Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 47

Neeni Ubbatoo Laamettanawu Eeno Guutee?

Neeni Ubbatoo Laamettanawu Eeno Guutee?

“Simmi, ishanttoo, ufayttiyoogaanne laamettiyoogaa aggoppite.”—2 QOR. 13:11, NW.

MAZAMURE 54 “Ogee Hagaa”

HA XINAATIYAN *

1. Maatiyoosa 7:13, 14y yootiyoogaadan, nuuni oge biya asa mala gaana danddayiyoy aybissee?

NUUNI ubbay oge biya asa mala. Nu gakkanawu halchchiyoosay siiquwan Yihooway haariyo ooratta alamiyan deˈanaagaa. Galla galla, deˈuwawu efiya ogiyaara baanawu nuuni baaxetoos. SHin Yesuusi yootidoogaadan, he ogee xuntta, qassi issi issitoo hegaara baanawu metees. (Maatiyoosa 7:13, 14 nabbaba.) Nuuni nagaranchcha gidiyo gishshawu, he ogiyaappe sherˈˈi gaana danddayoos.—Gal. 6:1.

2. Nuuni ha huuphe yohuwan ay beˈanee? (“ Nuna Ziqqi Oottiyoogee Laamettanaadan Maaddees” giya saaxiniyaakka xeella.)

2 Deˈuwawu efiya xuntta ogiyaappe kiyennan deˈanawu, nu qoppiyoobaa, dosiyoobaanne ixxiyoobaa, qassi oottiyoobaa laammanawu eeno gaana koshshees. Kiitettida PHawuloosi Qoronttoosan deˈiya Kiristtaaneti aggennan ‘laamettanaadan’ minttettiis. (2 Qor. 13:11, NW) He zoree nunakka maaddees. Geeshsha Maxaafay nuuni laamettanaadan waati maaddiyaakko qassi kayma Kiristtaaneti nuuni deˈuwawu efiya ogiyaappe kiyennaadan waati maaddana danddayiyaakko ha huuphe yohuwan beˈana. Qassi Yihoowa dirijjitiyaappe imettiya kaaletuwaa azazettiyoogee metanaadan oottana danddayiyaabata tamaarana. Yihoowawu haggaaziyo wode nu ufayssay xayennan laamettanaadan nuna ziqqi oottiyoogee waati maaddana danddayiyaakko beˈana.

XOOSSAA QAALAY NENA SUURISSANAADAN EENO GA

3. Xoossaa Qaalay nena waati maaddana danddayii?

3 Nu qofaanne nuuyyo siyettiyaabaa pilggiyoogee metiyaaba. Aybissi? Nu wozanay cimmiyo gishshataassa; qassi I nuuni ay oottanaadan denttettanaakko eriyoogee metana danddayees. (Erm. 17:9) “Worddoban gaasoyidi” nuna cimmiyoogee metiyaaba gidenna. (Yaaq. 1:22, NW) Yaatiyo gishshawu nuna pilgganawu Xoossaa Qaalaa goˈettana koshshees. Xoossaa Qaalay nu garssa asatettaa hegeekka, nu wozanan deˈiya “koshshaanne qofaa” qonccissees. (Ibr. 4:12, 13) Xoossaa Qaalay bolla gidduwaa bessiya eraajiyaadan nuuni nu garssa asatettaa beˈanaadan oottees. SHin Geeshsha Maxaafaappe woy Xoossay sunttidoogeetuppe nuuni demmiyo zoriyan goˈettanawu nuna ziqqi oottana koshshees.

4. Kawuwaa Saaˈooli otoranchcha gidiyoogaa nu waati eriyoo?

4 Nuna ziqqi oottennan aggiyo wode aybi hanana danddayiyaakko Kawuwaa Saaˈoola hanotay bessees. Saaˈooli keehi otorettidoogee I qoppiyoobaanne oottiyoobaa laammana koshshiyoogaa akeekennaadan oottiis. (Maz. 36:1, 2; Imb. 2:4) Leemisuwawu, Saaˈooli Amaaleeqata xooni simmidi oottana koshshiyaabaa Yihooway ayyo yootido wode, I Yihoowawu azazettibeenna. I azazettibeennaagaa Sameeli ayyo yootido wode, Saaˈooli ba mooruwaa ammanennan ixxiis. Yaatidi hegee gita mooro gidennaagaanne asay wolqqanttin hegaa I oottidoogaa yootiis. (1 Sam. 15:13-24) Kasekka Saaˈooli hegaa malabaa oottiis. (1 Sam. 13:10-14) I otorettidoogee azanttiyaaba. I ba qofaa suurissibeenna gishshawu Yihooway A seeriisinne ixxiis.

