1. Nuuni ay ammanettiyoo?

 NUUNI Yihoowa asa gidiyo gishshawu, I nuna siiqiyoogaanne nuuni loꞌꞌo deꞌo deꞌanaadan I koyiyoogaa eroos. (Roo. 8:35-39) Qassi nuuni Geeshsha Maxaafay yootiyo maarata oosuwan peeshshiyo wode ubbatoo goꞌettiyoogaa ammanettoos. (Isi. 48:17, 18) SHin qoppibeenna metoy nuna gakkiyo wode nuuni waatana koshshii?

2. Nuna gakkana danddayiya metoti awugeetee, qassi he metoti nuuni woygi qoppanaadan oottana danddayiyoonaa?

² Yihoowawu goynniyaageeta ubbaa metoy gakkees. Leemisuwawu, so asaappe issoy nuna azzanttana danddayees. Yihoowa haggaazuwan nuuni koyidoogaa keenaa oottennaadan sahoy nuna diggana danddayees. Meretay gattiyo daafabaa gaasuwan nuuni keehi qohettana danddayoos. Woy nu ammanuwaa gaasuwan yedetay nuna gakkana danddayees. Hegaa mala metoti nuna gakkiyo wode hagaadan giidi qoppana danddayoos: ‘Hagee tana gakkiyoy aybissee? Taani mooridobi deꞌii? Hegee Yihooway tana anjjibeennaagaa bessiyaabee?’ Neeni hegaadan qoppa eray? Yaatikko, hidootaa qanxxoppa. Ammanettidi Yihoowawu haggaazidaageetuppe daroti hegaadan qoppidosona.—Maz. 22:1, 2; Imb. 1:2, 3.

3. Mazamure 34:19ppe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

³ Mazamure 34:19 nabbaba. Ha mazamuriyan deꞌiya keehi koshshiya naaꞌꞌubata akeeka: (1) Xillo asaa metoy gakkees.  (2) Nu metuwaappe Yihooway nuna ashshees. Yihooway nuna waati ashshii? Issi ogee nuuni ha alamiyan deꞌiyo deꞌuwaa bessiyaagaadan xeellanaadan maaddiyoogaa. Yihooway nuuni awu haggaaziyoogan ufayttanaagaa yootikkonne, ha wodiyan metoy nuna gakkenna giidi yootibeenna. (Isi. 66:14) Yihooway nuuni merinawu ufayttidi deꞌanaadan koyiyo sinttanaa hidootaa ubbatoo qoppanaadan I nuna minttettees. (2 Qor. 4:16-18) He wodee gakkanaashin, awu haggaazanaadan I nuna ubbatoo maaddees.—Zil. 3:22-24.

4. Nuuni ha huuphe yohuwan ay beꞌanee?

⁴ Beni wodiyankka ha wodiyankka ammanettidi Yihoowawu haggaazidaageetuppe nuuni ay tamaarana danddayiyaakko ane beꞌoos. Nuuni beꞌanaagaadan, qoppibeenna metoy nuna gakkana danddayees. SHin nuuni Yihoowan ammanettiyo wode, I nuna ubbatoo maaddana. (Maz. 55:22) Nuuni ha leemisota pilggiyo wode nena hagaadan oychcha: ‘Hegaa malabay tana gakkiyaakko taani waatanee? Eta hanotay taani Yihoowan mintta ammananaadan waati maaddii? Taani tamaaridobaappe oosuwan peeshshana danddayiyoobay aybee?’

5. Laabaana gaasuwan Yaaqooba gakkida metoy aybee? (Koyro sinttan deꞌiya misiliyaa xeella.)

⁵ Yihoowa ashkkarata beni wode eti qoppibeenna metoy gakkiis. Ane Yaaqooba hanotaa beꞌa. I Xoossawu goynniya, Laabaana macca naatuppe issinniyo ekkanaadan A aaway A azaziis, qassi Yihooway A anjjanaagaakka yootiis. (Doo. 28:1-4) Hegaa gishshawu Yaaqoobi likke gididabaa oottiis. I Kanaaneppe kiyidi, Liyonne Raaheelo giyo naaꞌꞌu macca naati deꞌiyo Laabaana soo biis. Yaaqoobi Laabaana kaalo naꞌiyo Raaheelo siiqido gishshawu, O ekkanawu I aawaayyo laappun layttaa oottanawu eeno giis. (Doo. 29:18) SHin hanotay Yaaqoobi qoppidoogaadan hanibeenna. Laabaani ba bayra naꞌiyo Liyo immiyoogan A cimmiis. Issi saaminttappe guyyiyan Yaaqoobi Raaheelo ekkanaadan Laabaani eeno giikkonne, I hara laappun layttawu oottana koshshiis. (Doo. 29:25-27) Oosuwaara gayttidaagankka Laabaani Yaaqooba naaqqiis. Laabaani 20 layttawu Yaaqooba naaqqiis!—Doo. 31:41, 42.

