1, 2. Yofttaahanne a naˈiyo gakkida deexxiyaabay aybee?

NAˈIYAA hirggaydda takkido wodee wuriis. A ba aaway olaappe saro simmidoogaa beˈada keehi ufayttido gishshawu ba aawaa mokkanawu woxxawusu; qassi i gita xoonuwaa xoonido gishshawu ufayttawusu. SHin i iira yexxiyoogaanne duriyoogaa aggidi, ba ola maayuwaa pooshshidi, “Hai poora ta na7ee! Tana kaushsharggadasa” yaagiis. Yaatidi, a ba deˈuwan amottiyoobaa agganaadaaninne i deˈoy merinawu laamettanaadan oottiyaabaa yootiis. SHin a sohuwaara, ba aaway Yihoowawu shiiqettidobaa polanaadan minttettada ufayssiyaabaa yootaasu. A giidobay iyyo mino ammanoy deˈiyoogaa bessees. Yihooway ippe koyiyoobay ubbay o goˈˈiyaaba gidiyoogaa ammanettawusu. (Daa. 11:34-37) I aaway Xoossawu i gelido qaalaa polanawu ba naˈiyaa eeno giidoogee Yihooway nashshiyoobaa gidiyoogaa eriyo gishshawu keehi ufayttees.

² Yofttaaheenne Xoossaa yayyiya a naˈiyaa etawu deexxiyo wodekka Yihooway oottiyoobay ubbatoo suure gidiyoogaa  ammanettoosona. Xoossan nashettanawu banttana goˈˈiyaabaa aybanne aggibayiyoogee keehi ufayssiyaaba gidiyoogaa eti ammanoosona.

3. Yofttaahenne a naˈee hanotay ha wodiyan nuna maaddana danddayiyoy aybissee?

³ Yihoowayyo ubbatoo ammanettidi deˈiyoogee issi issitoo deexxana danddayiyoogaa eroos. Nuuni ‘ammanuwawu baaxetana’ koshshees. (Yih. 3) Yaatanawu nuna maaddana mala, Yofttaaheenne a naˈiyaa banttana deexxiyaabay gakkishin waanidi genccidaakko ane beˈoos. Eti ubbatoo Yihoowawu waani ammanettidonaa?

4, 5. (a) Israaˈeelati Hidootaa Biittaa geliyo wode Yihooway eta azazidobay aybee? (b) Mazamure 106y qonccissiyoogaadan, Israaˈeelati azazettibeenna gishshawu eta aybi gakkidee?

⁴ Yihoowayyo ammanettennan aggiyoogee keehi qohiyaaba gidiyoogaa Yofttaaheenne a naˈiyaa galla galla hassayoosona. Kase Hidootaa Biittan deˈiya, eeqawu goynniya ubbata xayssanaadan, 300 gidiya layttappe kase eta mayzza aawatussi azazoy imettiis. (Zaa. 7:1-4) Israaˈeelati azazettennan ixxidosona, qassi etappe daroti Kanaanetuugaa mala nagaraa oottidosona; hegee qassi eti eeqawu goynnanaadaaninne shori baynnabaa hananaadan oottiis.—Mazamure 106:34-39 nabbaba.

⁵ Hegaadan makkalidoogee eti Yihoowan nashettennaadan oottiis; qassi i eta naagiyoogaanne maaddiyoogaa aggiis. (Daa. 2:1-3, 11-15; Maz. 106:40-43) He wayssiya wodiyan Xoossawu yayyiya so asay Yihoowawu ammanettidi deˈiyoogee metiyaaba gidiyoogee erettidaba! Gidoppe attin, Yofttaahee, a naˈiyaa, Elqqaani, Haanna, Sameelinne Xoossan nashettanawu murttida ammanettida eta mala asati deˈiyoogaa Geeshsha Maxaafay qonccissees.—1 Sam. 1:20-28; 2:26.

6. Ha wodiyan nuna qohiya, ha alamiyaa asaa qofay aybee, qassi nuuni waatana bessii?

⁶ Nuuni asay beni Kanaanetuugaadan qoppiyoonne oottiyo wodiyan deˈoos; asho gaytotettay, makkalaynne miishshay eti keehi ufayttiyooba. Yihooway Israaˈeelatussi yootidoogaadan, hegaa mala iitabaappe nuuni naagettanaadan zorees. Israaˈeelatu mooruwaappe nuuni tamaarana koshshennee? (1 Qor. 10:6-11) Nuuni ha alamiyaa asaagaadan qoppennaadan nuuyyo danddayettida ubban baaxetana koshshees. (Roo. 12:2) Nuuni hegaa mala qofaa eqettanawu ubbatoo baaxetiyoo?