5. Nuuni Saaˈoola leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?

5 Nuuni Saaˈoola mala gidana koyenna gishshawu, kaallidi deˈiya oyshata nuna oychchana bessees: ‘Taani Xoossaa Qaalaa nabbabiyo wode, hegaa oosuwan peeshshennan agganawu gaasoyiyaanaa? Taani oottiyoobay iita gidenna gaada qoppiyaanaa? Taani oottidobaa haratun gaasoyiyaanaa?’ Nuuni ha oyshatuppe awugaanne ee giidi zaarikko, nuuni nu qofaanne nu xeelaa laammana koshshees. Yaatana xayikko, nuuni otorettana danddayiyo gishshawu, Yihooway nuna ba dabbo oottenna.—Yaaq. 4:6.

6. Kawuwaa Saaˈoolanne Kawuwaa Daawita giddon deˈiya dummatettaa qonccissa.

6 Kawuwaa Saaˈoolanne Kawuwaa Daawita giddon deˈiya dummatettaa akeeka. Daawiti, ‘Yihoowa higgiyaa’ siiqees. (Maz. 1:1-3) Yihooway banttana ziqqi oottiyaageeta ashshiyoogaanne otorettiyaageeta ixxiyoogaa Daawiti erees. (2 Sam. 22:28) Hegaa gishshawu, Daawiti Xoossaa higgee ba qofaa laammanaadan eeno giis. I, “Tana zoriya GODAA galatais; bilahekka ta wozanai tana seerees” yaagiis.—Maz. 16:7.

XOOSSAA QAALAA

Nuuni deˈuwaa ogiyaappe kiyiyo wode Xoossaa Qaalay nuna zorees. Nuuni nuna ziqqi oottikko, nu bala qofaa Xoossaa Qaalay suurissanaadan eeno goos (Mentto 7 xeella)

7. Nuuni nuna ziqqi oottikko, ay oottanee?

7 Nuuni nuna ziqqi oottikko, nu bala qofay iitabaa oottanaadan nuna denttettanaappe kase Xoossaa Qaalay nuna suurissanaadan eeno goos. Xoossaa Qaalay nuussi, “Ogee hagaa; an biite” yaagiya cenggurssaa mala. Nuuni iitabaa oottiyoogaa doommiyo wode Xoossaa Qaalay nuna seerana. (Isi. 30:21) Yihooway yootiyoobaa siyiyoogee nuuyyo loˈˈo. (Isi. 48:17) Leemisuwawu, issi uri nuna zorin yeellatiyoogaappe attoos. Qassi Yihooway siiqiya aawaadan nuussi qoppiyoogaa nuuni eriyo gishshawu, akko kaseegaappe aaruwan shiiqana.—Ibr. 12:7.

8. Yaaqooba 1:22-25y yootiyoogaadan, Xoossaa Qaalaa heregadan waati goˈettana danddayiyoo?

8 Xoossaa Qaalay nuuyyo herega mala. (Yaaqooba 1:22-25 nabbaba.) Nuuppe daroti maallado sooppe kiyanaappe kase nu meraa heregan xeelloos. Yaatiyoogan, harati nuna beˈanaappe kase nuuni giigissana koshshiyaabati deˈiyaakkonne beˈana danddayoos. Hegaadankka, nuuni Geeshsha Maxaafaa ubba galla nabbabiyo wode, nu qofaanne nu xeelaa laammana danddayiyo ogeta akeekana. Daroti galla galla maallado sooppe kiyanaappe kase gallassa xiqisiyaa nabbabiyoogee maaddiyoogaa akeekidosona. Eti nabbabidoban bantta qofaa laammanawu eeno giidosona. Yaatidi eti kumetta gallassan, Xoossaa Qaalaappe demmido zoriyaa oosuwan peeshshiyo ogiyaa koyoosona. Qassi nuuni Xoossaa Qaalaa ubba galla xannaˈananne wotti dentti qoppana bessees. Hegaadan oottiyoogee metennaba milatana danddayees; shin deˈuwawu efiya xuntta ogiyan takkanawu nuna maaddanaadan nuuni oottana danddayiyo keehi koshshiyaabaappe hegee issuwaa.