6. Yaaqooba gakkida hara metoti awugeetee?

⁶ Yaaqooba hara metoykka gakkiis. Awu daro naati deꞌoosona, shin A attuma naati issoy issuwaara sarotettan deꞌibookkona. Eti bantta ishaa Yooseefa aylletettawu bayzzidosona. Yaaqooba naati Simooninne Leewi, bantta soo asaa sunttaanne Yihoowa sunttaa mooriyaabaa oottidosona. Hegaa bollikka, Yaaqoobi siiqiyo A machchiyaa Raaheela naaꞌꞌantto naꞌaa yelaydda hayqqaasu. Qassi wolqqaama koshaa gaasuwan Yaaqoobi ceegatettaa layttan deꞌanawu Gibxxe biitta baana koshshiis.—Doo. 34:30; 35:16-19; 37:28; 45:9-11, 28.

7. Yihooway Yaaqooba nashshiyoogaa waati bessidee?

⁷ Ha ubba metoti gakkikkonne, Yaaqoobi Yihoowaaninne I gelido qaalan ammanettiyoogaa aggibeenna. Yihoowaykka Yaaqooba nashshiyoogaa bessiis. Leemisuwawu, Laabaani Yaaqooba naaqqikkonne, Yihooway awu daro aquwaa immiis. Qassi Yaaqoobi daro wodiyaappe kase hayqqiis giidi qoppido ba naꞌaa Yooseefaara zaarettidi gayttido wode, Yihoowa keehi galatidoogee qoncce! Yaaqoobi Yihoowawu mata dabbo gididoogee I bana gakkida metuwaa genccanaadan maaddiis. (Doo. 30:43; 32:9, 10; 46:28-30) Nuunikka Yihoowawu mata dabbo gididi deꞌikko, qoppennan gakkiya metota genccana danddayoos.

8. Kawuwaa Daawiti oottanawu koyidobay aybee?

 ⁸ Kawuwaa Daawiti Yihoowa haggaazuwan oottana koyido ubbabaa oottana danddayibeenna. Leemisuwawu, Daawiti ba Xoossawu beeta maqidasiyaa keexxanawu keehi koyiis. I hegaa oottanawu koyidoogaa hananabaa yootiya Naataanawu odiis. Naataani, “Oottanau ne wozanai qoppidobaa ubbaa ootta; GODAI nenaara de7ees” yaagiis. (1 Odi. 17:1, 2) Hegee Daawita keehi minttettidoogaa qoppana danddayoos. I he gita keettaa keexxanawu halchchuwaa kessiyoogaa sohuwaara doommennan aggenna.

9. Daawiti azzanttiyaabaa siyido wode waanidee?

⁹ SHin sohuwaara, Yihooway kiittin hananabaa yootiyaagee zaarettidi Daawitakko yiidi azzanttiyaabaa yootiis. Beeta maqidasiyaa keexxanay Daawita gidennan, A naatuppe issuwaa gidiyoogaa “he gallassa qammi” Yihooway Naataanawu yootiis. (1 Odi. 17:3, 4, 11, 12) Hegaa siyido wode Daawiti waanidee? I ba halchchuwaa laammiis. I ba naꞌay Solomoni keexxanawu koshshiya miishshatanne harabata immanawu qoppiis.—1 Odi. 29:1-5.

