Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

XANNAˈIYO HUUPHE YOHUWAA 1

“Taani Ne Xoossaa Gidiyo Gishshau Dagammoppa”

“Taani Ne Xoossaa Gidiyo Gishshau Dagammoppa”

“Taani nenaara de7iyo gishshau yayyoppa; taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa. Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana.”—ISI. 41:10.

MAZAMURE 7 Yihooway Nuuyyo Wolqqa

HA XINAATIYAN *

1-2. (a) Isiyaasa 41:10n deˈiya qofay Yoshiko giyo michchiyo waatidi maaddidee? (b) Yihooway ooni goˈettanaadan hegaa xaafissidee?

YOSHIKO giyo ammanettida michchiyaa iitabaa siyaasu. Dottoree A amarida agina xallawu deˈanaagaa yootiis. A waanadee? Yoshika A dosiyo Isiyaasa 41:10 (nabbaba) xiqisiyaa hassayaasu. Yaatada, aynne dagammennan, A ba kushiyaa Yihooway oyqqiyo gishshawu yayyennaagaa dottoriyawu yootaas. * He xiqisee yootiyo minttettiya qofay nu siiqo michchiyaa Yihoowan muleera ammanettanaadan maaddiis. Wolqqaama metoy gakkiyo wode woppu giidi deˈanawu he xiqisee nunakka maaddees. I waatidi yaatana danddayiyaakko akeekanawu, Xoossay Isiyaasawu hegaa yootidoy aybissakko ane koyro pilggoos.

2 Yihooway hegaa Isiyaasa baggaara koyro xaafissidoy guyyeppe omooddettidi Baabiloone baana Ayhudata minttettanaassa. SHin Ayhudatu xalla gidennan, heedeppe hanno gakkanawu deˈida A asay ubbay goˈettanaadan Yihooway hegaa xafissiis. (Isi. 40:8; Roo. 15:4) Ha wodiyan, nuuni ‘wayssiya wodiyan’ deˈiyo gishshawu, Isiyaasa maxaafan deˈiya minttettiya qofay nuuyyo awudeegaappenne aaruwan koshshees.—2 Xim. 3:1.

3. (a) Isiyaasa 41:10n, 2019wu doorettida laytta xiqisiyan, Yihooway ay qaalaa gelidee? (b) I gelido ha qaalati nuussi koshshiyoy aybissee?

3 Yihooway gelido, ammanuwaa minttiya qaalaappe Isiyaasa 41:10n deˈiya heezzata nuuni ha huuphe yohuwan xannaˈana: (1) Yihooway nunaara deˈees, (2) I nu Xoossaa, qassi (3) I nuna maaddana. Yoshikiigaadan nu deˈuwan metoy gakkiyo gishshawu, ha ammanttiya qofati * nuussikka koshshoosona. Ha alamiyan hanettiyaabaykka nuna unˈˈettees. Ubba qassi nu giddoppe amaridaageeta wolqqaama kawotettati yedettoosona. Ha minttettiya heezzu qofata ane huuphiyan huuphiyan beˈoos.

‘TAANI NENAARA DEˈAYS’

4. (a) Nuuni xannaˈana ammanttiya koyro qofay aybee? (Tohossa qofaakka xeella.) (b) Yihooway nuna waati xeelliyaakko ayba ogetun qonccissidee? (c) Xoossay yootidoban neeyyo aybi siyettii?

4 Yihooway koyro nuna, “Taani nenaara de7iyo gishshau yayyoppa” yaagidi minttettees. * Yihooway nu hanotaa ubbaa kaalliyoogaaninne nuuyyo qarettiyoogan nunaara deˈiyoogaa bessees. I nuussi wozanappe qarettiyoogaa woygidi qonccissiyaakko beˈa. Yihooway, ‘Neeni ta sinttan alˈˈonne bonchcho, qassi taani nena siiqays’ yaagees. (Isi. 43:4) Yihooway baassi haggaaziyaageeta siiqennaadan diggana danddayiyaabi saluwankka saˈankka aybinne baa; I awudenne nuussi ammanettiya Xoossaa. (Isi. 54:10) A siiqoynne dabbotay nuuni keehi xalanaadan oottees. I ba dabbuwaa Abraama (Abrahaama) naagidoogaadan, nunakka ha wodiyan naagana. Yihooway ayyo, “Abraamaa, yayyoppa! Taani neeyyo gonddalle” yaagiis.—Doo. 15:1.

