Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Laˈatettaa Xoossaa Yihoowawu Haggaaza

Laˈatettaa Xoossaa Yihoowawu Haggaaza

“Godaa Ayyaanai de7iyoosan ailletetti baawa.”—2 QOR. 3:17.

MAZAMURE: 49, 73

1, 2. (a) Kiitettida PHawuloosa wodiyan asaa aylletettaabaynne laˈatettaabay qofissiyoy aybissee? (b) Asay tumu laˈatettaa demmanaadan PHawuloosi eta ookko kaalettidee?

ROOME biittaa asay bana higgiyaa, suure pirddaanne laˈatettaa afkaato giidi ceeqettees; beni wode Kiristtaaneti eta giddon deˈidosona. SHin Rooma Kawotettaa wolqqaynne bonchchoy daro baggi minnidoy aylletu wolqqaana. Issi wode, he biittaa asa ubbaa giddon xeetaappe 30 kushe gidiyaageeti aylleta. Aylletettaynne laˈatettay Kiristtaaneta gujjin, he wode daro asaa qofissiyaaba gidiyoogee qoncce.

2 PHawuloosi ba dabddaabbetun laˈatettaabaa darobaa yootiis. Gidoppe attin, I ba haggaazuwan halchchidobay, he wode asay koyiyoobaa, hegeekka deretettaa meeziyaa woy polotikaabaa laammanaassa gidenna. PHawuloosinne A mala Kiristtaaneti laˈatettaa demmanawu dere haariya woy sunttettida ay asakkonne xeelliyoogaappe, asay Xoossaa Kawotettaa mishiraachchuwaanne laggetiyaabi baynna Kiristtoos Yesuusa wozuwaa yarshshuwaa goˈˈaa eranaadan maaddanawu minnidi oottidosona. PHawuloosi ba mala Kiristtaaneta tumu laˈatettaa Pulttuwaakko kaalettiis. Leemisuwawu, I Qoronttoosa Kiristtaanetussi xaafido naaˈˈantto dabddaabbiyan, “Godai Geeshsha Ayyaana. Godaa Ayyaanai de7iyoosan ailletetti baawa” yaagiis.—2 Qor. 3:17.

3, 4. (a) PHawuloosi 2 Qoronttoosa 3:17n deˈiyaagaa xaafido gaasoy aybee? (b) Yihooway immiyo laˈatettaa demmanawu nuuni ay oottana bessii?

3 PHawuloosi he qofaappe kase he dabddaabbiyan, Muusee Yihoowa kiitanchchaara gaytti simmidi Siinaa Deriyaappe wodhdhiyo wode awu deˈiya bonchchuwaabaa yootiis. Asay Muusa beˈidi yayyiis; qassi Muusee ba somˈˈuwaa naxalan kammiis. (Kes. 34:29, 30, 33; 2 Qor. 3:7, 13) PHawuloosi, “SHin . . . ooninne Godaakko simmiyo wode audenne he naxalai kichchees” yaagiis. (2 Qor. 3:16) PHawuloosi yootidobay woygiyoogee?

4 Nuuni hagaappe kasetiya huuphe yohuwan xannaˈidoogaadan, ubbabaa Medhdhida Yihoowa xallawu zawi baynna laˈatettay deˈees. ‘Yihoowa ayyaanay deˈiyoosan’ laˈatettay deˈiyoogaa qoppiyoogee bessiyaaba. SHin he laˈatettan ufayttanawunne goˈettanawu, nuuni ‘Yihoowakko simmana,’ hegeekka A dabbo gidana bessees. Israaˈeelati bazzuwan deˈiyo wode banttawu Yihooway oottidobaa ayyaanaa ayfiyan xeellibookkona. Eti Gibxxe aylletettaappe mati kiyidoogaa asatettaaban goˈettana xallawu qoppidoogan, eta wozanaynne qofay kamettidabanne muumidaba mala gidiis.—Ibr. 3:8-10.

5. (a) Yihoowa ayyaanay ay mala laˈatettaa demissii? (b) Asatetta aylletettay Yihooway immiyo laˈatettaa pacinchchana koshshennaagaa waati eriyoo? (c) Nuuni zaarana koshshiya oyshati awugeetee?

5 Gidoppe attin, Yihoowa ayyaanay demissiyo laˈatettay asatetta aylletettaappe kiyiyoogaappe keehi aadhdhiyaaba. Asi daafuridi demmana giidi qoppiyo aybippenne aaruwan, Yihoowa ayyaanay nagaraanne hayquwaa aylletettaappe, qassikka worddo haymaanootiyaanne A meeziyaa aylletettaappe kessees. (Roo. 6:23; 8:2) Hegee keehi bonchcho laˈatetta! Asi qashetti woy aylle gidi uttidikka he laˈatettan goˈettana danddayees. (Doo. 39:20-23) Naaˈˈaykka daro layttawu qashuwan genccida Ishaa Erik Frostanne Ishaa Horst Henshila hanotay hegaa mala. Eti banttana gakkidabaa odishin JW Libraryan beˈananne siyana danddayaasa. (INTERVIWUS END EKISPIRIYENSIS > ENJURING TRAYALS giyaagaa garssan xeella.) SHin kaallidi deˈiya oyshata nuuni beˈana koshshees: Nu laˈatettaa nashshiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo? Qassi nu laˈatettaa loˈˈoban goˈettanawu ay oottana danddayiyoo?

