1-2. Nuuni Yesuusa kottiyaa waati kaallana danddayiyoo? Leemisuwan qonccissa.

KEEHI yashshiyaanne shafee kumido bazzuwan daro asaara hemettiyaabadan qoppa. Ogiyaa loytti eriya uri nena kaalettees. I hemettiyo wode, I yedhdhidosay shafiyan beettees. Issi issitoo, kaalettiyaagee neeyyo beettennan aggana danddayees. SHin neeni hirggakka. Qassi, neeninne nenaara deˈiya harati kaalettiyaagaa kottiyaa intteyyo danddayettida ubban loytti kaalleeta!

² Nuuni deˈiyo ha iita alamee yashshiyaa bazzo mala; qassi tumu Kiristtaaneti nunaara hemettiya citan deˈiyaageetu mala. Nuuni A kottiyaa kaallana danddayiyo nuna ooppenne aaruwan kaalettiya ba Naˈaa Yesuus Kiristtoosa nuussi Yihooway immido gishshawu galatoos. (1 PHe. 2:21, NW) Geeshsha Maxaafaabaa yootiya issi xuufee qonccissiyoogaadan, ha xiqisiyan PHeexiroosi kaalettiya uraara Yesuusa geeddarssiis. Kaalettiya uraa kottiyaa kaalliyoogaadan, nuunikka Yesuusa kottiyaa kaallana danddayoos. A kottiyaa kaalliyoogaa xeelliyaagan heezzu oyshata ane beˈoos: Yesuusa kottiyaa kaalliyoogaa giyoogee woygiyoogee? Nuuni yaatana koshshiyoy aybissee? Nuuni waatidi hegaadan oottana danddayiyoo?

3. Issi uraa kottiyaa kaalliyoogaa giyoogee woygiyoogee?

³ Yesuusa kottiyaa kaalliyoogaa giyoogee woygiyoogee? Geeshsha Maxaafan, “hemetaa,” qassi “gediyaa” giya qaalati issi issitoo issi uraa deˈuwaa qonccissoosona. (Doo. 6:9; Lee. 4:26) Issi uri deˈiyo deˈuwaa A kottiyaara geeddarssana danddayoos; hegee I hemetti biidosa. Yaatiyo gishshawu, issi uraa kottiyaa kaalliyoogaa giyoogee A milatanawu A leemisuwaa kaalliyoogaa giyoogaa.

4. Yesuusa kottiyaa kaalliyoogaa giyoogee woygiyoogee?

 ⁴ Yaatin, Yesuusa kottiyaa kaalliyoogaa giyoogee woygiyoogee? Hegaa giyoogee A leemisuwaa kaalliyoogaa giyoogaa. Ha huuphe yohuwaa xiqisiyan, kiitettida PHeexiroosi Yesuusi waayiyaa gencciyoogan loˈˈo leemiso gidiyoogaa yootiis; shin, nuuni A milatana danddayiyo hara daro ogeti deˈoosona. (1 PHe. 2:18-25) Yesuusi ba deˈo ubban, hegeekka I haasayidobaaninne oottidoban nuuni kaallana bessiya leemiso gidiis.

5. Nagaranchcha asay wottiyoobi baynna Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayii? Qonccissa.

⁵ SHin, nuuni nagaranchcha gidikkokka, Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayiyoo? Ee, kaallana danddayoos. PHeexiroosi nuuni Yesuusa wottiyoobi baynna ogiyan kaallanaadan yootibeenna. SHin, nuuni Yesuusa “kottiyaa loytti kaallanaadan” yootiis. Nuuni nagaranchcha gidiyoogaadan, A kottiyaa loytti kaallanawu nuussi danddayettida ubbaa oottikko, kiitettida Yohaannisi yootido kaallidi deˈiyaabaa azazettoos: “Kiristtoosi de7idoogaadan de7anau bessees.”—1 Yoh. 2:6.

6-7. Nuuni Yesuusa kottiyaa kaalliyoogee Yihoowakko loytti shiiqanaadan oottana danddayees giyoy aybissee?

⁶ Yesuusa kottiyaa kaalliyoogee nuuni Yihoowakko shiiqanaadan oottana. Nuuni hegaadan gaana danddayiyoy aybissee? Koyruwan, Xoossaa ufayssiya ogiyan deˈiyoogaa xeelliyaagan Yesuusi keehi loˈˈo leemiso. (Yoh. 8:29) Hegaa gishshawu, nuuni Yesuusa kottiyaa kaalliyoogan Yihoowa ufayssana. Qassi saluwan deˈiya nu Aaway ba dabbo gidanawu baaxetiyaageetukko shiiqanaagaa ammanettana danddayoos.—Yaaq. 4:8.

