddayaasa.

Sooppe kiyana danddayenna ishanttuuranne michchonttuura issippe aattiyo wode nuuni etabaanne eta loꞌꞌo eeshshata akeekoos, qassi etaara loytti laggetoos. Leemisuwawu, eti Xoossaa Qaalaappe issi ura waati tamaarissiyakko, qassi he uri Yihoowakko shiiqanaadan waati maaddiyakko akeekada eta kaseppe aaruwan nashshana. Haggaazuwa kiyanaadaaninne shiiqota shiiqanaadan neeni ishanttanne michchontta maaddiyo wode ooratta laggeta demmaasa.—2 Qor. 6:13.

Phawuloosi A laggee Tiitu aara takkidoogan minettiis. (2 Qor. 7:5-7) Metootidaageetussi nuuni qarettiyogaa qonccissiyogaa xalla gidennan, etaara issippe wodiya aattiyogaaninne eta maaddiyabaa oottiyogan eta minttettana danddayiyogaa ha taarikee nuna hassayissees.—1 Yoh. 3:18.

Raashiyan deꞌiya ishanttinne michchontti issoy issuwa maaddiyogan nuussi keehi loꞌꞌo leemiso. Serganne A machchee, Tatiyani hanotaa beꞌa. Issi polisee eta keettaa patipanni simmidi eta qoranawu polis xaabiya efiis. Tatiyana koyro birshshettada soo simmaasu. Sergee hagaadan giis: “[Tatiyana] soo gakkidosaara issi xala michchiya nu soo yaasu. Hara ishanttinne michchonttikka yiidosona; qassi nu keettaa maarayiyogan maaddidosona.”

Sergee gujjidi hagaadan giis: “Taani Leemiso 17:17 dosays, xiqisee hagaadan gees: ‘Laggee mule wodekka siiqees; qassi meto wode maaddanaassi yelettida isha.’ Tarkka genccana danddayenna he yedetaa wodiyan ha xiqisee tana keehi minttettiis. Xalatettan ta miyyiyan eqqiya laggeta Yihooway tawu immiis.”

Ha keehi waayissiya wodiyan nu laggetu maadoy nuuyyo koshshees. Gita waayiya wode eti nuussi keehi koshshoosona. Yaakko ha wodiyan tumu lagge gidanawu loytti baaxetiyageeta gidoos!—1 PHe. 4:7, 8.