1. Keehi ufayssiya Yesuusa eeshshatuppe issoy aybee? Qonccissa.

KEEHI ufayssiya Yesuusa eeshshatuppe issoy nuuni nagaranchcha gidiyoogaa gaasuwan nuna gakkiya metuwaa I akeekiyoogaa. Yesuusi saˈan deˈiyo wode, ‘ufayttiyaageetuura ufayttiisinne yeekkiyaageetuura yeekkiis.’ (Roo. 12:15) Leemisuwawu, I erissiyo ashkkarati 70ti sabbakiyo oosuwaa loytti polidi keehi ufayttidi simmido wode, Yesuusi ‘geeshsha ayyaanan ufayttiis.’ (Luq. 10:17-21) Hara baggaara qassi, Alˈˈaazara siiqiyaageeti I hayqqido gishshawu keehi azzanidoogaa Yesuusi beˈidi, “ba wozanan daro mishettiis; qassi tookki shemppiis.”—Yoh. 11:33.

2. Yesuusi asawu siyettiyaabaa akeekanaadan maaddidabay aybee?

² Yesuusi wottiyoobi baynna asa gidikkonne, I nagaranchcha asaa maareesinne etawu keehi qarettees. Yaatanawu A maaddidabay aybee? Hegawu A keehi maaddiday I asaa siiqiyoogaa. Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, I ‘asaa naatun ufayttiis.’ (Lee. 8:31) I asaa keehi siiqiyoogee eta qofaa loytti eranaadan oottiis. Kiitettida Yohaannisi, “Asa wozanan aibi de7iyaakko, I ba huuphen erees” yaagiis. (Yoh. 2:25) Yesuusi asawu keehi qarettees. I eta siiqidoogaa akeekida asay Kawotettaa mishiraachchuwaa siyiis. Nuuni hegaadan wozanappe asawu qarettiyoogee, etawu sabbakiyo wode kaseegaappe aaruwan eta maaddanaadan oottees.—2 Xim. 4:5.

3-4. (a) Nuuni asawu siyettiyaabaa akeekikko, nu haggaazuwaa waati xeellanee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay tamaaranee?

³ PHawuloosi sabbakana bessiyoogaa eriis; qassi nuunikka sabbakana bessiyoogaa eroos. (1 Qor. 9:16) Gidoppe attin, nuuni asawu siyettiyaabaa akeekikko, nu haggaazuwaa oottana bessiyaaba xalladan xeellokko. Nuuni asawu qoppiyoogaanne eta maaddanawu keehi koyiyoogaa bessanawu koyoos. Nuuni “ekkiyaagaappe immiyaagee anjjettidaagaa” gidiyoogaa woy ufayttiyoogaa  eroos. (Oos. 20:35) Nuuni asaa maaddanawu koyiyo gishshawu sabbakiyo wode, sabbakiyoogan kaseegaappe aaruwan ufayttana.

⁴ Ha huuphe yohuwan, nuuni haggaaziyo wode asawu siyettiyaabaa akeekiyoogaa waati bessanaakko tamaarana. Koyruwan, Yesuusi haratuyyo siyettiyaabaa akeekidoogaappe nu ay tamaarana danddayiyaakko beˈana. Qassi Yesuusa leemisuwaa nuuni kaallana danddayiyo oyddu ogeta pilggana.—1 PHe. 2:21.

5-6. (a) Yesuusi oossi siyettiyaabaa akeekidee? (b) Isiyaasa 61:1, 2y yootiyoogaadan, Yesuusi I etawu sabbakido asatussi qarettidoy aybissee?

⁵ Yesuusi asawu siyettiyaabaa akeekiyoogaa bessido issibaa qoppa. Issi wode, Yesuusinne I erissiyo ashkkarati adussa saatiyawu mishiraachchuwaa sabbakido gishshawu keehi daafuridosona. “Harai atto qumaa maanaukka” eta gattennan ixxiis. Hegaa gishshawu, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata, “guuttaa shemppi ekkanau . . . asi bainnasaa” ekkidi efiis. Gidoppe attin, Yesuusinne I erissiyo ashkkarati biyoosaa daro asay woxxidi etappe kasetidi gakkiis. Yesuusi yaa gakkidi asaa beˈido wode, ayyo aybi siyettidee, qassi I ay oottidee? I, “asai heemmiya asi bainna dorssaa mala gidido gishshau, qarettidi * asaa darobaa tamaarissuwaa doommiis.”—Mar. 6:30-34.