KAYMA LAGGETI YOOTIYOOBAA SIYA

KAYMA LAGGETA

Kayma Kiristtaanee nuna kehatettan zorana danddayees. Nu laggee xalatettan nuna zorido gishshawu A galatiyoo? (Mentto 9 xeella)

9. Issi laggee nena zorana koshshiyoy aybissee?

9 Yihoowaara dabbotido ne dabbota mooriyaabaa oottiyoogaa doomma eray? (Maz. 73:2, 3) Issi kayma laggee xalatettan nena zorikko, I yootidobaa siyada oosuwan peeshshadii? Yaatikko, neeni suurebaa oottadasa; qassi ne laggee nena zorido gishshawu A galatidoogee qoncce.—Lee. 1:5.

10. Ne laggee nena zorikko, neeni ay oottana koshshii?

10 Xoossaa Qaalay ‘siiqiya uri nuna dechchiyoogee keha’ gidiyoogaa yootees. (Lee. 27:6) Hegee woygiyoogee? Ha leemisuwaa qoppa: Kaamee keehi darido ogiyaara kanttanawu ne naagishin, ne silkkiyan ne qofay shaahettiis gaada qoppa. Neeni yaanne haanne xeellennan ogiyaara kanttiyoogaa doommadasa. He wode, ne laggee ne kushiyaa mintti oyqqidi guyye goochchidi nena gaxi kessees. I keehi mintti oyqqido gishshawu ne kushee zirimotiis; shin I sohuwaara oottidobay kaamee nena dechchiyoogaappe ashshiis. Ne kushiyaa zirimoy nena daro gallassawu sakkikkonne, ne laggee nena mintti oyqqido gishshawu yiillotuutee? Mule yiillotakka! I nena maaddido gishshawu A galataasa. Hegaadankka, issi laggee ne haasayidobay woy oottidobay Xoossay kessido xillotettaa maaraara maayettennaagaa neeyyo yootikko, koyro yiillotana danddayaasa. SHin I zorido gishshawu neeni lanccikko woy yiillotikko hegee eeyyatetta. (Era. 7:9) Ne laggee xalatettan nena zorido gishshawu A galataasa.

11. Issi uri siiqiya laggee zoriyo loˈˈo zoriyaa siyennaadan oottana danddayiyaabay aybee?

11 Issi uri siiqiya laggee zoriyo loˈˈo zoriyaa siyennaadan oottana danddayiyaabay aybee? Otoruwaa. Otorettiya asay ‘tumu yohuwaa siyiyoogaa aggidi, bana ufayssiyaabaa’ xallaa siyees. (2 Xim. 4:3, 4) Eti banttana haratuppe eranchcha woy aadhdhoos giidi qoppiyo gishshawu banttawu zoree koshshiyaabadan qoppokkona. Gidoppe attin, kiitettida PHawuloosi, “Issi urai ainne hanennan de7iiddi, aibakko i hanidobaa ayyo milatikko, ba huuphiyaa cimmees” yaagiis. (Gal. 6:3) Kawuwaa Solomoni hegaa loytti qonccissiis. I, “Lo77o zoriyaa ekkenna ceega kawuwaappe hiyyeesa gidikkonne, aadhdhida eranchcha yelagai keha” yaagiis.—Era. 4:13.

12. Galaatiyaa 2:11-14n odettida kiitettida PHeexiroosa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?

12 PHawuloosi haratu sinttan A zorido wode PHeexiroosawu aybi siyettidaakko qoppa. (Galaatiyaa 2:11-14 nabbaba.) PHawuloosi A haasayissido ogeenne hegaa haratu sinttan yootidoogee PHeexiroosa yiilloyana danddayees. SHin PHeexiroosi aadhdhida eranchcha. I PHawuloosi zoridobaa ekkiis; qassi uluwan lancciyaa oyqqibeenna. PHeexiroosi guyyeppe A ‘siiqo ishaa’ yaagiis.—2 PHe. 3:15.