Nuna gakkiya shaafa malanne laco mala ayba metuwaakka, Yihooway maaddin, nuuni kantti kiyana danddayoos (Mentto 5-6 xeella) *

5-6. (a) Paacee gakkiyo wode Yihooway nuna maaddanawu koyiyoogaa aybin eriyoo? (b) Yoshiki hanotaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

5 Yihooway nuna maaddanawu koyiyoogaa nuuni eroos; ayssi giikko, I ba asawu hagaadan gees: “Neeni haattaa gidduwaara pinniyo wode, taani nenaara gidana. Neeni shaafatu gidduwaara pinniyo wodekka eti nena muukkokkona. Neeni tamaa giddoora aadhdhiyo wode, xuugettakka; lacoikka nena meenna.” (Isi. 43:2) He qaalatu birshshettay aybee?

6 Deˈoy keehi wayssanaadan oottiya paaceta digganawu Yihooway qaalaa gelenna, shin metuwaa ‘shaafay’ nuna muukkanaadan woy paaciyaa ‘lacoy’ nuna muleera qohanaadan eeno geenna. SHin he metuwaa ‘gidduwaara pinnanaadan’ nuna maaddiyoogan nunaara deˈanaagaa yootees. Yihooway waatanee? Nuna woriyaabi gakkikkonne nuuni ayyo ammanettidi deˈana mala yayyennaadan I nuna maaddana. (Isi. 41:13) Qommoora denttido Yoshika hegee tuma gidiyoogaa akeekaasu. I naˈiyaa hagaadan gaasu: “Ta aayyiyaa keehi woppu giidoogan nuuni garamettida. Yihooway iyyo sarotettaa immidoogaa nuuni tumuppe beˈida. Ta aayyiyaa hayqqana gakkanaashin, Yihoowabaanne I gelido qaalaabaa narssetussinne hargganchchatussi yootaasu.” Nuuni Yoshiki hanotaappe ay tamaariyoo? Xoossay ‘Taani nenaara daˈays’ giidi gelido qaalan ammanettiyo wode, nuunikka metuwan gencciiddi xalana danddayoos.

“TAANI NE XOOSSAA”

7-8. (a) Nuuni xannaˈana ammanttiya naaˈˈantto qofay aybee? (b) Omooddettida Ayhudatussi Yihooway “dagammoppa” giidoy aybissee? (c) Xoossaa asay yayyennaadan maaddana danddayiya ayba qofay Isiyaasa 46:3, 4n odettidee?

7 Isiyaasi ammanttiyaabaa yootidoogaappe ha naaˈˈantto qofaa akeeka: “Taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa.” Dagamaabaa yootido ha qofay woygiyoogee? “Dagammiyoogaa” geetettidaagee ha xiqisee koyro xaafettido qaalan “hirggiiddi yashshiya erettennabaa naagiyoogaa” woy “daafaban gelida uradan yashshaa maashiyoogaa” bessiyaaba.

