Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAꞌIYO HUUPHE YOHUWAA 8

“Naagettitenne Beegottite”

“Naagettitenne Beegottite”

“Naagettitenne beegottite.”—1 PHE. 5:8.

MAZAMURE 144 Demmana Woytuwaa Qoppite!

HA XINAATIYAN a

1. Wurssettaa wodiyaa xeelliyaagan Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuyyo woygidee, qassi eti waananaadan yootidee?

 YESUUSI hayqqanaappe amarida gallassaa kasetidi I erissiyo ashkkaratuppe oyddati A hagaadan giidi oychchidosona: “Wodiyaa wurssettaayyo malaatai aiba gidanee?” (Maa. 24:3) He erissiyo ashkkarati Yerusalaameenne yan deꞌiya beeta maqidasee xayana wodiyaa eranawu oychchennan aggokkona. Yesuusi etawu Yerusalaameenne yan deꞌiya beeta maqidasee xayiyoogaabaa xalla gidennan, nuuni deꞌiyo ‘wodiyaa wurssettaabaa’ xeelliyaagankka yootiis. Wurssetta gallassaa xeelliyaagan Yesuusi hagaadan giis: “He gallassaanne he saatiyaa Aawaa xalaalaappe attin, harai atto saluwan de7iya kiitanchchata gidin, woi tana Na7aa gidinkka ooninne eriyaabi baawa.” Hegaappe simmin, I ba erissiyo ashkkarati ‘naagettanaadaaninne minnidi deꞌanaadan’ zoriis.—Mar. 13:32-37.

2. Koyro xeetu layttan deꞌida Kiristtaaneti beegottidi deꞌana koshshidoy aybissee?

2 Koyro xeetu layttan deꞌida Ayhuda Kiristtaaneti bantta shemppuwaa ashshanawu beegottidi deꞌana koshshiis. Yerusalaameenne yan deꞌiya beeta maqidasee xayiyo wode, bana kaalliyaageeti kuuyana koshshiyaabaa Yesuusi yootiis. I hagaadan giis: “Wotaaddaran Yerusalaamee diretti uttidaashin intte be7iyo wode, Yerusalaame xayoi matattidoogaa erana.” He wode eti Yesuusi yootidoogaa azazettidi “deriyaakko [baqatana]” koshshiis. (Luq. 21:20, 21) Roomati Yerusalaame xayssiyo wode he azazuwaa siyidaageeti attidosona.

3. Nuuni ha huuphe yohuwan ay beꞌanee?

3 Nuuni ha iita alamee xayanawu keehi matido wodiyan deꞌoos. Yaatiyo gishshawu, nuunikka naagettidinne beegottidi deꞌana koshshees. Nuuni alamiyaa hanotaa beꞌiyo wode waani naagettidi deꞌana danddayiyaakko, qassi attida wodiyaa waatidi akeekan goꞌettana danddayiyaakko ha huuphe yohuwan beꞌana.

ALAMIYAA HANOTAA BEꞌIYO WODE AKEEKANCHCHA GIDA

4. Alamiyan haꞌꞌi haniyaabati Geeshsha Maxaafaa hiraagay polettanaadan oottiiddi deꞌiyoogaa beꞌiyoogan nuuni ufayttana koshshiyoy aybissee?

4 Haꞌꞌi alamiyaa hanotay Geeshsha Maxaafaa hiraagati polettanaadan oottiiddi deꞌiyo gishshawu, nuuni ufayttanaadan oottiya daro gaasoy deꞌees. Leemisuwawu, alamiyaa wurssettay matidoogaa nuuni eranaadan maaddiya hanana issi issibata Yesuusi yootiis. (Maa. 24:3-14) Nuuni ammanuwan minnidi deꞌanawu hiraagati polettiyoogaa wudidi kaallanaadan kiitettida PHeexiroosi nuna minttettiis. (2 PHe. 1:19-21) Geeshsha Maxaafan wurssetta maxaafay hagaadan giidi doommees: “Eesuwan hananau bessiyaabaa ba ashkkarata bessana mala, Xoossai Yesuus Kiristtoosayyo immido ajjuutai hagaa.” (Ajj. 1:1) Yaatiyo gishshawu, haꞌꞌi alamiyan haniiddi deꞌiyaabati, Geeshsha Maxaafaa hiraagay polettanaadan waati oottiyaakko eriyoogan keehi ufayttoos. Qassi he hanotata issoy issuwaara haasayanawu koyana danddayoos.