13. Nuuni issi ura zoranaappe kase ay qoppana koshshii?

13 Ne laggiyaa zorana koshshiyaabadan neeyyo siyettikko, ay qoppana koshshii? Ne laggiyaa haasayissanaappe kase, ‘Taani “keehi daro xillo” gididaba milatiyaanaa?’ gaada nena oychcha. (Era. 7:16) Keehi daro xillo asi Yihooway kessido maaraadan gidennan, ba maaraadan haratu bolli pirddees; qassi I maariyaagaa gidennan aggana danddayees. Neeni ne laggiyaa zorana koyidoy aybissakko loytta qoppin zorana koshshiyaabadan neeyyo siyettikko, A metoy aybakko ayyo yoota; qassi I ba oottido balaa akeekanaadan maaddiya oyshata oychcha. Ne zoriyoobay Geeshsha Maxaafaappe ekettidaakkonne shaakkada era; qassi ne laggiyaa bolli pirddanawu neeyyo maatay baynnaagaa hassaya; shin I oottiyooban Yihoowawu aybi siyettiyaakko akeekanaadan maadda. (Roo. 14:10) Neeni issi ura zoriyo wode qarettiyoogan Yesuusa milata; qassi Xoossaa Qaalan deˈiya aadhdhida eratettaa goˈetta. (Lee. 3:5; Maa. 12:20) Aybissi? Nuuni harata oyqqiyo ogiyan Yihooway nuna oyqqiyo gishshataassa.—Yaaq. 2:13.

YIHOOWA DIRIJJITEE IMMIYO KAALETUWAA KAALLA

XOOSSAA DIRIJJITIYAA

Xoossaa Qaalaappe nuuni demmiyo zoriyaa oosuwan peeshshanaadan maaddiya xuufeta, biidotanne shiiqota Xoossaa dirijjitee nuussi giigissees. Issi issitoo, Bolla Gididi Heemmiyaagee nu oosuwaara gayttidaagan issi issibaa laammees (Mentto 14 xeella)

14. Xoossaa dirijjitee nuuyyo giigissiyoobay aybee?

14 Yihooway ba dirijjitiyawu saˈaa baggaa goˈettidi A Qaalan deˈiya zoriyaa nuuni ubbay oosuwan peeshshanaadan maaddiya biidota, xuufetanne shiiqota giigissiyoogan nuna deˈuwaa ogiyan kaalettees. He qofay Geeshsha Maxaafaappe ekettidaagaa gidiyo gishshawu ammanttiyaagaa. Bolla Gididi Heemmiyaagee sabbakiyo oosuwaa waati loytti oottana danddayiyaakko kuuyiyo wode geeshsha ayyaanan ammanettees. Gidikkonne, Bolla Gididi Heemmiyaagee laammana koshshiyaabay deˈiyaakkonne eranawu he kuuyidobaa ubba wode zaarettees. Aybissi? “Ha sa7aa merai” laamettiyoonne Xoossaa dirijjitee ha ooratta hanotaadan oottana bessiyo gishshataassa.—1 Qor. 7:31.

15. Aassiya amaridaageeta gakkiya metoy aybee?

15 Xoossaa dirijjitee Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa ooratta ogiyan akeekidobaa nuuyyo yootiyo wode woy kandduwaa maaraa xeelliyaagan kaaletuwaa immiyo wode, nuuni hegaa ekkoosinne oosuwan peeshshoos. SHin Xoossaa dirijjitee laammiyoobay nu deˈuwan hara ginaara gayttiyo wode nu ay oottiyoo? Leemisuwawu, mata layttatuppe haa simmin, goynuwawu goˈettiyo keettata keexxiyoogeenne bottokoniyoogee keehi alˈˈiis. Hegaa gishshawu, Bolla Gididi Heemmiyaagee daro gubaaˈeti issi SHiiquwaa Addaraashan shiiqanaadan azaziis. Gubaaˈeti walahettidoogeenne amarida SHiiquwaa Addaraashati bayzzettidoogee hegaassa. He miishshay keehi koshshiya heeran addaraashata keexxanawu maaddees. Neeni deˈiyo heeran deˈiya addaraashay bayzettidabanne gubaaˈeti walahettidaba gidikko, he ooratta hanotaara meezetiyoogee neeyyo deexxana danddayees. Aassiya amaridaageeti haahosaa biidi shiiqota shiiqana koshshiis. SHiiquwaa Addaraashaa keexxanawu woy bottokonanawu minnidi oottida harati addaraashay bayzzettiyoy aybissee giidi qoppana danddayoosona. Eti bantta wodiyaanne wolqqaa coo wurssidabadan qoppana danddayoosona. SHin, eti he ooratta hanotaara maayettiyo gishshawu galatoos.