10. Yihooway Daawita waati anjjidee?

¹⁰ Beeta maqidasiyaa keexxanay Daawita gidennaagaa Yihooway ayyo yooti simmidi, sohuwaara aara maachchaa maacettiis. Yihooway Daawita zerettaappe issoy merinawu kawotanaagaa qaalaa geliis. (2 Sam. 7:16) Ooratta alamiyan, SHaꞌu Layttaa Haaruwan Kawoy Yesuusi A zerettaappe issuwaa gidiyoogaa Daawiti eriyo wode keehi ufayttana. Nuuni Yihoowawu haggaazanawu qoppido ubbabaa oottana danddayennaba gidikkonne, nuuni mule qoppibeenna hara loꞌꞌobata Xoossay nuussi immana danddayiyoogaa akeekanaadan ha taarikee nuna maaddees.

11. Koyro xeetu layttaa Kiristtaaneti Xoossaa Kawotettay eti qoppido wodiyan haariyoogaa doommana xayikkonne loꞌꞌobaa ay oottidonaa? (Oosuwaa 6:7)

¹¹ Koyro xeetu layttaa Kiristtaaneta qoppibeenna metoy gakkiis. Leemisuwawu, eti Xoossaa Kawotettaa yeemuwan naagidosona, shin hegee awude yaanaakko eribookkona. (Oos. 1:6, 7) Yaatin eti waatidonaa? Eti aggennan sabbakidosona. Eti darosan sabbakido wode, Yihooway eta maaddiiddi deꞌiyoogaa akeekidosona.—Oosuwaa 6:7 nabbaba.

12. Namisay denddido wode koyro xeetu layttaa Kiristtaaneti ay oottidonaa?

¹² Issi wode “sa7a ubban gita namisai” denddiis. (Oos. 11:28) He namisay koyro xeetu layttaa Kiristtaanetakka qohiis. Gita namisaa gaasuwan eti ay keena qohettidaakko qoppa. Yelidaageeti bantta soo asawu qumaa waati demmanaakko hirggidoogee qoncce. Qassi bantta haggaazuwaa aassanawu qoppiya yelagati shin? Eti namisaa wodee aadhdha gakkanaashin naagana koshshiyaabadan qoppidonaa? Eta hanotay ayba gidikkonne, he Kiristtaaneti meezetidosona. Eti banttawu danddayettida keenan aggennan sabbakidosona, qassi banttawu deꞌiyaabaappe Yihudan deꞌiya bantta mala Kiristtaanetussi ufayssan immidosona.—Oos. 11:29, 30.

13. Namisaa wode Kiristtaaneta Yihooway waati anjjidee?

¹³ Namisaa wode Yihooway Kiristtaaneta waati anjjidee? Koshshiyaaban maaduwaa demmidaageeti Yihooway eta maaddiiddi deꞌiyoogaa akeekidosona. (Maa. 6:31-33) Eti banttana maaddida ishanttuuranne michchonttuura dabbotaa minttidoogee qoncce. Qassi qohettidaageeta maaddanawu miishshaa immidaageeti woy hara ogiyan maaddidaageeti immiyoogan ufayttidosona. (Oos. 20:35) Laamettida hanotaa meezetido gishshawu Yihooway eta ubbaakka anjjiis.

14. Barnnaabaasanne kiitettida PHawuloosa gakkidabay aybee, qassi hegee ayba ayfe demissidee? (Oosuwaa 14:21, 22)

 ¹⁴ Koyro xeetu layttaa Kiristtaaneta darotoo yedetay gakkiis; qassi issi issitoo hegee eti qoppenna wodiyan gakkiis. Barnnaabaasinne kiitettida PHawuloosi Lisxxira heeran sabbakido wode hanidabaa beꞌa. Koyro heeran, asay eta mokki ekkidi eti yootiyoobaa siyiis. SHin guyyeppe eqettiyaageeti “asaa bantta baggi” zaaridosona, qassi etappe amaridaageeti PHawuloosa shuchchan caddidi, hayqqiis gi qoppidi aggi biidosona. (Oos. 14:19) SHin Barnnaabaasinne PHawuloosi harasan sabbakiyoogaa aggibookkona. Hegee ayba ayfe demissidee? Eti “daro asay Yesuusa” ammananaadan oottidosona, qassi eti haasayidobaynne oottidobay daro Kiristtaaneta minttettiis. (Oosuwaa 14:21, 22 nabbaba.) Barnnaabaasinne PHawuloosi yedetay gakkikkokka sabbakiyoogaa aggibeenna gishshawu daroti goꞌettidosona. Yihooway nuuni oottanaadan oychchiyo ubbabaa aggennan nu oottiyo wode ubban anjjettana.