Nuuni Geeshsha Maxaafaa hiraagaa xannaꞌiyo wode naagettana koshshiyaabaynne oottana koshshiyaabay aybee? (Mentto 5 xeella) b

5. Nuuni naagettana koshshiyaabay aybee, qassi nu ay oottana bessii? (Misiliyaakka xeella.)

5 SHin, nuuni Geeshsha Maxaafaa hiraagaa pilggiyo wode aybi hananaakko malana koshshenna. Aybissi? Gubaaꞌiyan issippetettay xayanaadan oottiya aybanne nuuni haasayanawu koyenna gishshataassa. Leemisuwawu, alamiyaa kawotettati waatidi olaa xayssana, qassi sarotettaanne woppaa ehaana danddayiyaakko haasayishin siyana danddayoos. He hanotay 1 Tasalonqqe 5:3n deꞌiya hiraagay polettanaadan oottees giidi maliyoogaappe, hegaa xeelliyaagan mata wode kiyida timirtteta nuuni akeekana koshshees. Nuuni nu xuufetun kiyida qofaa haasayiyo wode, gubaaꞌee ‘issi qofan issuwaa gididi’ deꞌanaadan maaddoos.—1 Qor. 1:10; 4:6.

6. Nuuni 2 PHeexiroosa 3:11-13ppe ay tamaariyoo?

6 Naaꞌꞌantto PHeexiroosa 3:11-13 nabbaba. Geeshsha Maxaafaa hiraagaa pilggana koshshiyo gaasuwaa qoppanaadan kiitettida PHeexiroosi yootidobay nuna maaddees. Nuuni ‘Yihoowa gallassaa’ matayidi xeellanaadan I yootiis. Aybissi? Nuuni Yihooway Armmageedoona ehaana ‘gallassaanne saatiyaa’ eranawu koyiyo gishshataassa gidennan, attida wodiyaa ‘geeshshanne Xoossaa milatiyoogan’ goꞌettanawu koyiyo gishshataassa. (Maa. 24:36; Luq. 12:40) Hegaa giyoogee, nuuni Yihoowa wozanappe siiqiyo gishshawu, ubbatoo loꞌꞌo eeshshaa bessanawunne awu loytti haggaazanawu baaxetana koyoos giyoogaa. Ubba wode nuuni hegaabaa qoppanawu naagettidi deꞌana koshshees.

NUUNI OOTTIYOOBAN NAAGETTANA KOSHSHEES GIYOOGEE WOYGIYOOGEE?

7. Nuuni oottiyooban naagettiyoogaa waati bessana danddayiyoo? (Luqaasa 21:34)

7 Erissiyo ashkkarati alamiyaa hanota xallan gidennan, bantta oosuwankka naagettana koshshiyoogaa Yesuusi yootiis. Luqaasa 21:34n odettida zoriyan he qofay loytti qoncciis. (Nabbaba.) Yesuusi yootidobaa akeeka: “Inttena naagite.” Ba oottiyooban naagettiya uri Yihoowaara dabbotido dabbotaa moorana danddayiya aybanne akeekees; qassi hegaappe naagettanawu baaxetees. Yaatiyoogan, I ubbatoo Xoossaa siiquwan deꞌees.—Lee. 22:3; Yih. 20, 21.

8. Kiitettida PHawuloosi Kiristtaanetussi yootidobay aybee?

8 Kiitettida PHawuloosi Kiristtaaneti oottiyooban naagettana koshshiyoogaa yootiis. Leemisuwawu, Efisoonan deꞌiya Kiristtaanetussi I hagaadan yootiis: “Intte waani de7iyaakko akeekite; aadhdhida eratettaara de7iya asadan de7iteppe attin, aadhdhida eratetti bainna asadan de7oppite.” (Efi. 5:15, 16) Seexaanay nuuni Yihoowaara dabbotido dabbotaa ubbatoo mooranawu koyiyo gishshawu, nuuni A qohuwaappe naagettanawu ‘Yihooway koyiyoobay aybakko akeekanaadan’ Geeshsha Maxaafay zorees.—Efi. 5:17.