7. (a) Yofttaaha a asay waati naaqqidee? (b) Yofttaahee waatidee?

⁷ Yofttaahe wode, Israaˈeelati makkalidoogee eta Pilisxxeematinne Amoonati naaqqidi haaranaadan oottiis. (Daa. 10:7, 8) SHin morkke biittaa xalla gidennan, a ishanttinne Israaˈeela biittaa cimatikka Yofttaaheyyo paace gididabawu gaaso. A aawaa naati a qanaatidonne ixxido gishshawu, bayratettaa laataa diggidi a yedettidosona. (Daa. 11:1-3) SHin Yofttaahee ba ishanttuugaadan iitabaa qoppibeenna. I banttana maaddanaadan a biittaa cimati woossin maaddiisippe attin, lanccidi ixxis gibeenna. (Daa. 11:4-11) Yofttaahee zaaridobay i ayyaanaaban mino gidiyoogaa bessees; hegawu a maaddiday aybeeshsha?

8, 9. (a) Muuse Higgiyan deˈiya maaraappe Yofttaaha maaddiday awugee? (b) Yofttaaheyyo aybippenne aadhiyaabay aybee?

⁸ Yofttaahee gooba olancha xalla gidennan, Xoossay ba asawu oottidobaa loytti pilggiya asa. Yofttaahee Israaˈeelatu taarikiyaa loytti eridoogee Yihoowa sinttan  aybi loˈˈokkonne aybi iitakko i akeekanaadan maaddiis. (Daa. 11:12-27) Muuse Higgiyan deˈiya, Xoossay kessido maaray Yofttaahee suure gididabaa qoppanaadan maaddiis. Lancciyaa uluwan oyqqiyoogaa Yihooway ixxiyoogaa i erees; Xoossay ba asay issoy issuwaara siiqettanaadan koyees. Muuse Higgee issi uri haratussi koshshiyaabaa, haray atto bana “ixxiya” urawukka koshshiyaabaa sheneho geennaadan tamaarissees.—Kessaabaa 23:5; Wogaabaa 19:17, 18 nabbaba.

⁹ A ‘ishati a ixxikkonne’ etawu atto giida Yooseefa leemisoynne a mala ammanettida haratu leemisoy Yofttaahee loˈˈobaa zaaranaadan maaddennan aggenna. (Doo. 37:4; 45:4, 5) Yofttaahee hegaa mala taariketa wotti denttidi qoppidoogee i Yihoowa ufayssiyaabaa oottanaadan maaddennan waayi aggana. A ishantti oottidobay a keehi qohidoogee qoncce; gidikkonne, i Yihoowawunne A asawu haggaaziyoogaa aggenna. (Daa. 11:9) Yofttaahee lancciyoogaa aggidi, Yihoowa sunttawu exatidi olettiyoogaa aybippenne aadhiyaabadan xeelliis. I Yihoowayyo ammanettidi deˈanawu murttiis; hegee akka haratakka maaddiis.—Ibr. 11:32, 33.

10. Nuuni Kiristtaanetuppe koyettiyaabaa oottana mala Xoossay kessido maaray maaddanaadan waatana danddayiyoo?

¹⁰ Yofttaahe leemisuwaappe nuuni ay tamaaranee? Geella nu ishantti nuna qohennan woy azzanttennan aggokkona. Yaanikko, hegaa malabay nuuni gubaaˈe shiiquwaa shiiqennaadan woy gubaaˈiyaara hashetidi Yihoowawu haggaazennaadan diggana mala paqqadana bessenna. Nuunikka Yofttaahe leemisuwaa kaallidi, iitabaa eqettidi harata ubbatoo loˈˈobawu denttettanaadan Geeshsha Maxaafaa maaray nuna maaddana mala eeno gaana danddayoos.—Roo. 12:20, 21; Qol. 3:13.

11, 12. Yofttaahee woygidi qaalaa gelidee, qassi i oottanawu shiiqettidobay aybee?