XOOSSAY NUUSSI IMMIDO LAˈATETTAA NASHSHIYOOGAA

6. Israaˈeelati banttassi Yihooway immido laˈatettaa nashshennaagaa waati bessidonaa?

6 Nuuni alˈˈo imotaa tumu goˈˈaa akeekiyoogee, immidaagaa galatanaadan denttettees. Israaˈeelati Yihooway eta Gibxxe aylletettaappe kessidi immido laˈatettaa nashshibookkona. Eti laˈa kiyido amarida aginan Gibxxen kase miyoobaanne uyiyoobaa amottidi, Yihooway immiyooban zuuzummiyoogaa, ubba qassi guyye Gibxxe simmanawu koyiyoogaa doommidosona. Eti ‘molee, paranjja leehee, meeloonee, sunkkuruutoynne tuummoy’ tumu Xoossaa Yihoowawu goynnana mala Xoossay etawu immido laˈatettaappe aadhdhiyaabadan xeellidosona. Yihooway he asaa bolli keehi hanqqettidoogee maalaaliyaabee? (Qoo. 11:5, 6, 10; 14:3, 4) Nuuni hegaappe gitabaa tamaaroos!

7. PHawuloosi 2 Qoronttoosa 6:1n deˈiya ba zoriyaara maayiyaabaa ay oottidee, qassi nuuni waatidi hegaadan oottana danddayiyoo?

7 Kiitettida PHawuloosi Kiristtaaneti ubbay banttawu Yihooway ba Naˈaa Yesuus Kiristtoosa baggaara kehatettan immido laˈatettaa xaasayennaadan zoriis. (2 Qoronttoosa 6:1 nabbaba.) PHawuloosi nagaraanne hayquwaa aylle gididoogan azzanidoogaanne ba kahan metootidoogaa hassaya. SHin I galatan kumidi, “Nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara Xoossau galatai gido” yaagiis. Aybissi? I ba mala Kiristtaanetussi, “Aissi giikko, Kiristtoos Yesuusa baggaara nuuyyo de7uwaa ehiya Geeshsha Ayyaanaa higgee tana nagaraa higgiyaa ailletettaappenne haiquwaa higgiyaa ailletettaappe kessiis” yaagiis. (Roo. 7:24, 25; 8:2) Nuunikka PHawuloosa leemisuwaa kaallidi, Yihooway nuna nagaraanne hayquwaa aylletettaappe kessidoogaa mule xaasayana bessenna. Nuuni wozuwaa baggaara geeshsha kahan nu Xoossawu haggaazana danddayoos; yaatiyoogan qassi tumu ufayssaa demmoos.—Maz. 40:8.

Dooranawu neeyyo deˈiya laˈatettaa Kawotettaa oosuwawu goˈettayiyye neeni koyiyoobawu goˈettay? (Mentto 8-10 xeella)

8, 9. (a) Nu laˈatettaa goˈettiyo ogiyan naagettana koshshiyaabaa kiitettida PHeexiroosi ay yootidee? (b) Issi uri ba laˈatettaa bessenna ogiyan waatidi goˈettana danddayii?

8 SHin nuuni galatiyoogaa bolli, nu alˈˈo laˈatettaa bessennabawu mule goˈettennaadan ubbatoo naagettana koshshees. Kiitettida PHeexiroosi nu laˈatettaa ashuwaa amuwaa polanawu gaaso oottennaadan mintti zoriis. (1 PHeexiroosa 2:16 nabbaba.) Hegee Israaˈeelata bazzuwan gakkidabaa nena hassayissennee? Qassi he daafabay nuna ubba etaagaappe aaruwan gakkana danddayees. Seexaanaynne A alamee maayuwaaninne alleeqettiyooban, miyoobaaninne uyiyooban, allaxxiyoobaaninne wodiyaa aattiyooban, qassi hara daroban keehi cimmiyaabaa giigissiis. Zalˈˈiyaaban erissiya cincca asati nuussi koshshenna darobaa loˈˈiya asatuura gattidi darotoo keehi koshshiyaabadan qonccissoosona. Hegan cimettidi nu laˈatettaa maari baynna ogiyan goˈettana danddayoos.