⁶ Yesuusi he asatuyyo qarettidoy aybissee? I he asay “heemmiya asi bainna dorssaa mala” gidiyoogaa akeekiis. He asatuppe amaridaageeti hiyyeesa gidiyoogaanne bantta so asawu koshshiyaabaa kunttanawu bichchaariyoogaa Yesuusi beˈennan aggenna. Harati qassi siiqiyo uri hayqqin azzaniyaageeta gidennan aggokkona. Hegaadan gidikko, Yesuusi eta hanotaa akeekennan aggenna. Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, he metotuppe amaridaageeti Yesuusa bolli gakkennan aggokkona. Yesuusi haratuyyo qoppees, qassi I eta minttettanawu koyiis.—Isiyaasa 61:1, 2 nabbaba.

7. Nuuni Yesuusa leemisuwaa waati kaallana danddayiyoo?

 ⁷ Yesuusa leemisuwaappe nuuni ay tamaariyoo? Yesuusa wodiyaagaadan, nu yuushuwan deˈiya asaykka “heemmiya asi bainna dorssaa mala.” Eta daro metoy gakkees. Etawu koshshiyaabay nuussi deˈees; hegeekka Kawotettaa mishiraachchuwaa. (Ajj. 14:6) Yaatiyo gishshawu, nuuni nu Godaa leemisuwaa kaalloos, qassi ‘hiyyeesatussinne manqqotussi qarettidi’ mishiraachchuwaa sabbakoos. (Maz. 72:13) Nuuni asawu qarettoos; qassi eta maaddiyaabaa oottanawu koyoos.

8. Nuuni haggaazuwan asawu siyettiyaabaa akeekana danddayiyo issi ogee aybee? Leemisuwaa yoota.

⁸ Nuuni etawu sabbakiyo asatussi siyettiyaabaa akekanaadan nuna aybi maaddana danddayii? Nunaara gayttiya asay waati qoppiyaakkonne etawu aybi siyettiyaakko nuuni qoppana koshshees; qassi yaatidi nuuni eta gidiyaakko asi nuna oyqqanaadan koyiyo ogiyan, nuunikka eta oyqqana koshshees. * (Maa. 7:12) Hegaadan nu oottana danddayiyo oyddu ogeta ane beˈoos. Koyruwan, ubba asawu huuphiyan huuphiyan koshshiyaabaa qoppa. Nuuni sabbakiyo wode oottiyoobaa, dottoree sahettida ura maaddanawu oottiyoobaara geeddarssana danddayoos. Loˈˈo dottoree sahettida urawu koshshiyaabaa qoppees. I oyshata oychchees, qassi hargganchchay bawu siyettiyaabaa yootiyo wode loytti ezggees. Dottoree sahettida urawu eesuwan xaliyaa immiyoogaappe, izaawu hanotaa takki giidi loytti akeekananne, yaati simmidi bessiya xaliyaa immana danddayees. Hegaadankka, nuuni haggaazuwan demmiyo asa ubbaara issi mala ogiyan haasayaa doommana koshshenna. Nuuni ubba asaa hanotaanne qofaa akeekanawu baaxetana koshshees.

9. Nuuni oottana bessennabay aybee? Qonccissa.

⁹ Neeni issi ura haggaazuwan haasayissiyo wode, A hanotay aybakko woy I ay ammaniyaakko, qassi aybissi I hegaa ammaniyaakko neeni eriyaabadan qoppoppa. (Lee. 18:13) He uraabaa, qassi I ammaniyoobaa eranawu hiillan oyshata oychcha. (Lee. 20:5) A oosuwaabaa, A so asaabaa, I diccido hanotaabaanne A qofaa oychchiyoogee intte heeraa woga gidikko, oychcha. Nuuni harata oychchiyo wode, eti banttassi mishiraachchoy koshshiyoy aybissakko yootanaadan oottoos giyoogaa mala. Yesuusaagaadan, nuuni eta gidiyaakko giidi etawu koshshiyaabaa qoppananne eta maaddana danddayoos.—1 Qoronttoosa 9:19-23⁠ra gatta xeella.

10-11. Naaˈˈantto Qoronttoosa 4:7, 8 maaran, nuuni asawu siyettiyaabaa akeekana danddayiyo naaˈˈantto ogee aybee? Leemisuwaa yoota.

¹⁰ Naaˈˈanttuwan, eta deˈoy ay maleeshsha gaada qoppanawu mala. Amarida ogiyan, nuuni eta hanotaa akeekana danddayoos.  Nuuni nagaranchcha gidiyo gishshawu nunakka metoy gakkees. (1 Qor. 10:13) Ha wurssetta wodiyan deˈoy keehi metana danddayiyoogaa nuuni eroos. Nuuni gencciyoy Yihooway maaddiyo gishshataassa. (2 Qoronttoosa 4:7, 8 nabbaba.) Yihoowaara dabbotibeenna asatubaa qoppa. A maadoy baynnan ha alamiyan deˈiyoogee eta keehi metiyoogee qoncce. Yesuusaagaadan, nuuni etayyo qarettoos, qassi “lo77o mishiraachchuwaa” etayyo yootanawu koyoos.—Isi. 52:7.