⁷ Naaˈˈanttuwan, Yesuusi wottiyoobi baynna ogiyan ba Aawaa milatiis. Yesuusi, “Tana be7ida urai Aawaakka be7iis” giidoy hegaassa. (Yoh. 14:9) Yesuusa eeshshatanne I harata  oyqqido ogiyaa kaallana danddayoos. Leemisuwawu, inchchirichchay oyqqido bitaniyawu, wolqqaama harggiyaa harggida maccaaseessinne siiqiyo uri hayqqidoogeetussi I qarettiis. Nuuni Yesuusa milatiyo wode, Yihoowakka milatoos. (Mar. 1:40, 41; 5:25-34; Yoh. 11:33-35) Nuuni kaseegaappe aaruwan Yihoowa milatiyo wode, akko loytti shiiqoos.

8. Yesuusa kottiyaa kaalliyoogee nuuni alamiyaa ‘xoonanaadan’ maaddana giyoy aybissakko qonccissa.

⁸ Yesuusa kottiyaa kaalliyoogee ha iita alamee nu qofaa shaakkennaadan maaddees. Yesuusi saˈan deˈido wurssetta qammi hagaadan giis: “Taani sa7aa xoonaas.” (Yoh. 16:33) Ha iita alamiyaa qofay, halchchoynne oosoy bana shaallanaadan koyennaagaa yootiis. Yesuusi ha saˈaa kiitettidoy Yihoowaassi exatanaassa gidiyoogaa mule dogibeenna. Nuuni shin? Nu qofay shaahettanaadan oottana danddayiya darobay ha alamiyan deˈees. SHin, nuuni Yesuusaagaadan Yihoowa sheniyaa oottiyoogan ubbatoo xeelaa wottikko, ha alamiyaa nuunikka “xoonana.”—1 Yoh. 5:5.

9. Merinaa deˈuwawu efiya ogiyan baanawu nuuni ay oottana koshshii?

⁹ Nuuni Yesuusa kottiyaa kaalliyoogan merinawu deˈana danddayoos. Issi dure yelagay merinaa deˈuwaa demmanawu ay oottana bessiyaakko oychchido wode, Yesuusi hagaadan giis: “Yaada tana kaalla.” (Maa. 19:16-21) I Kiristtoosa gidiyoogaa ammanenna amarida Ayhudatussi Yesuusi hagaadan giis: “Ta dorssati . . . tana kaalloosona. Taani etayyo merinaa de7uwaa immais.” (Yoh. 10:24-29) Yesuusi tamaarissiyoobaa loyttidi eranawu koyiya Sanhedirine shilootaa yame gidida Niqoodimoosawu Yesuusi ‘Xoossaa Naˈaa ammaniya ubbay merinaa deˈuwaa ekkanaagaa’ yootiis. (Yoh. 3:16) Nuuni Yesuusi tamaarissidobaa oosuwan peeshshiyoogaaninne I oottidobaa kaalliyoogan an ammaniyoogaa bessoos. Hegaadan oottikko, nuuni merinawu deˈana.—Maa. 7:14.

10. Yesuusa loytti ‘eranawu’ nuuni waatana bessii? (Yohaannisa 17:3)

¹⁰ Nuuni Yesuusa kottiyaa kaallanaappe kase, A erana bessees. (Yohaannisa 17:3 nabbaba.) Yesuusa ‘eriyoogee’ nuuni ubbatoo oottana bessiyaaba. Nuuni abaa, hegeekka A eeshshatubaa, A qofaanne I kessido maarata ubbatoo loyttidi tamaarana bessees. Nuuni tuman deˈido wodee ay keena gidikkokka, Yihoowanne A Naˈaa ‘eranawu’ ubbatoo baaxetana bessees.

11. Oyddu Wonggeletun deˈiyaabay aybee?

¹¹ Yihooway nuuni ba Naˈaa eranaadan maaddanawu ba Qaalan oyddu Wonggeleta siiquwan xaafissiis. He Wonggeleti Yesuusa deˈuwaabaanne A haggaazuwaabaa yootoosona. He maxaafati Yesuusi yootidobaa, I oottidobaanne awu siyettidabaa qonccissoosona. Ha oyddu maxaafati Yesuusi leemiso gidiyoogaa  loytti ‘qoppanaadan’ nuna maaddoosona. (Ibr. 12:3) He maxaafati nuuni kaallana bessiyo Yesuusa kottiyaabaa yootoosona. Yaatiyo gishshawu, he Wonggeleta xannaˈiyoogan Yesuusa loytti erana danddayoos. Yaatikko, nuuni A kottiyaa loytti kaallana danddayoos.