9 PHeexiroosi zoridobay issi uri timirttiyan woy oosuwan dooriyoobaa mala keehi koshshiyaabankka maaddees. Leemisuwawu, yelagata ha wodiyan timirtte keettan keehi erettidasan xoqqa timirttiyaa tamaaranaadan denttettoosona. Eti xoqqa timirttee dure kessiya bonchchettida ooso demissiyaabadan qoppana mala asay denttettees; qassi darotoo hegaa mala timirttiyaa tamaaridaageeti koshshiyaagaa xallaa tamaaridaageetuugaappe ay keena daro miishshaa demmiyaakko yootoosona. Yelagati bantta deˈuwaa muleera laammiyaabaa dooriyo wode, he ubbabaa keehi amoyiyaabadan xeellana danddayoosona. Etinne eta yelidaageeti ay hassayana koshshii?

10. Nuuni kuuyiyooban nu laˈatettaa goˈettiyo wode ay hassayana koshshii?

10 Hegaa malabaa dooriyoogee asi bawu kuuyiyooba gidiyo gishshawu, issoti issoti bantta kahaa qumˈˈennaba gidido peeshshan aybanne doorana danddayiyaabadan qoppoosona. Eti geella miyoobaara gayttidaban PHawuloosi Qoronttoosa Kiristtaanetussi, “Taani ta koyidoogaa hananau danddayiyo ta hanotettaa hara asa zoriya wozanai aissi pirddii?” yaagidoogaa qoppana danddayoosona. (1 Qor. 10:29) Timirttiyaabaanne oosuwaabaa nuuni nu huuphen kuuyana koshshiyoogee tuma, shin nu laˈatettawu zaway deˈiyoogaanne nuuni kuuyiyo ubbabay kaalettiyoobi deˈiyoogaa hassayana koshshees. Hegaa gishshawu, PHawuloosi he qofaappe kase hagaadan giis: “Ubbabaa oottanau tana diggiyaabi baawa; shin ubbabai go77enna. Ubbabaa oottanau diggiyaabi baawa; shin ubbabai maaddenna.” (1 Qor. 10:23) Nu deˈuwan ubbaban nu laˈatettaa goˈettiyoogaa xeelliyaagan, nuuni dosiyoobaappe aaruwan qoppana koshshiyaabati deˈiyoogaa akeekanaadan hegee nuna maaddees.

XOOSSAWU HAGGAAZANAWU NU LAˈATETTAA ERATETTAN GOˈETTIYOOGAA

11. Nuuni laˈa kiyido gaasoy aybee?

11 Laˈatettaa bessenna ogiyan goˈettenna mala naagettanaadan yootiiddi, PHeexiroosi hegaa halchchuwaakka yootiis. I nuuni nu laˈatettaa “Xoossaa ailledan” goˈettanaadan zoriis. Hegaa gishshawu, Yihooway nuna Yesuusa baggaara nagaraanne hayquwaa aylletettaappe kessido tumu gaasoy nuuni “Xoossaa ailledan” ayyo aqidi deˈanaadaana.

12. Noheenne A soo asay nuussi leemiso gidiyaabaa ay oottidonaa?

12 Nu laˈatettaa bessenna ogiyan goˈettidi zaarettidi alamiyaabaa qaaqqawunne amuwawu aylle gidenna mala naagettanaadan keehi maaddiyaabay ayyaanaabaa oosuwan sheekkiyoogaa. (Gal. 5:16) Leemisuwawu, Nohanne A soo asaa qoppa. Eti kobaynne pokkobaa haniyoogee kumido alamiyan deˈidosona. SHin eti bantta yuushuwan deˈiya asay qaaqqatiyoobaanne oottiyoobaa qullibookkona. Eti hegaadan hananawu waani danddayidonaa? Eti Yihooway banttassi immido, markkabiyaa keexxiyo, banttassinne mehiyawu doˈawu miyoobaa dagayiyoonne harati naagettanaadan yootiyo oosuwaa daafuridi oottidosona. “Nohee ubbabaakka Xoossai azazidoogaadan oottiis.” (Doo. 6:22) Hegee ay demissidee? Noheenne A soo asay he alamee xayiyo wode attidosona.—Ibr. 11:7.

13. Yesuusawu imettidanne I bana kaalliyaageeta azazido oosoy aybee?

13 Ha wodiyan nuuni oottanaadan Yihooway azazidobay aybee? Nuuni Yesuusa kaalliyo gishshawu, Xoossay nuussi immido oosuwaa loytti eroos. (Luqaasa 4:18, 19 nabbaba.) Ha wodiyan daro asaa qofaa ha alamiyaa xoossay goozi wottiis; qassi eti haymaanootiyaa, miishshaanne deretettaa meeziyaa aylletettan deˈoosona. (2 Qor. 4:4) Laˈatettaa Xoossaa Yihoowa eranaadaaninne ayyo goynnanaadan asaa maaddiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogee nuussi gita maata. (Maa. 28:19, 20) Hegee wayssenna ooso gidenna; qassi paace gidiya darobay deˈees. Issi issi biittan kaseegaappe daro asay siyanawu koyenna; issoti issoti ubba hanqqettoosona. Nuuni ubbay, ‘Taani ta laˈatettaa Kawotettaabaa yaa gujja oottanawu goˈettana danddayiyaanaa?’ yaagidi nuna oychchana koshshees.