8 Baabiloonen omooddettana Ayhudati ‘dagammennaadan’ Yihooway yootidoy aybissee? He biittan deˈiya asay yayyanaagaa I eriyo gishshattaassa. Eti yayyanaadan oottanabay aybee? Ayhudati omooddettidi bosan takkiyo 70-layttaa wurssettaa heeran, Meedoonanne Parsse biittatu wolqqaama olanchchati Baabiloona biittan woraajjana. Yihooway he olanchchatu baggaara ba asaa Baabiloone omoodduwaappe kessana. (Isi. 41:2-4) Baabiloonetinne he wode deˈiya hara biittatu asati bantta morkkee matattidoogaa eridi issoy issuwaa, “Minna” yaaiyoogan xalanawu malidosona. Eti hegeeti banttana ashshana giidi hara eeqa xoossatakka medhdhidosona. (Isi. 41:5-7) He wode Yihooway omoodduwan deˈiya Ayhudata, “Nenoo Israa7eelaa, ta ashkkarau [ne shoorotu mala gidennaagoo] . . . taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa” yaagidi woppu oottiis. (Isi. 41:8-10) Yihooway, “Taani ne Xoossaa” giidoogaa akeeka. Yihooway he wodekka I eta Xoossaa gidiyoogaanne etikka A asa gidiyoogaa, woy qassi I eta dogibeennaagaa yootiyoogan eta minttettiis. I etawu, “Taani inttena tookkananne ashshana” yaagiis. He minttettiya qofay omooddettida Ayhudati minnanaadan maaddidoogee qoncce.—Isiyaasa 46:3, 4 nabbaba.

9-10. Nuuni yayyana koshshennay aybissee? Leemisuwaa yoota.

9 Alamiyan hanettiyaabay yaa iiti iiti biyo gishshawu, ha wodiyan asay awudeegaappenne aaruwan hirggees. He metoti nunakka qohiyoogee tuma. SHin nuuni yayyana koshshenna. Yihooway nuna, ‘yayyoppite’ yaagees. Hegee woppu gaanaadan oottiya gitaba gidiyoy aybissee?

10 Ane ha leemisuwaa qoppa: Manddaraa biya Jimanne Beena giyo naaˈˈu asati wolqqaama carkkoy cuggiyo horophphiliyaa giddon deˈoosona. Horophphillee pudenne duge shocettiyo wode laggiyaagee A giddon deˈiya ubba asawu hagaadan gees: “Intte oydiyaara ohettida saqqiyaa mintti wottite. Nuuni amarida wodiyawu cuggishshin baana.” Jimi keehi hirggees. SHin horophphilliyaa laaggiyaagee gujjidi hagaadan gees: “Hirggoppite. Hagaa yootiya taani horophphilliyaa laaggiyaagaa.” Jimi ba huuphiyaa qaattiiddi, “Ha odoy ay ammanttii?” yaagees. Gidoppe attin, Beeni aynne hirggennaagaa I akeekees. Jimi A, “Neeni waanada hagaadan woppu gaadii?” yaagees. Beeni moocu giiddi hagaadan gees: “Laaggiyaagaa taani loytta eriyo gishshattaassa. I ta aawaa!” Yaatidi Beeni hagaadan gees: “Ta aawaabaa ane neeyyo yootays. I horophphilliyaa ay keena loytti laaggiyaakko neeni eriyaakko, neenikka woppu gaana.”

11. Manddaraa biya naaˈˈu asatu leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

11 Ha leemisuwaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Saluwan deˈiya nu Aawaa, Yihoowa nuuni loytti eriyo gishshawu, nuunikka woppu goos. Ha wurssetta gallassan keehi wolqqaama metuwankka nuuni genccanaadan I nuna maaddana danddayees. (Isi. 35:4) Nuuni Yihoowan ammanettiyo gishshawu, alamiyan deˈiya hara asay keehi yayyiyo wode nuuni woppu giidi deˈana danddayoos. (Isi. 30:15) Xoossan nu ammanettiyo gaasuwaa nu shoorotuyyo yootiyo wode, nuunikka Beenaagaadan oottoos. He wode, etikka banttana ayba metoy gakkikkonne Yihooway banttana maaddanaagaa ammanettana danddayoosona.

‘TAANI NENA MINTTANANNE NENA MAADDANA’

12. (a) Nuuni xannaˈana ammanttiya heezzantto qofay aybee? (b) Yihoowa “qesiyaa” yootiyaabay nuuni ay hassayanaadan oottii?