12. Wonggeletuppe loytti goˈettanawu waatana danddayiyoo?

¹² Nuuni Wonggeletuppe loytti goˈettanawu eta nabbabiyoogaappe aarobaa oottana koshshees. Nuuni takki giidi eta loytti xannaˈananne wotti dentti qoppana koshshees. (Yaasa 1:8⁠ra gatta xeella.) Wonggeleta nabbabidi wotti dentti qoppanawunne oosuwan peeshshanawu maaddana danddayiya naaˈˈubata ane beˈoos.

13. Wonggelee yootiyo taarikee neessi loytti qonccanaadan waatana danddayay?

¹³ Koyruwan, Wonggelee yootiyo taarikee neessi loytti qonccanaadan ootta. Haniyaabaa beˈanawu, siyanawunne akeekanawu qoppiyo ne imotaa goˈetta. Neeni yaatanawu maaddiya, Yihoowa dirijjitee giigissido xuufetun amaridabaa pilgga. Neeni xannaˈiyo taarikiyaappe kase woy appe kaallidi deˈiya qofaa pilgga. He taarikiyan odettida asaabaanne sohotubaa gujjada era. Neeni xannaˈiyo taarikiyaa hegaa mala hara taarikiyaara geeddarssa. Issi issitoo issi Wonggeliyaa xaafee qonccissibeenna keehi koshshiyaabaa haray qonccissees.

14-15. Yesuusa taarikiyaappe nuuni tamaaridobaa oosuwan peeshshanawu waatana bessii?

¹⁴ Naaˈˈanttuwan, Wonggelee yootiyoobaa ne deˈuwan oosuwan peeshsha. (Yoh. 13:17) Hegaadan neeni waata oottana danddayay? Issi Wonggeliyaa taarikiyaa loytta xannaˈa simmada nena hagaadan oychcha: ‘Taani ta deˈuwan oosuwan peeshshana danddayiyoobay ha taarikiyan deˈii? Taani hara uraa maaddanawu ha taarikiyaa waata goˈettana danddayiyaanaa?’ Issi uraa hanotaa qoppanawu mala, yaatada neeni tamaaridobaa siiquwaaninne hiillan koshshiya wodiyan yoota.

¹⁵ He naaˈˈubata oosuwan waati peeshshana danddayiyaakko issi leemisuwaa ane beˈoos.  Yesuusi beeta maqidasiyan beˈido hiyyeesa amˈˈeebaa yootiya taarikiyaa nuuni pilggana.

16. Marqqoosa 12:41n odettidabaa qonccissa.

¹⁶ Taarikee neessi loytti qonccanaadan ootta. (Marqqoosa 12:41 nabbaba.) Hanidabaa qoppa. Wodee Niisaana 11, 33 M.L., Yesuusi amarida gallassaappe guyyiyan hayqqana. He gallassi Yesuusi beeta maqidasiyan tamaarissiiddi daro wodiyaa takkiis. SHin haymaanootiyaa kaalettiyaageeti A eqettidosona. Eti hegaappe kase, Yesuusi hegaa oottiyo maataa ooppe ekkidaakko A oychchidosona. Harati qassi A haasayaappe balaa demmidi A oyqqanawu malidosona. (Mar. 11:27-33; 12:13-34) Haˈˈi qassi Yesuusi beeta maqidesiyawu hara baggi biis. I dabaaban eqqida godatu matan deˈiya muxuwaataa yeggiyo saaxineta beˈana danddayiyo gishshawu, Maccaasaa Dababaa heeran deˈennan waayi aggana. I uttiis; yaatidi saaxinetun miishshaa yeggiyaa asaa xeelliyoogaa doommiis. Daro dure asati daro santtimeta yeggishin beˈiis. Eti santtimeta saaxinetun yeggiyo wode qilccicattiyoogaa I siyennan waayi aggana.

17. Marqqoosa 12:42n odettida hiyyeesa amˈˈiyaa ay oottadee?

¹⁷ Marqqoosa 12:42 nabbaba. Guuttaa takkidi Yesuusi issi maccaasiyo akeekiis. Maccaasiyaa ‘hiyyeesa amˈˈe.’ (Luq. 21:2) Deˈoy O keehi metees; A deˈuwawu koshshiyaabaa demmanawu baaxetennan waaya aggana. Gidikkonne, A saaxinetuppe issuwaakko baada naaˈˈu guutta santtimeta asi beˈennan yeggaasu; saaxiniyan hegeeta A yeggiyo wode ayba cenggurssinne waayi siyettana. A saaxiniyan ay yeggidaakko Yesuusi erees. He wode goˈettiyo lepta giyo keehi guutta santtimeta A yeggaasu. Maanawu asay shammiyo kafotuppe keehi hirayso gidida issi siine kafo shammanawukka he miishshay gidenna.