16. Naaˈˈantto Qoronttoosa 6:1n deˈiya zoriyaa oosuwan peeshshiyoogee nu ufayttiiddi deˈanaadan waati maaddii?

16 Nuuni oottiyo ubbabay Yihoowaassa gidiyoogaanne I ba dirijjitiyaa kaalettiyoogaa hassayikko, nu ubbatoo ufayttana. (2 Qoronttoosa 6:1 nabbaba.) Kawuwaa Daawiti beetamaqidasiyaa keexxanawu miishshaa immiyoogan nuussi loˈˈo leemiso gidees. I hagaadan giis: “Nuuni hagaa keenabaa immanau taanne ta asainne oonee? Aissi giikko, ubbabai neeppe yees; nuuni ne kushiyaappe ekkidobaa neeyyo zaaretti immida.” (1 Odi. 29:14) Nuuni miishshaa immiyo wode, Yihoowappe ekkidobaa ayyo zaaridi immoos. SHin nuuni Yihoowa oosuwawu nu wodiyaa, nu wolqqaanne nu miishshaa goˈettiyo wode I keehi ufayttees.—2 Qor. 9:7.

XUNTTA OGIYAAPPE KIYENNAN DEˈA

17. Neeni laamettana koshshiyaabay deˈikko, hidootaa qanxxana koshshennay aybissee?

17 Xuntta ogiyaappe kiyennan deˈanawu, nuuni ubbay Yesuusa leemisuwaa mintti kaallana koshshees. (1 PHe. 2:21) Neeni laamettana koshshiyaabay deˈiyaaba milatikko, hidootaa qanxxoppa. Neeni laamettana koshshiyoogaa akeekiyoogee Yihoowa kaaletuwaa kaallanawu koyiyoogaa bessees. Nuuni nagaranchcha gidiyoogaa Yihooway eriyoogaa dogoppa. Hegaa gishshawu, nuuni wottiyoobi baynna ogiyan Yesuusa leemisuwaa kaallanaadan nuuppe I naagenna.

18. Nu halchchuwaa polanawu nuuni ay oottana koshshii?

18 Nuuni ubbay sinttanaabaa tishshi ootti xeelliyaageetanne nu qoppiyoobaa, nu dosiyoobaanne ixxiyoobaa, qassi oottiyoobaa laammanawu eeno giyaageeta gidoos. (Lee. 4:25; Luq. 9:62) Nuna ziqqi oottiyoogan, ‘ubba wode ufayttiyaageetanne laamettiyaageeta’ gidoos. (2 Qor. 13:11, NW) Nuuni hegaadan oottikko, “Siiqo Xoossai, sarotettaa Xoossai, [nunaara] issippe de7ana.” I haˈˈi nu ufayttanaadan maaddana; qassi ooratta alamiyan deˈuwaa immana.

MAZAMURE 34 Suuretettan Hemettiyoogaa

^ MENT. 5 Nuuppe amaridaageetussi qoppiyoobaa, dosiyoobaanne ixxiyoobaa, qassi oottiyoobaa laammiyoogee metana danddayees. Nuuni ubbay laamettana koshshiyoy aybissakko, qassi yaatiiddi nu ufayssaa waati naagidi deˈana danddayiyaakko ha huuphe yohoy qonccissana.

^ MENT. 76 MISILIYAA QONCCISSUWAA: Yelaga ishay iitabaa kuuyin bana gakkidabaa yootiyo wode, gastta ishay (ushacha bagaara) awu zoree koshshiyaakkonne eranawu I yootiyoobaa loytti ezggees.