9. Yihooway nuuppe koyiyoobaa waati akeekana danddayiyoo?

9 Nuuni Yihoowaara dabbotido dabbotaa moorana danddayiya ubbabaa Geeshsha Maxaafay yootenna. Geeshsha Maxaafay qoncciyan yootenna issi issi allaalleta darotoo nuuni kuuyana koshshees. Nuuni loꞌꞌobaa kuuyanawu ‘Yihooway koyiyoobay aybakko’ akeekana koshshees. Ubbatoo Xoossaa Qaalaa nabbabiyoogaaninne hegaa wotti dentti qoppiyoogan yaatana danddayoos. Nuuni Yihooway koyiyoobay aybakko loytti akeekiyo wodenne “nuussi Kiristtoosa wozanai” deꞌanaadan baaxetiyo wode, nuuni oottanabaa qoncciyan yootiya higgee baynna wodekka ‘aadhdhida eranchcha’ asadan deꞌana danddayoos. (1 Qor. 2:14-16) Nuna qohana danddayiya issi issibata shaakki eranawu metootokko, shin harata shaakki eranawu metootoos.

10. Nuuni naagettana koshshiya qohiya amaridabati aybee?

10 Nuuni naagettana koshshiya amaridabati lambbeechchiyoogaa, likkiyaappe aattidi uyiyoogaa, likkiyaappe aattidi miyoogaa, harata qohiyaabaa haasayiyoogaa, allaxxanawu makkalabaa beꞌiyoogaa, pornograafiyaanne hegaa malabata. (Maz. 101:3) Nu morkkee Dabloosi nuuni Yihoowaara dabbotido dabbotaa ubbatoo mooranawu koyees. (1 PHe. 5:8) Nuuni naagettana xayikko qanaatiyoogee, ammanettennan aggiyoogee, yaaretiyoogee, ixxiyoogee, otorettiyoogeenne uluwan lancciyaa oyqqiyoogee nu wozanan diccanaadan Seexaanay oottana danddayees. (Gal. 5:19-21) Koyro heeran, hegeeti qohokkona gaada qoppana danddayaasa. SHin hegeeta xayssanawu nuuni nuussi danddayettida ubbabaa sohuwaara oottana xayikko, hegeeti marzze mala gidida sharafaadan elle diccananne nuna keehi qohana danddayoosona.—Yaaq. 1:14, 15.

11. Nuna geeman qohana danddayiya nuuni naagettana koshshiya issibay aybee, qassi aybissi?

11 Akeekennan nuna qohana danddayiya issibay iita asatuura laggetiyoogaa. Ane issi hanotaa beꞌa. Neeni Yihoowa Markka gidenna issi uraara oottaasa. Nenaara oottiyaagee Yihoowa Markkatubaa loꞌꞌobaa qoppanaadan neeni koyiyo gishshawu, awu kehaasanne A maaddaasa. Ubba issi issitoo aara laaxaa maasa. Takkennan, ubbatoo aara laaxaa miyoogaa doommaasa. Issi issitoo he uri pokkobaa haasayees; koyro heeran neeni aynne zaarakka. SHin guyyeppe, neenikka hegaa mala haasayaa keehi meezetada hegan yiillotiyoogaa aggadasa. Issi gallassi, nenaara oottiyaagee oosuwaappe simmin ushshaa uyanaadan shoobbin eeno gaasa. Wurssettan neeni nenaara oottiyaagaadan qoppiyoogaa doommaasa. Nenaara oottiyaagee oottiyo issi issibaa neenikka oottiyoogaa doommanawu takkakka. Nuuni asa ubbawu kehananne eta bonchchana koshshiyoogee tuma, shin nuuni etaara wodiyaa aattiyo asata milatana danddayiyoogaa hassayana koshshees. (1 Qor. 15:33) Yesuusi nuuni oottanaadan minttidi zoridoogaadan, nuuni oottiyooban naagettiyaaba gidikko, Yihooway kessido maaraa kaallenna asatuura zuppetiyoogaappe naagettoos. (2 Qor. 6:15) Qohiyaabaa akeekidi, hegaappe naagettoos.

NE WODIYAA AKEEKAN GOꞌETTA

12. Yesuusi erissiyo ashkkarati Yerusalaame xayuwaa naagiyo wode ay oottidonaa?

12 Erissiyo ashkkarati Yerusalaame xayuwaa naagiyo wode, eti oosoy daridoogeeta gidanaadan Yesuusi koyiis. Yesuusi etawu oosuwaa immiis. Eti “Yerusalaameeninne Yihudaa biitta ubban, Samaariyaaninne sa7aa gaxaa gakkanaashinkka” mishiraachchuwaa yootanaadan I azaziis. (Oos. 1:6-8) Hegee keehi daro ooso! Eti sabbakanawu banttawu danddayettida ubbabaa oottiyoogan bantta wodiyaa akeekan goꞌettidosona.