15. Ishaa A. H. Makmilaana hanotaappe neeni ay tamaaray?

¹⁵ Yihoowa asay 1914ppe kase issi issibay hanana giidi naagiis. Leemisuwawu, Ishaa A. H. Makmilaana hanotaa beꞌa. He wode deꞌiya darotuugaadan Ishaa Makmilaani matan saluwaa baana giidi qoppiis. Masqqala 1914n I ba haasayan hagaadan giis: “Geella hagee taani haasayiyo wurssetta dere haasayaa.” SHin hegee, awu wurssetta haasaya gidenna. Ishaa Makmilaani guyyeppe hagaadan giis: “Geella nuuppe amaridaageeti sohuwaara saluwaa baana giidi qoppida.” I gujjidi hagaadan giis: “Nuuni oottana koshshiyaabay Godaa oosoy daridoogeeta gidiyoogaa.” Ishaa Makmilaani oosoy daridoogaa gidiis. I minnidi haggaaziis. Wotaaddara gidennan ixxido gishshawu qashettida daro ishantta minttettiyo maataa demmiis. Qassi I cimido wodekka ammanettidi shiiqota shiiqiis. Ishaa Makmilaani ba woytuwaa naagiiddi Yihoowawu minnidi haggaazidoogan waani goꞌettidee? I 1966n hayqqanaappe guuttaa kasetidi hagaadan giis: “Ta ammanoy kaseegaappe haꞌꞌi keehi mino.” Nuuni qoppidoogaappe aaro wodiyaa metuwaa gencciiddi deꞌikko, hagee nuuni ubbay kaallana bessiya loꞌꞌo leemiso.—Ibr. 13:7.

16. Harbberit Jenenizanne A keettaayyiyo qoppennan gakkida metoy aybee? (Yaaqooba 4:14)

¹⁶ Yihoowa asatuppe daroti qoppennan harggiyan oyqettidi keehi metootoosona. Leemisuwawu, Ishaa Harbbert Jenenizi b misoonaawe gididi Gaanan haggaaziyo wode, inne A keettaayiyaa keehi ufayttiyoogaa bantta deꞌuwan hanidaban yootiis. SHin guyyeppe I muud disordder giyo wolqqaama harggiyan oyqqettiis. Ishaa Jenenizi Yaaqooba 4:14n deꞌiya qofaappe ekkidi A gakkida ooratta hanotay “‘wontto’ aybi hananaakko nuuni erana danddayennagaa bessiyoogaa” yootiis. (Nabbaba.) I hagaadan giis: “Nuuni bessiyaagaadan qoppiyaageeta gidana koshshiis, Gaanan deꞌiya nu mata laggeta darota aggidi akkamettanawu Kanaada simmida.” Ishaa Jenenizinne A keettaayiyaa paacee deꞌishinkka ammanettidi awu haggaazanaadan Yihooway eta maaddiis.

17. Ishaa Jeneniza hanotay harata waatidi maaddidee?

¹⁷ Ishaa Jenenizi ba deꞌuwan hanidabaa genttennan yootidobay harata keehippe maaddiis. Issi michchiyaa hagaadan gaasu:  “Taani ha huuphe yohuwaa nabbabiyo wode ufayttidoogaa keenaa mule ufaytta erikke.  . . Ishaa Jenenizi akkamettanawu giidi ba haggaazuwaa aggidoogaa nabbabidoogee, ta hanotaa bessiyaagaadan xeellanaadan tana maaddiis.” Hegaadankka issi ishay hagaadan giis: “Taani tammu layttawu gubaaꞌe cima gidada oottikkonne, guuggiyaa sahuwaa gaasuwan gubaaꞌe cima gidada oottiyoogaa aggana koshshiis. Deꞌuwan hanidabata nabbabiyoogee taani oottana danddayennabaa qoppiyoogan keehi unꞌꞌettanaadan oottiyo gishshawu nabbabiyoogan ufayttikke. . . . SHin Ishaa Jenenizi wayssiyaabay deꞌishinkka genccidoogee tana keehi minttettiis.” Nuuni qoppibeenna metuwaa gencciyoogee harata minttettana danddayiyoogaa hagee nuna hassayissees. Deꞌoy nuuni qoppidoogaadan gidana xayikkonne, ammanuwaaninne genccan haratussi leemiso gidana danddayoos.—1 PHe. 5:9.