¹¹ Sergga giyo ishaa hanotaa qoppa. I tumaa tamaaranaappe kase keehi dungguuxa asa. I asaara haasayanawu keehi metootees. Guyyeppe, I Geeshsha Maxaafaa xannaˈiis. Serggee hagaadan giis: “Taani Geeshsha Maxaafaa xannaˈda, Kiristtaaneti bantta ammaniyoobaa haratuyyo yootana bessiyoogaa akeekaas. Ta qassi mule hegaadan oottana danddayikke gaada qoppaas.” SHin, I tumaa biron siyibeenna asatubaa qoppidi, eti Yihoowa erenna gishshawu deˈoy eta keehi metiyaaba gidiyoogaa akeekiis. I hagaadan giis: “Taani tamaarido oorattabay tana keehi ufayssiisinne woppu oottiis. Taagaadan haratikka ha tumaa tamaaranawu koshshiyoogaa taani akeekaas.” Serggee kaseegaappe aaruwan asawu qarettiyo wode, sabbakanawu keehi xalidoogaa akeekiis. I hagaadan giis: “Geeshsha Maxaafaabaa haratuyyo yootiyoogee taani xala gidanaadan oottin keehi garamettaas. Qassi ta ammanuwaabaa haratuyyo yootiyoogee ta ammanuwaa keehi minttiis.” *

12-13. Nuuni haggaazuwan tamaarissiyoogeeta danddayana koshshiyoy aybissee? Leemisuwaa yoota.

¹² Heezzanttuwan, neeni tamaarissiyoogeeta danddaya. Nuuni loytti eriyo Geeshsha Maxaafaa tumaappe amaridaageeta eti mule qoppennan aggana danddayiyoogaa hassaya. Qassi daroti bantta ammaniyoobaa wozanappe dosoosona. Eti bantta ammanoy banttana bantta so asaa, bantta wogaanne bantta heeraa asaa bagga oottiya keehi koshshiyaabadan xeellana danddayoosona. Nuuni eta waati maaddana danddayiyoo?

 ¹³ Ane ha leemisuwaa qoppa: Zarphphee ceeggidi moorettin, laammana koshshiyo wode waatiyoo? Darotoo, ooratta zarphphee oosettidi wurana gakkanaashin, asay ceegaa goˈettees. Asay ooratta zarphphee oosetti wuriyo wode ceegaa laalana danddayees. Hegaadan, asay xoqqu ootti xeelliyo ammanuwaa agganaadan nuuni eta oychchanaappe kasetidi, eti nunaara xannaˈiyoogaa doommiyo wode erenna, Geeshsha Maxaafaappe tamaariyo “ooratta” tumaa loytti eranaadaaninne siiqanaadan nuuni eta maaddiyoogee koshshana danddayees. Eti bantta kase ammanuwaa agganay nuuni yaatiyo wode xallaana. Asay hegaadan laamettana mala maaddanawu adussa wodiyaa koshshana danddayees.—Roo. 12:2.

14-15. Saˈan gannatiyan merinawu deˈana hidootaabaa guuttabaa eriya woy aybanne erenna asaa nuuni waati maaddana danddayiyoo? Leemisuwaa yoota.

¹⁴ Nuuni haggaazuwan haasayissiyo asaa danddayikko, eti nu yootiyo Geeshsha Maxaafaa tumaa sohuwaara akeekana woy ekkana giidi naagokko. Nuuni asawu siyettiyaabaa akeekiyoogee eti loddan loddan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa loytti qoppana mala maaddanaadan nuna denttettees. Leemisuwawu, saˈan gannatiyan merinawu deˈana hidootaabaa issi uri akeekanaadan nuuni waati maaddana danddayiyaakko qoppa. Daroti he timirttiyaabaa eriyoobay guutta, woy aybanne erokkona. Eti issi uri hayqqiyo wode, simmidi deˈenna giidi ammanana danddayoosona. Woy qassi eti loˈˈo asay ubbay saluwaa baana giidi qoppana danddayoosona. Nuuni eta waati maaddana danddayiyoo?