¹¹ Yofttaahee Israaˈeelata Amoonatu huqqunnaappe kessanawu Xoossaa maadoy bawu koshshiyoogaa akeekiis. Yofttaahee i xoonanaadan Yihooway maaddikko, i olaappe soo simmiyo wode a mokkanawu koyro kiyiya oonanne Yihoowawu “xuuggiyo yarshsho” oottidi immanawu qaalaa geliis. (Daa. 11:30, 31) I oottanawu qaalaa gelidobay aybee?

¹² Asa yarshshanawu woriyoogee Yihooway shenetiyooba. Yaatiyo gishshawu, Yofttaahee yarshshanawu asa woranawu koyibeennaagee qoncce. (Zaa. 18:9, 10) Muuse Higgiyan, xuuggiyo yarshshoy muleera Yihoowawu imettiyaaba; hegaa gishshawu, Yofttaahee he uri Xoossaabaa xallaa oottanaadan immanawu koyiis. I he uri gayttiyo dunkkaaniyan ubbatoo oottanaadan qaalaa geliis. Yihooway Yofttaahee oychidobaa siyidi, i morkketuppe daro asaa wori wurssidi eta haaranaadan maaddiyoogan, gita xoono xoonanaadan oottidi a anjjiis. (Daa. 11:32, 33) SHin Xoossawu “xuuggiyo yarshsho” gididi imettana uri oonee?

13, 14. Daannata 11:35n deˈiya, Yofttaahee yootido qofay a ammanuwaabaa ay qonccissii?

¹³ Ha huuphe yohuwaa doomettan denttido hanotaa hassaya. Yofttaahee olaappe simmiyo wode a mokkanawu koyro kiyidaara i siiqiyo a mexi issi naˈiyo! Yaatin Yofttaahee ba gelido qaalaa polanee? A naˈiyaa ba deˈo laytta ubban gayttiyo dunkkaaniyan oottanaadan Yihoowawu i immanee?

¹⁴ Xoossay kessido maaray Yofttaahee suurebaa kuuyanaadan a he wodekka maaddennan aggenna. I Kessaabaa 23:19y  Xoossaa asay ba dosan bawu deˈiya keehi murutabaa Yihoowawu immanaadan yootiyoogaa hassayennan aggenna. Muuse Higgee issi uri shiiqettikko, he shiiqettidobaa polana bessiyoogaa yootees. He Higgee, “Issi asi GODAAYYO issibaa oottanau geppikko, . . . ba doonaappe kessidobaa ubbaa poloppe attin, ba qaalaa birshshoppo” yaagees. (Qoo. 30:2) Yofttaahee ammanettida asa gidida Haanniigaadan, shiiqettidobaappe denddidaagan sinttappe ayyoonne a naˈeeyyo hananabaa erikkokka, ba qaalaa polana koshshiyoogaa hassayiis; Haanna a wode deˈida asa gidennan aggukku. Ayyo hara naˈi baawa; Israaˈeela biittan a sunttaa xeesissanaynne abaa laattiyay a naˈee xalla. (Daa. 11:34) Gidoppe attin, Daannata 11:35 wurssettay Yofttaahee, “GODAASSI shiiqetta uttaas; hegaa shiiquwaa gattennan agganau danddayikke!” giidoogaa yootees. I gitabaa aggibayikkonne, Xoossawu ammanettidi deˈidoogee Xoossay a nashshanaadaaninne anjjanaadan oottiis. Nena gidiyaakko hegaadan kuuyuutee?

15. Nuuppe daroti ay oottanawu qaalaa gelidoo, qassi nuuni Xoossan ammanettiyoogaa waati bessana danddayiyoo?

¹⁵ Nu huuphiyaa Yihoowawu geppiyo wode, nu kumetta wozanaappe a sheniyaa polanawu qaalaa gelida. He gelido qaalaa naagidi deˈanawu nu goˈˈaa aggibayana koshshiyoogaa eroos. SHin nuuni oottanawu dosennabaa oottanaadan odettikko, hegee eeno giidi oottanawu keehi paacciyaaba. Nuna hirggissiyaabi deˈishinkka hegaadan nu goˈˈaa aggibayidi Xoossawu oottikko, awu ammanettidi deˈiyoogaa bessoos. Nuuni aggibayiyoobay azzanttana danddayikkokka, yaatiyoogan demmiyo anjjoy keehi daro. (Mil. 3:10) SHin Yofttaahe naˈiyaa waatadee?