18. Marqqoosa 12:43, 44 maaran, amˈˈiyaa immidobaa xeelliyaagan Yesuusi ay yootidee?

¹⁸ Marqqoosa 12:43, 44 nabbaba. Yesuusi he amˈˈee hanotan keehi maalaalettiis. Hegaa gishshawu, I ba erissiyo ashkkarata xeesiis; xeesidi he amˈˈeekko malaatiiddi hagaadan giis: “Muxuwaataa saaxiniyan yeggida asa ubbaappe ha hiyyeesa am77iyaa darissada yeggaasu.” Hegaappe simmidi I hagaadan giis: “Harati [dure asati] ubbai banttau palahida miishshaappe yeggidosona; shin a ba pacaappe, bau de7iya aquwaa muleera imma aggaasu.” Ammanettida he amˈˈiyaa bawu deˈiya wurssetta miishshaa he gallassi immiyo wode, baassi koshshiyaabaa Yihooway immanaagaa ammanettaasu.—Maz. 26:3.

19. Yesuusi hiyyeesa amˈˈiyo xeelliyaagan yootidobaappe keehi koshshiyaabaa ay tamaarana danddayiyoo?

¹⁹ He taarikiyaa ne deˈuwan oosuwan peeshsha. Nena hagaadan oychcha, ‘Yesuusi amˈˈe maccaaseebaa yootidoogaappe taani ay tamaarana danddayiyaanaa?’ He amˈˈeebaa qoppa. A Yihoowayyo hegaappe darobaa immanawu koyennan waaya aggana. Gidikkonne, A immana danddayiyoobaa immaasu; Yihoowayyo baassi deˈiya keehi alˈˈobaa immaasu. Qassi A immidobaa ba Aaway alˈˈobadan xeelliyoogaa Yesuusi erees. Hegaappe nuuni keehi koshshiyaabaa tamaaroos: Nuuni nuussi deˈiya alˈˈoban hegeekka, nu kumetta wozanaappenne kumetta shemppuwaappe awu haggaaziyo wode Yihooway ufayttees. (Maa. 22:37; Qol. 3:23) Yihooway nuuni nuussi danddayettiya ubbabaa oottiyoogaa beˈiyo wode ufayttees. Nuuni haggaaziyoogaaninne shiiqota shiiqiyoogan ayyo goynnanawu goˈettiyo wodiyaanne wolqqaa malabawukka he maarati hanoosona.

20. Neeni amˈˈeebaa yootiya taarikiyaappe tamaariyoobaa waata oosuwan peeshshana danddayay? Leemisuwaa yoota.

²⁰ Neeni amˈˈeebaa yootiya taarikiyaappe tamaariyoobaa waata oosuwan peeshshana  danddayay? Eti Yihoowawu oottidoban I ufayttiyoogaa neeni eta hassayissiyo wode, minettana danddayiya asaa qoppanawu mala. Leemisuwawu, payyatettaa pacaa gaasuwan woy kaseegaadan haggaazanawu wolqqay baynnaagaa gaasuwan bana mooranchchadan woy pattenna asadan xeellana danddayiya cima michchiyo neeni eray? Woy qassi caddi oyqqiya harggiyaa gaasuwan SHiiquwaa Addaraashan ubba shiiqota shiiqana danddayenna gishshawu hidootaa qanxxida ishaa qoppana danddayay? ‘Minttettiya loˈˈo qaalaa’ haasayiyoogan hegaa mala asata maadda. (Efi. 4:29) Hiyyeesa amˈˈee taarikiyaappe nuuni tamaarido minttettiyaabaa etayyo yoota. Neeni yootiyo minttettiya qaalay nuussi danddayettida ubbabaa Yihoowayyo immiyo wode I ufayttiyoogaa eti hassayanaadan oottana danddayees. (Lee. 15:23; 1 Tas. 5:11) Eti immiyoobay guutta malatikkonne harati banttawu danddayettida ubbabaa Yihoowawu immiyo gishshawu neeni eta galatiyo wode, Yesuusa kottiyaa loytta kaallaasa.

21. Neeni ay oottanawu murttadii?

²¹ Nuuni Yesuusa kottiyaa loytti kaalliyoogan A milatanaadan maaddiya daro taarikee Wonggeliyan deˈiyo gishshawu keehi galatoos! Buzo xinaatiyan woy So Asaa Goynuwan Wonggeliyaabaa xannaˈiyoogee loˈˈo. He xinaatiyaappe loytti goˈettanawu, taarikee nuussi loytti qonccananne he taarikiyaa nu deˈuwan oosuwan peeshshana koshshiyoogaa hassayoos. Yesuusi oottidobaa nuuni kaallana koshshees; qassi I yootidobaakka siyana koshshees. Yesuusi hayqqanaappe kase haasayido wurssetta qaalaappe nuuni ay tamaaranaakko kaalliya huuphe yohuwan beˈana.