IYYO layttay 25 heera gidido Silviyano giyo aqinyiyaa hagaadan gaasu: “Aqinyeti keehi koshshiyoosaa biidi haggaazida ta laggetubaa siyiyo wode, taanikka etaagaadan ufayttanawu amottaas.” A gujjada, “SHin aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa baada haggaazana danddayikke gaada yayyaas” yaagaasu.

Neeyyookka Silviyaniigaadan siyettii? Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu amottikkokka, he halchchuwaa polanddinaashsha gaada neenikka qoppay? Ne hanotay hegaadan gidikko, hidootaa qanxxoppa! SHaˈan qoodettiya ishanttinne michchontti bantta haggaazuwaa aassennaadan xubbiyaabaa Yihooway maaddin xoonidosona. Yihooway issota issota waati maaddidaakko Madagaskkaare haruuruwan hanidabaappe ane beˈoos; saˈan deˈiya keehi gita haruurotuppe hegee oyddantto.

Mishettidi haggaaziya 70⁠ppe dariya aassiyaageetinne aqinyeti 11 biittaappe aadhdhida tammu layttan, daro asay Geeshsha Maxaafaa bonchchiyo, Afirkkan deˈiya he biittaa biidosona. * Hegaadankka, ha gita haruuruwan Kawotettaa mishiraachchuwaa yootiyoogan maaddanawu he biittan aassiya daroti bantta deˈiyoosaappe hara heeri biidosona. Hegeetuppe amaridaageetubaa ane beˈoos.

Eta layttay 30 heera gidido azinaynne machchiyaa, Luwinne Perina Paransaayeppe Madagaskkaare biidosona. Eti kare biitti biidi bantta haggaazuwaa aassanawu daro layttawu qoppikkokka, Perina baanawu yayyaasu. A hagaadan gaasu: “Taani erennasaa baanawu yayyaas. Nu soo asaa, nu gubaaˈiyaa, nu keettaa, nu eriyo heeraanne meezetidobaa aggada baanaagee tana hirggissiis. Tawu xube gidida ubbaappe aadhdhiyaagee ta hirggaa.” Perina 2012n xalaasu; qassi anne Luwi hara biitti biidosona. Eti kuuyidoogaa xeelliyaagan iyyo siyettiyaabay aybee? A, “Aadhdhidabaa qoppiyo wode, Yihooway nu deˈuwan nuna maaddidoogaa beˈiyoogee nu ammanuwaa minttidoogaa akeekays” yaagaasu. Luwi qassi, “Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogeetuppe tammati nuuni  Madagaskkaaren koyro bonchchido Godaa Kahuwawu nunaara shiiqidoogee keehi ufayssiyaaba!” yaagiis.

Eti metoy gakkishin yan minnidi takkanaadan maaddidabay aybee? Eti genccanaadan Yihooway wolqqaa immana mala mintti woossidosona. (Pili. 4:13) Luwi hagaadan giis: “Yihooway nu woosaa zaaridoogaanne nuuyyo ‘Xoossaa sarotettaa’ immidoogaa beˈida. Nuuni nu haggaazoy demissiyo ufayssaa qoppiiddi deˈida. Qassi nuuni hidootaa qanxxennaadan minttettanawu nu laggeti nu biittaappe dabddaabbiyaa xaafidosona.”—Pili. 4:6, 7; 2 Qor. 4:7.

Luwinne Perina genccido gishshawu Yihooway eta keehi anjjiis. Luwi, “Xiqimita 2014n, Paransaayen, Aqo Oyqqida Kiristtaanetuyyo Giigida Geeshsha Maxaafaa Timirtte Keettan * tamaarida” yaagiis. I gujjidi, “He timirtte keettan tamaaridoogee Yihooway nuussi immido dogettenna imota” yaagiis. Eti he timirtte keettaappe anjjettidi, zaaretti Madagaskkaaren oottanaadan kiitettidoogan ufayttidosona.

Didiyenne Nadina 2010n, Paransaayeppe Madagaskkaare biyo wode eta layttay 55 heera. Didiye hagaadan giis: “Nuuni yelagatettan aqinye gididi oottida; qassi heezzu naata dichchida. Eti gita asa gidin, nuuni kare biittan haggaazana danddayiyaakkonne qoppida.” Nadina qassi hagaadan gaasu: “Ta naatuppe shaahettiyoogaa qoppiyoogee taani baanawu yayyanaadan oottiis; shin eti, ‘Intte aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu kare biitti biikko, nuuni inttenan keehi ufayttana!’ yaagidosona. Eti giidobay nuuni baanaadan minttettiis. Nuuni haˈˈi etappe keehi haakkidi deˈikkokka, etaara ubbatoo haasayana danddayiyo gishshawu ufayttoos.”