12 Isiyaasi xaafido ammanttiya heezzantto qofaa beˈa: “Taani nena minttana; qassi taani nena maaddana.” Isiyaasi kasekka Yihooway ‘wolqqaara yaanaagaanne a qesee ayyo haaranaagaa’ qonccissidi, Yihooway ba asaa waati minttanaakko yootiis. (Isi. 40:10) Geeshsha Maxaafay “qesiyaa” giya qaalaa darotoo wolqqaayyo leemisodan goˈettees. Yaatiyo gishshawu, Yihoowa ‘qesee haarana’ giya qofay Yihooway wolqqaama Kawo gidiyoogaa nuuni hassayanaadan oottees. I aybinne xoonenna ba wolqqan beni wode ba asaa maaddiisinne ashshiis, qassi ha wodiyan banan ammanettiyaageeta ubba wode minttetteesinne naagees.—Zaa. 1:30, 31; Isi. 43:10.

Yihooway ba mino qesiyan naagiyoogaa teqqana danddayiya ayba miishshinne baawa (Mentto 12-16 xeella) *

13. (a) Yihooway nuna minttanawu gelido qaalaadan oottiyoy awudee? (b) Yihooway nuuni keehi minnanaadaaninne xalanaadan oottiyaabaa ay yootidee?

13 Morkketi nuna yedettiyo wode, Yihooway, “Taani nena minttana” giidoogaadan oottees. Ha wodiyan alamiyan issi issi biittan nuuni sabbakennaadan digganawu woy nu dirijjitiyaa oosuwaa teqqanawu morkketi keehi baaxetoosona. Gidikkokka, nuuni hegan daro hirggokko. Nuuni keehi minnanaadaaninne xalanaadan oottiyaabaa Yihooway yootiis. I hagaadan gees: “Nena qohanau oottido ai miishshinne nena qohidi kantti kiyenna.” (Isi. 54:17) Ha qofay nuuni heezzu gitabaa hassayanaadan oottees.

14. Xoossaa morkketi nu bolli denddanaagee nuna garamissennay aybissee?

14 Koyruwan, nuuni Kiristtoosa kaalliyo gishshawu asan ixettana giidi naagoos. (Maa. 10:22) Yesuusi ba erissiyo ashkkarata wurssetta gallassan wolqqaama yedetay gakkanaagaa yootiis. (Maa. 24:9; Yoh. 15:20) Naaˈˈanttuwan, nu morkketi nuna ixxiyoogaappe harabaakka oottanaagaa Isiyaasa hiraagay yootees; eti dumma dumma ola miishshaa nu bolli denttana. Eti nubaa worddobaa yootiiddi tuma milatissananne qohiya yedetaa nu bolli gattana danddayoosona. (Maa. 5:11) Yihooway nu morkketi he ola miishshata nu bolli denttennaadan diggenna. (Efi. 6:12; Ajj. 12:17) Gidikkokka, nuuni yayyana koshshenna. Aybissi?

15-16. (a) Nuuni hassayana koshshiyo heezzanttobay aybee, qassi Isiyaasa 25:4, 5 he qofaa waati minttii? (b) Nu bolli denddiyaageeta gakkanabaa Isiyaasa 41:11, 12y waati qonccissidee?

15 Nuuni hassayana koshshiya heezzanttobaa qoppa. Nu bolli denttiyo ‘ayba miishshinne mule kantti kiyennaagaa’ Yihooway yootiis. Wolqqaama uushuwaappe goday nuna naagiyoogaadan, Yihooway ‘meqetti baynna asaa hanqquwaappe’ nuna naagees. (Isiyaasa 25:4, 5 nabbaba.) Nu morkketi nuna qohiiddi takkiya aybanne oottidi kantti kiyokkona.—Isi. 65:17.

16 Nuna “hanqqettiya” asaa gakkanabaa qonccissi yootiyoogankka nuuni an keehi ammanettanaadan Yihooway maaddees. (Isiyaasa 41:11, 12 nabbaba.) Nu morkketi nunaara ay keena minni olettikkonne woy qassi olay ay keena wolqqaamikkonne wurssettan Xoossaa morkketi ubbay “kasekka bainnabaadan hanidi xayana.”

KASEEGAAPPE AARUWAN YIHOOWAN WAATIDI AMMANETTANA DANDDAYIYOO?