16. Yofttaahe naˈiyaa ba aaway qaalaa gelidobaa siyada woygadee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

¹⁶ Yofttaahe naˈiyaa ba aaway gelido qaalaa gaasuwan bana gakkanabaa eeno gaanawu metootana danddayawusu. Hegee ba naˈay Sameeli Naaziraawe gididi gayttiyo dunkkaaniyan haggaazanaadan Haanna  geppidoogaappe dumma. (1 Sam. 1:11) Naaziraawe gidida uri ekkidi woy gelidi naata yelana danddayees. SHin Yofttaahe naˈiyaa wurssi “xuuggiyo yarshsho” gidiyo gishshawu, hegaa mala ufayssiyaabaa aggabayawusu. (Daa. 11:37-40) A Israaˈeela asaa kaalettiya, olan xoonida daannaa naˈiyo gidiyo gishshawu, he biittan deˈiya keehi loˈˈo ura gelana danddayawusu. SHin gayttiyo dunkkaaniyan a ba huuphiyaa kawushshada oottiyaaro gidana. Yaatin ha yelagiyaa waatadee? A, “Ta aawau, neeni GODAASSI shiiqettidabaa gidikko, . . . neeni shiiqettidobaa ta bolli pola” yaagiyoogan, Yihoowa oosuwaa kaseyiyoogaa bessaasu. (Daa. 11:36) A tumu goynuwawu maaddiyaabaa oottanawu azinaa gelada naata yelanawu amottiyo amuwaa aggabayaasu. Nuuni waatidi iigaadan nu goˈˈaa aggibayana danddayiyoo?

17. (a) Yofttaaheegaadaaninne a naˈeegaadan waatidi ammanana danddayiyoo? (b) Ibraawe 6:10-12n deˈiya qofay neeni ne goˈˈaa aggabayanaadan waati minttettii?

¹⁷ SHaˈan qoodettiya yelaga Kiristtaaneti Yihoowawu loytti oottanawu, guutta wodiyawu gidikkonne aqo oyqqennan woy naˈa yelennan deˈoosona. Gasttatikka bantta naatuura woy bantta naatu naatuura aattana danddayiyo wodiyan Xoossaa oosuwawu maaddiyaabaa keexxoosona, woy Kawotettaa Mishiraachuwaa Yootiyaageetu Timirtte Keettan tamaaroosonanne Kawotettaabaa aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazoosona. Harati qassi Godaa Kahuwaa wode zamachan haggaazanawu bantta allaalliyaa aggibayoosona. Hegaadan wozanappe oottiyoogee Yihoowa keehi ufayssees; i eti oottido oosuwaanne a siiqido siiquwaa mule dogenna. (Ibraawe 6:10-12 nabbaba.) Neeni Yihoowawu kaseegaappe loytta oottanawu issi issibaa aggabayana danddayay?

18, 19. Yofttaahebaanne a naˈeebaa Geeshsha Maxaafay yootiyoobaappe nuuni ay tamaaridoo, qassi nuuni waatidi eta leemisuwaa kaallana danddayiyoo?

¹⁸ Yofttaahe deˈuwan daro metoy gakkikkonne, i Yihoowa qofaara maayiyaabaa kuuyiis. I ba heeraa asaadan hanibeenna. Harati azzanttikkokka, i Xoossawu ammanettidi deˈanawu murttiyoogaa aggibeenna. Yihooway etan goˈettidi tumu goynuwaa aassido gishshawu, inne a naˈiyaa bantta dosan bantta goˈˈaa aggibayidoogee eti anjjettanaadan oottiis. Harati Xoossay kessido maaraa kaallennan ixxido wodiyan, Yofttaaheenne a naˈiyaa he maaraa mintti kaallidosona.

¹⁹ Geeshsha Maxaafay nuuni ‘Xoossay immana giidoogaa ammanuwaaninne genccan laattiyaageetu mala gidanaadan’ zorees. (Ibr. 6:12) Nuuni Xoossay banan ammanettiya ura nashshiyoogaa eta deˈoy qonccissiyo Yofttaahenne a naˈee mala gidanawu amottoos.