14, 15. Yihoowa Markkatuppe daroti ay oottanawu kuuyidonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

14 Daroti nu wodee eesoyiyoogaa akeekiyoogaanne kumetta wodiyaa haggaazanawu sima deˈuwaa deˈiyoogaa beˈiyoogee minttettiyaaba. (1 Qor. 9:19, 23) Etappe amaridaageeti bantta heeran haggaazoosona; harati qassi aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazoosona. Aadhdhida ichchashu layttan 250,000⁠ppe dariyaageeti kumetta wodiyaa aqinye gididosona, qassi haˈˈi kumetta wodiyaa aqinyetu qooday 1,100,000⁠ppe daro. Daroti Yihoowawu hegaadan haggaazanawu bantta laˈatettaa goˈettiyoogee ayba ufayssiyaabee!—Maz. 110:3.

15 Ha ishanttinne michchontti bantta laˈatettaa loˈˈoban goˈettanaadan maaddidabay aybee? Aadhdhida 30 layttawu daro biittan haggaazida Joonanne Judito qoppa. Aqinyetettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettay 1977n doommiyo wode, aassiyaageeti koshshiyoosan haggaazanawu eeno gaanaadan tamaareta minttettidoogaa eti hassayoosona. Eti he halchchuwaa ubbatoo qoppanaadan sima deˈo deˈana mala, I darotoo oosuwaa laammidoogaa Jooni yootiis. Guyyeppe, eti hara biitti biido wode, ooratta qaalaa tamaariyoogaa, ooratta wogaa meezetiyoogaanne wayssiya carkkuwaa danddayiyoogaa mala xubiyaa xoonanaadan Yihoowa woossiyoogeenne an ammanettiyoogee maaddidoogaa akeekidosona. He layttatu haggaazoy eta waati maaddidee? Jooni, “Taani eriyo woy beˈido aybippenne aadhdhiya ooso oottidabadan qoppays” yaagiis. Gujjidikka hagaadan giis: “Yihooway siiqiya aawa gidiyoogee tawu kaseegaappe aaruwan qoncciis. Yaaqooba 4:8y, ‘Xoossaakko shiiqite; ikka inttekko shiiqana’ yaagiyo qofaa haˈˈi taani loytta akeekays. Taani koyiyo, deˈuwawu halchchidobaa akeekada ufayttiyo deˈuwaa demmidoogaa eraas.”

16. Hanotay darin injjetenna daroti bantta laˈatettaa waatidi loˈˈoban goˈettidonaa?

16 Haratu hanotay Joonaagaanne Juditiigaa mala gidennan, qantta wodiyawu kumetta wodiyaa haggaazissiyaagaa. Gidoppe attin, daroti alamiyan dumma dumma biittan Xoossaa oosuwawu bantta dosan keettaa keexxoosona. Leemisuwawu, Niwu Yorken, Worwiken waanna biiroy keexettiyo wode, 27,000 gidiya ishanttinne michchontti naaˈˈu saaminttappe biidi issi laytta gidiya woy hegaappe dariya wodiyawu bantta dosan oottidosona. Daroti yan haggaazanawu bantta oosuwaa wottishiisona. Hegee eti bantta laˈatettaa Xoossaa Yihoowa sabbanawunne bonchchanawu giidi oottido keehi ufayssiyaaba!

17. Ha wodiyan Xoossay immido laˈatettaa loˈˈoban goˈettiyaageeti sinttappe demmana bonchchoy aybee?

17 Yihoowa eridoogawunne tumu goynoy demissiyo laˈatettaa demmidoogawu, nuuni Yihoowa keehi galatoos. Simi nuuni dooriyooban he laˈatettaa nashshiyoogaa bessoos. Nu laˈatettaa mela ashshiyoogaappe woy maara goˈettennan aggiyoogaappe, danddayettiya ubbaban Yihoowawu haggaaziyoogan loˈˈoban goˈettoos. Nuuni yaatiyaaba gidikko, ha hiraagaa qaalati polettiyo wode Yihooway immana giido anjjuwaa demmanaagaa ammanettana danddayoos: “Mereta ubbai ba huuphen bashshaa ailletettaappe issi gallassi kiyana; qassi he meretati Xoossaa naati ailletettaappe kiyido bonchcho kessaa shaakkana.”—Roo. 8:21.