Malagaase qaalaa tamaariyoogee Didiyanne Nadino keehi wayssiis. Nadina pashkki gaada, “Nuuni haˈˈi 20 laytta asa gidokko” yaagasu. Eti he qaalaa waani tamaaridonaa? Koyruwan, Paransaaye qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa yame gididosona. Guyyeeppe, eti kaseegaappe daro wodiyaa he qaalaa tamaarana danddayiyaabadan qoppido wode, Malagaase qaalaa goˈettiya gubaaˈiyaa biidosona. Nadina hagaadan gaasu: “Nuuni haggaaziyo wode demmiyo daroti Geeshsha Maxaafaa xannaˈanawu koyoosona. Eta haasayissido gishshawu darotoo galatoosona. Koyro heeran hegee tawu aymo milatiis. He moottan aqinye gididoogaa dosays. Taani maallado denddiyo wode tawu, ‘Taani hachchi haggaazana; hegee keehi ufayssiyaaba!’ yaagays.”

Didiyi Malagaase qaalaa tamaariyoogaa doommido wodiyaa hassayidi, pashkki giidi hagaadan giis: “Taani gubaaˈiyan shiiquwaa kaalettays, shin ishanttinne michchontti zaariyoobaa akeekikke. Taani etawu, ‘Galatays’ gaada zaarays. Issi wode, issi michchiyaa zaaridobawu O galata simmin, ippe guyyen uttidaageeti zaaroy likke gidennaagaa tawu malaatidosona. Taani likke zaarees gaada qoppido ishay zaaranaadan sohuwaara oychchaas.”

Tiyerinne a machchiyaa Nadya 2005n, gita shiiquwan, “Xoossaa Bonchchissiya Halchchota Kaallite” giya biiduwaa beˈidoosona. Geeshsha Maxaafan Ximootiyoosabaa yootiya ha diraamay eta wozanaa denttettidoogee aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu eti keehi koyanaadan oottiis. Tiyeri hagaadan giis: “Ha diraamay wuriyo wode asay ubbay kushiyaa baqqishin, ta machcheekko shiiqada, ‘Nuuni awu baanee?’ gaada oychchaas. Ta machchiyaakka hegaa qoppaydda deˈiyoogaa yootaasu.” Hegaappe simmin takkennan, eti halchchidobaa polanawu maaddiyaabaa oottiyoogaa doommidosona. Nadya qassi, “Nuuyyo oyddu shanxxaa kumidaba xallay attana gakkanaashin haraba ubbaa aggibayida” yaagaasu.

Eti 2006n Madagaskkaare gakkoosappe doommidi haggaazuwan ufayttidosona. Nadya, “Nunaara gayttiya asati nuuni keehi ufayttanaadan oottoosona” yaagaasu.

SHin usuppun layttay aadhdhi simmin, eta metoy gakkiis. Paransaayen deˈiya, Nadyi aayyiyaa Mari Madelena kunddin I kushee meqqiisinne I huuphee qooˈettiis. Eti Mari Madeleni dottoriyaara zorettidi, A Madagaskkaare baada etaara deˈanaadan oychchidosona. He wode iyyo layttay 80 gidikkonne, baanaadan shoobbin A ufayssan eeno gaasu. Kare biittan deˈiyoogan iyyo aybi siyettii? A hagaadan gaasu: “Issi issibaa meezetanawu metootays; shin tawu abbee laafa gidikkonne, gubaaˈiyan keehi maaddiyaabadan tawu siyettees. Qassi hagan deˈiyoogee ta naati han ufayssiya haggaazuwaa haggaazanaadan maaddiyoogee tana keehi ufayssees.”

Rini layttay 22 heera gidido isha. I Madagaskkaaren arshsho baggan deˈiya Alacha Manguru giyo aradda biittan dicciis. I gooba tamaare gidiyo gishshawu, xoqqa timirttiyaa tamaaranawu koyiis. SHin I Geeshsha Maxaafaa xannaˈi simmidi, ba qofaa laammiis. I, “Taani naaˈˈantto xekka timirttiyaa kasetada wurssanawu baaxetaas; qassi, ‘Taani wurssetta paaciyaa aadhdhikko, aqinye gidana’ gaada Yihoowawu qaalaa gelaas” yaagiis. Rini timirttiyaa wurssi simmidi, gelido qaalaa poliis. I issi aqinye ishaara deˈiyoogaa doommiis, amarida gallassa oottiyo oosuwaa demmiis, qassi aqinye gidiis. I, “Hegee taani kuuyido aybippenne aadhdhiyaaba” yaagiis.