Yihoowabaa Geeshsha Maxaafaappe ubbatoo nabbabiyoogan nuuni kaseegaappe aaruwan an ammanettana danddayoos (Mentto 17-18 xeella) *

17-18. (a) Geeshsha Maxaafaa nabbabiyoogee waatidi nuuni kaseegaappe aaruwan Xoossan ammanettanaadan oottii? Leemisuwaa yoota. (b) Nuuni 2019wu doorettida laytta xiqisiyaa wotti dentti qoppiyoogee nuna waatidi maaddana danddayii?

17 Nuuni Yihoowa loytti eriyo wode, an keehi ammanettoos. Qassi nuuni Yihoowa loytti erana danddayiyo mexi issi ogee Geeshsha Maxaafaa loytti nabbabiyoogaanne nabbabidobaa wotti denttidi qoppiyoogaa. Yihooway beni wode ba asaa waati naagidaakko bessiya ammanttiyaabaa Geeshsha Maxaafay yootees. He maxaafay I ha wodiyankka nuussi qoppiyoogaa bessiya ammanttiyaabaa yootees.

18 Yihooway ba asaa waati ashshiyaakko qonccissanawu Isiyaasi goˈettido loˈˈo leemisuwaa qoppa. I Yihoowa henttanchchan, qassi Xoossawu oottiyaageeta dorssatun leemisiis. Isiyaasi Yihooway, “Ba dorssa maratakka ba qesiyan shiishshidi, ba kiyuwan idimmana” yaagiis. (Isi. 40:11) Yihoowa mino kushee nuna qoommidoogaa nuuni akeekiyo wode, naagetti uttidoogee nuuyyo siyettin nuuni woppu goos. Metoy gakkishinkka woppu gaanaadan nuna maaddana mala, Isiyaasa 41:10n deˈiya “Taani ne Xoossaa gidiyo gishshau dagammoppa” giyaagee 2019wu laytta xiqise gidanaadan ammanettida wozannaama ashkkaray dooriis. Ha minttettiya qaalata wotti dentti qoppite. Sinttappe metoy gakkiyo wode hegeeti inttena minttana.

MAZAMURE 38 I Nena Minttana

^ MENT. 5 Alamiyan gidin woy nu deˈuwan iitabay gakkikkonne, nuuni woppu giidi deˈana danddayiyo heezzu gaasota 2019wu doorettida laytta xiqisee yootees. Ha huuphe yohoy he gaasota qonccisseesinne nuuni daro hirggennaadaaninne Yihoowan keehi ammanettanaadan maaddees. Laytta xiqisiyaa wotta denttada qoppa. Neeyyo danddayettikko A hassaya. Nena sinttappe gakkana metuwawu ne minnanaadan hegee maaddana.

^ MENT. 3 QONCCISSIDO QAALAA: Ammanttiya qofay tuma gidida qaalaa woy polettiyoogee attennabawu gelido qaalaa. Yihooway yootiyo ammanttiya qofay nuuni nu deˈuwan gakkiya metuwan darin hirggennaadan oottana danddayees.

^ MENT. 4 TOHOSSA QOFAA: Isiyaasa 41:10, 13⁠ninne 14n heezzutoo “yayyoppa” geetettiis. He xiqisetun “taani” (Yihoowa qonccissanwu) giya qaalaykka darosan deˈees. Isiyaasi hegaadan darotoo “taani” gaanaadan Yihooway A denttettidoy aybissee? Keehi koshshiyaabaa mintti yootanaassa—nuuni yashshaappe woppu gaana danddayiyoy Yihoowan ammanettiyoogaa xallaana.

^ MENT. 52 MISILIYAA QONCCISSUWAA Sinttaa: Ooso keettan, payyatettaaban, haggaazuwaaninne timirtte keettan issi keettaa asaa paacee gakkees.

^ MENT. 54 MISILIYAA QONCCISSUWAA Sinttaa: Issi ura son Yihoowa Markkati shiiqidaashin poliseti oyqqanawu yiidosona, shin ishantti yayyokkona.

^ MENT. 56 MISILIYAA QONCCISSUWAA Sinttaa: So Asaa Goynuwaa ubbatoo goynniyoogee genccanaadan nuna minttees.