13. Nuuni nu wodiyaa akeekan goꞌettana koshshiyoy aybissee? (Qolasiyaasa 4:5)

13 Qolasiyaasa 4:5 nabbaba. Nuuni oottiyooban naagettanawu, nu wodiyaa waati goꞌettiyaakko loytti qoppana koshshees. ‘Qoppibeennabay’ nuna ubbaa gakkana danddayees. (Era. 9:11, NW) Qoppennan nuuni hayqqana danddayoos.

Nuuni nu wodiyaa waatidi akeekan goꞌettana danddayiyoo? (Mentto 14-15 xeella)

14-15. Nuuni nu wodiyaa akeekan waati goꞌettana danddayiyoo? (Ibraawe 6:11, 12) (Misiliyaakka xeella.)

14 Nuuni Yihooway koyiyoobaa oottiyoogaaninne aara dabbotaa minttiyoogan nu wodiyaa akeekan goꞌettana danddayoos. (Yoh. 14:21) Nuuni ‘qaaxxennan minni eqqananne ubba wode Godaa oosuwaa azallennan oottana’ koshshees. (1 Qor. 15:58) Yaatikko, nu deꞌuwaa wurssettan woy ha alamiyaa wurssettan Yihoowawu loytta oottarkkinaashsha giidi zilꞌꞌettokko.—Maa. 24:13; Roo. 14:8.

15 Ha wodiyan, Yesuusi ba erissiyo ashkkarati Xoossaa Kawotettaabaa saꞌa ubban sabbakiyo wode eta kaalettees. I ba gelido qaalaa poliis. Gubaaꞌe shiiqotunne nu xuufetu baggaara, mishiraachchuwaa waati sabbakanaakko Yesuusi nuna tamaarissees; qassi he oosuwaa oottanawu koshshiya ubbabaakka I nuussi immees. (Maa. 28:18-20) Nuuni minnidi sabbakiyoogaaninne tamaarissiyoogan, qassi Yihooway ha alamiyaa xayssiyo wodiyaa naagiiddi beegottidi deꞌiyoogan Yesuusi nuuppe koyiyoobaa oottoos. Ibraawe 6:11, 12n deꞌiya zoriyaa oosuwan peeshshiyoogan, “wurssettai gakkanaassi” nu hidootaa mintti oyqqoos.—Nabbaba.

16. Nuuni ay oottanawu murttidoo?

16 Yihooway ha alamiyaa xayssiyo gallassaanne saatiyaa kuuyiis. He gallassay gakkiyo wode, Yihooway Geeshsha Maxaafan deꞌiya hiraagata ubbaa polana. SHin, nuuni issi issitoo alamiyaa wurssettay gamꞌꞌiis giidi qoppana danddayoos. Gidikkonne, Yihoowa gallassay “gam77enna.” (Imb. 2:3) Simmi yaakko, Yihoowakko ‘xeelliyoogan nuna ashshiya Xoossaa naagiyoogaa’ bessanawu murttidaageeta gidoos.—Mik. 7:7.

MAZAMURE 139 Ubbabay Ooraxxiyo Wode Deꞌiyaabadan Qoppa

a Ha alamiyan haniiddi deꞌiyaabaa nuuni beꞌiyo wode, loytti qoppiyaageeta waani gidana danddayiyaakko ha huuphe yohuwan pilggana. Hegaa bollikka, waani naagettidi deꞌana danddayiyaakko, qassi nu wodiyaa waatidi akeekan goꞌettana danddayiyaakko beꞌana.

b MISILIYAA QONCCISSUWAA: (Qommon) Issi azinaynne machchiyaa oduwaa siyoosona. Guyyeppe, gubaaꞌe shiiquwaappe simmin oduwaara gayttidaagan eti bantta qofaa haratussi yootoosona. (Xaden) Issi azinaynne machchiyaa Geeshsha Maxaafaa hiraagaa xeelliyaagan mata wode akeekidobaa eranawu, Oosuwaa Kaalettiya Citaa irpporttiyaa beꞌoosona. Ammanettida ashkkaray giigissido Geeshsha Maxaafaa qofay deꞌiyo xuufiyaa eti haratussi immoosona.