Gidoppe attin, Rini dureyiya ooso koyennay aybissakko A dabboti akeekibookkona. I hagaadan giis: “Ta aaway, A ishaynne A aayee michchiyaa taani xoqqa timirttiyaa tamaaranaadan minttettidosona. SHin, aqinye gidiyoogaa tana aybinne digganaadan koyabeykke.” Daro takkennan, Rini aassiyaageeti keehi koshshiyoosan haggaazanawu koyiis. I hegaadan koyanaadan oottiday aybee? I hagaadan giis: “Kaysoti nu keettaa mentti gelidi tawu deˈiyaabaappe daruwaa wuuqqidosona. He hanotay Yesuusi ‘saluwan miishsha dagayanaadan’ yootidobaa taani wotta dentta qoppanaadan oottiis. Taani ayyaanaaban duretanaadan minnada oottanawu qofaa qachchaas.” (Maa. 6:19, 20) I ba deˈiyo heerappe 1,300 kilo meetiriyaa haakkiya, he biittawu tohossa gaxan iray darin bukkennassan deˈiyaasaa biis. He heeray Antandru asay deˈiyoosaa. I yaa biidoy aybissee?

Kaysoy wuuqqanaappe issi agina kasetidi, Rini naaˈˈu Antandru asata Geeshsha Maxaafaa xannaˈissiyoogaa doommiis. I eta doonan amarida qaalata tamaariis; qassi Kawotettaa mishiraachchuwaa siyibeenna daro Antandru asatubaa qoppiis. I, “Taani asay Tandru qaalaa haasayiyo heeri baanaadan Yihooway maaddana mala woossaas” yaagiis.

Rini he heera bosaara A metiyaabay gakkiis. I ooso demmana danddayibeenna. Issi bitanee A, “Hagawu aybissi yaadii? Asay oosuwaa demmanawu hagaappe neeni yiido heeri bees!” yaagiis. Naaˈˈu saaminttappe simmin, Rini bawu miishshi wurido gishshawu, ay oottanaakko erennan killiliyaa shiiquwaa shiiqanawu biis. He shiiquwaa wurssetta gallassan issi ishay Rina kootiyaa kiisiyan issibaa yeggiis. Hegee daro miishsha; hegee ayyo Antandru guyye simmanawunne yan meˈˈida maattaa bayzziyo oosuwaa doommanawu gidiyaaba. Rini hagaadan giis: “Koshshiyo wodiyan Yihooway tana maaddidoogaa akeekaas. Hegaa gishshawu, Yihoowabaa tamaariyo qaada demmibeennaageeta maaddana danddayays!” Gubaaˈiyankka oottiyo darobay deˈees. Rini gujjidi, “Taani naaˈˈu saaminttan saaminttan dere haasayaa haasayays. Yihooway  ba dirijjitiyaa baggaara tana loohissiis” yaagiis. Haˈˈi Rini Yihoowabaa eranawu koyiya, Tandru qaalaa haasayiya daro asawu Kawotettaa mishiraachchuwaa yootiiddi deˈees.

“Anjjuwaa koyiya . . . tumatettaa Xoossai anjjanaadan” woossiya, saˈan deˈiya ubbata Yihooway anjjanaagaa yootiis. (Isi. 65:16) Nuuni nu haggaazuwaa aassennaadan xubbiyaabaa xoonanawu baaxetiyo wode, Yihooway nuna anjjees. Ha huuphe yohuwaa doomettan ibaa denttido Silviyani hanotaa ane beˈa. A aassiyaageeti keehi koshshiyoosaa baada haggaazana danddayikke gaada yayyidoogaa hassaya. A hegaadan qoppidoy aybissee? A hagaadan gaasu: “Ta haddirssa gedee ta ushachcha gediyaappe 9 santti meetire qaammees. Hegaappe denddidaagan, hemettiyo wode wobbays; qassi elle daafurays.”

Silviyana 2014n, I gubaaˈiyan deˈiya Silvi Ano giyo yelaga aqinyeera issippe bantta heerappe 85 kilo meetire haakkiya qeeri katamaa baasu. Silviyano metiyaabay deˈishinkka, A ba halchchuwaa polaasu; qassi hegee iyyo keehi gita anjjo! A hagaadan gaasu: “Taani he heeran issi laytta haggaaza simmin, Geeshsha Maxaafaa ta xannaˈissido, naˈa yelida Doratino giyo yelagiyaa woradaa shiiquwan xammaqettaasu.”

Nuuni nu haggaazuwaa aassennaadan xubbiyaabaa xoonanawu baaxetiyo wode, Yihooway ba ashkkaratussi, “Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana” yaagidoogee tuma gidiyoogaa nu deˈuwan beˈoos. Aassiyaageeti keehi koshshiyoosan biidi haggaaziyaageeti yootidobay hegaa bessees. (Isi. 41:10) Nuuni hegaadan oottiyo wode, Yihoowaara nu dabbotay minnees. Qassi nu deˈiyoosan gidin woy kare biittan gidin, nu dosan eeno giyoogee ooratta alamiyan nuuni oottana Xoossaa oosuwawu giigettanaadan maaddees. Qommoora abaa denttido Didiyi giidoogaadan, “aassiyaageeti keehi koshshiyoosan biidi haggaaziyoogee sinttanawu loohanaadan maaddiya loˈˈoba!” Eeno giya hara daroti he loohissuwan mati loohanaadan amottoos!