¹⁵ Saˈan merinawu deˈiyo hidootaabaa asay akeekanaadan issi ishay waati maaddiyaakko ane beˈoos. Koyruwan, I Doomettaabaa 1:28 nabbabees. Yaatidi, asay awan deˈanaadan, qassi etassi ay mala deˈoy deˈanaadan Xoossay koyidaakko ishay keettaawaa oychchees. Daro asay, “Saˈan ufayttidi deˈanaadan I koyees” giidi zaarees. Kaallidi, ishay Isiyaasa 55:11 nabbabees; yaatidi Xoossaa halchchoy laamettidaakkonne oychchees. Darotoo, keettaaway chii laamettibeenna giidi zaarees. Wurssettan, ishay Mazamure 37:10, 11 nabbabees, yaatidi asay sinttappe waananaakko oychchees. I Geeshsha Maxaafaa hegaadan goˈettidi, loˈˈo asay Gannate saˈan merinawu deˈanaadan Xoossay haˈˈikka koyiyoogaa daro asay akeekanaadan maaddiis.

16-17. Nuuni Leemiso 3:27 hassayidi, asawu siyettiyaabaa akeekiyoogaa bessana danddayiyo amarida loˈˈo ogeti aybee? Leemisuwaa yoota.

¹⁶ Oyddanttuwan, neeni etawu qoppiyoogaa asaa bessanawu oottana danddayiyoobaa qoppa. Leemisuwawu, nuuni keettaawaa haasayissanawu biidoy awu injjetenna wodiyaana gidikko shin? Atto gaanaadan oychchidi, injjetiya wodiyan simmanaagaa yootana danddayoos. Issi keettaawaa guutta oosuwaa maaddana koshshikko shin? Qassi, sahuwaa woy ceegatettaa gaasuwan ba sooppe kiyana danddayenna urawu giyaappe awu koshshiyaabaa shammana koshshikko shin? Hegaa  mala hanotan deˈiya asaa nuuni maaddana danddayoos.—Leemiso 3:27 nabbaba.

¹⁷ Issi michchiyaa, laafabaa milatiya guutta kehatettaa oottada ufayssiya ayfiyaa demmaasu. Gacino naˈi hayqqido issi so asaabay bana gakkidabadan qoppada, etawu A dabddaabbiya xaafaasu. Geeshsha Maxaafaappe minttettiya amarida xiqisetakka xaafaasu. Dabddaabbee he so asaa waati maaddidee? Kayyottida aayyiyaa hagaadan gaasu: “Zino taani keehi azzanaas. SHin, ne dabddaabbee nuna keehi maaddiis. Nuna keehi minttettida ne dabddaabbiyaa gishshawu nena wozanappe galatays. Taani zino ne dabddaabbiyaa 20tooppe daruwaa nabbabennan aggikke. Hegee gita kehatettanne minttetto. Nena wozanappe galatoos.” Waayettiya asaa deˈoy ay keena deexokko nuuni akeekanawu malidi eta maaddanawu issibaa oottiyo wode, ufayssiya ayfiyaa demmanaagee qoncce.

18. Koyro Qoronttoosa 3:6, 7 maaran, nu haggaazuwaa xeelliyaagan nuuni hassayana koyiyoobay aybee, qassi aybissi?

¹⁸ Haggaazuwan nuuni oottiyoobaa bessiyaagaadan xeellanawu koyiyoogee qoncce. Nuuni harati Xoossaabaa tamaaranaadan maaddikkonne, waannatiya oosuwaa oottiyay nuna gidokko. (1 Qoronttoosa 3:6, 7 nabbaba.) Asaa baakko ehiyay Yihoowa. (Yoh. 6:44) Issi uri mishiraachchuwaa siyanaadan woy siyennan ixxanaadan oottiyay A wozanaa hanotaa. (Maa. 13:4-8) Daro asay Yesuusi yootidobaa siyibeennaagaa hassaya; qassi I saˈan deˈida ooppenne aadhdhiya gita asttamaare! Hegaa gishshawu, nuuni eta maaddanawu maliyo daro asay mishiraachchuwaa siyennan ixxikko, nuuni hidootaa qanxxana bessenna.

19. Haggaazuwan asawu siyettiyaabaa akeekiyo wode, nuuni demmana ufayssiya ayfee aybee?

¹⁹ Nuuni haggaazuwan asawu siyettiyaabaa akeekiyo wode, ufayssiya ayfiyaa demmana. Sabbakiyo oosuwan nuuni kaseegaappe aaruwan ufayttana. Nuuni immiyoogan beettiya aaro ufayssaa demmana. Qassi “merinaa de7uwaassi” suure koshshay deˈiyoogeeti mishiraachchuwaa metootennan siyanaadan nuuni oottoos. (Oos. 13:48) Hegaa gishshawu, “oottanau nuuni danddayiyoorin, asa ubbau lo77obaa oottoos.” (Gal. 6:10) He wode, saluwan deˈiya nu Aawaa bonchchissiyoogan nuuni ufayttana.—Maa. 5:16.