18. Misiliyan qonccidaagaadan neeni Nayjeeriyan deꞌiya amꞌꞌee hanotaappe ay tamaaray?

¹⁸ Daafabaynne ubbasaa gakkiya koronaa harggee Yihoowa asaappe darota qohiis. Leemisuwawu, Nayjeeriyan deꞌiya issi amꞌꞌeessi keehi guutta qumaynne miishshay attiis. Issi galla maallado, banttawu attida guutta uruziyaa katti simmin haroode ay maanaakko I naꞌiya oychchaasu. He aayyiyaa nuussi miishshay woy miyoobay xayikkokka, attida wurssetta qumaa kattidanne Yihoowan wozanappe ammanettida Siraafita amꞌꞌee leemisuwaa kaallana koshshiyoogaa ba naꞌeessi yootaasu. (1 Kaw. 17:8-16) He gallassi eti laaxaa ay maanaakko qoppiyoogaa doommanaappe kase ishantti etawu koshshiyaabaa immidosona. Eti naaꞌꞌu saaminttappe dariya wodiyawu gidiya qumaakka immidosona. He michchiyaa A ba naꞌeessi yootidobaa Yihooway siyiyoogaa akeekabeennaagaa yootaasu. Nuuni Yihoowan ammanettikko, qoppennan  nuna gakkiya metoy nuuni kaseegaappe aaruwan Yihoowakko shiiqanaadan oottana danddayees.—1 PHe. 5:6, 7.

19. Alekis Yershooba gakkida yedetay aybee?

¹⁹ Mata wodeppe haa simmin nu ishanttuppenne michchonttuppe daroti qoppennan gakkiya yedetaa gencciiddi deꞌoosona. Ruusiyan deꞌiya Ishaa Alekis Yarshoobo hanotaa beꞌa. Ishaa Yarshooboy xammaqettido 1994 heeran Yihoowa asawu amarida laꞌatettay deꞌees. SHin amarida layttaappe simmin, Ruusiyan deꞌiya hanotay laamettiis. Ruusiyaa poliseti 2020n Ishaa Yarshooba soo mentti gelidi patipannidi qoridosona qassi sooppe darobaa ekkidosona. Amarida aginappe simmin, sunttati I mooranchcha giidi mootidosona. Issi layttappe dariya wodiyawu Geeshsha Maxaafaa xannaꞌana koyiyaaba milatida issi uri duuqqido biidoti mootuwawu naqaasha gididoogee hanotay yaa iitanaadan oottiis. Hegee ayba iitabee!

20. Ishaa Yershooboy Yihoowaara dabbotido dabbotaa waati minttidee?

²⁰ Ishaa Yershooba gakkida yedetay loꞌꞌobaa demissidee? Ee. Yihoowaara I dabbotido dabbotaa kaseegaappe minttiis. I hagaadan giis: “Ta keettaayiyaanne taani darotoo issippe woossoos. Yihooway maaddennaakko ha hanotaa genccana danddayennaagaa taani akeekaas.” I gujjidi hagaadan giis: “Buzo xinaatee taani hidootaa qanxxennaadan maaddiis. Taani beni deꞌida, ammanettida Yihoowa ashkkaratu hanotaa wotta dentta qoppaas. Woppu giyoogeenne Yihoowan ammanettiyoogee keehi koshshiyaaba gidiyoogaa qonccissiya daro Geeshsha Maxaafaa taariketi deꞌoosona.”

21. Ha huuphe yohuwan ay tamaaridoo?

²¹ Ha huuphe yohuwan ay tamaaridoo? Ha alamiyan nuuni qoppibeenna metoti issi issitoo nuna gakkoosona. Gidikkonne, Yihooway ba ashkkarati an ammanettikko eta ubbatoo maaddees. Ha xinaatiyawu denddo gidida xiqisee yootiyoogaadan, “xillo asa metoi daro; shin GODAI a he ubbaappe ashshees.” (Maz. 34:19) Nu metuwaa gidennan, nu ashshiyaa Yihoowa wolqqaa ubbatoo qoppiyaageeta gidoos. Yaatikko, nuunikka kiitettida PHawuloosaagaadan gaana danddayoos: “Ubbaappe aadhdhiya wolqqai Xoossaagaa gidiyoogaappe attin, nuugaa [gidenna].”—2 Qor. 4:7.