1, 2. (a) Yesuusi ba kiittidoogeetuura woossido wurssetta woosan ay oychchidee? (b) Issippetettaabay Yesuusa qofissidoy aybissee?

YESUUSI ba kiittidoogeetuura wurssetta kahuwaa miyo wode issippetettaabay A qofissiis. I etaara woossiyo wode, inne A Aaway issuwaa gididoogaadan I erissiyo ashkkarati ubbay issuwaa gidanaadan koyiyoogaa yootiis. (Yohaannisa 17:20, 21 nabbaba.) Eta issippetettay Yesuusi A sheniyaa polanaadan Yihooway A saˈaa kiittidoogaa bessiya gita markka gidana. Siiqoy Yesuusa tumuppe kaalliyaageeta erissiyaabanne eta issippetettaa minttiyaaba gidana.—Yoh. 13:34, 35.

² Yesuusi issippetettaabaa mintti yootidoogee bessiyaaba. I kiittidoogeetuura wurssetta kahuwaa miido wodiyaagaadan, eti maayettennaagaa woykko issippetettan deˈennaagaa akeekiis. Haroodeegaadan, eti “bantta ubbaappe ooni gitakko” he wode palamettidosona. (Luq. 22:24-27; Mar. 9:33, 34) Hara wode Yaaqoobinne Yohaannisi, Yesuusi ba Kawotettan, ba miyyiyan etassi xoqqa sohuwaa immanaadan oychchidosona.—Mar. 10:35-40.

3. Kiristtoosa kaalliyaageeti issippetettan deˈennaadan geelladan aybi diggidee, qassi nuuni beˈana oyshati awugeetee?

 ³ SHin, Kiristtoosa kaalliyaageetu issippetettaa moorana danddayiyaabay gitatettaa koyiyoogaa xalla gidenna. Ixoynne asa shenetiyoogee he biittaa asaa shaakkiis. Yesuusa kaalliyaageeti hegaa mala qofaa aggana koshshees. Nuuni ha huuphe yohuwan ha oyshata beˈana: Asa shenetiyoogaa Yesuusi waati genccidee? I bana kaalliyaageeti harata zaggennaadaaninne tumu issippetettan deˈanaadan waatidi maaddidee? Qassi issippetettan deˈanawu I tamaarissidobay nuna waati maaddii?

4. Yesuusa asay shenetidoogaa bessiyaabata yoota.

⁴ Asay Yesuusakka shenetiis. Piliphphoosi Masiyaa demmidoogaa Naatinaaˈeelawu yootin, Naatinaaˈeeli, “Naazireete katamaappe payyabi kiyanau danddayii?” yaagiis. (Yoh. 1:46) Naatinaaˈeeli Mikiyaasa 5:2 hiraagaa eriyaaba milatees, qassi Naazireeta I Masee deˈana bessenna guutta katamadan xeelliis. Hegaadankka, erettida Ayhudati Yesuusi Galiila asa gidiyo gishshawu A karidosona. (Yoh. 7:52) Daro Ayhudati Galiila asaa laafadan xeelloosona. Hara Ayhudati Yesuusa cayanawu koyidi, A Samaare asa giidosona. (Yoh. 8:48) Samaare asay zariyaaninne haymaanootiyan Ayhuda asaappe dumma. Ayhudatikka Galiila asaykka Samaare asaa karoosona.—Yoh. 4:9.

5. Yesuusa kaalliyaageeta asay waati shenetidee?

⁵ Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageetikka hegaadan Yesuusa kaalliyaageeta boridosona. Parisaaweti eta ‘qanggettidaageeta’ giidosona. (Yoh. 7:47-49) Ee, eti Rabetu timirttiyaa tamaaribeenna woy bantta wogaa kaallenna oonanne pattenna coo asadan xeelloosona. (Oos. 4:13) Yesuusanne I erissiyo ashkkarata asay shenetanaadan oottiday haymaanootiyaa, deretettaabaanne zariyaa giddon deˈiya shaahuwaa. Hegaappe denddidaagan erissiyo ashkkaratu qofaykka moorettiis. Eti issippetettan deˈanawu bantta qofaa laammana koshshees.

6. Asa shenetiyoogee nuna waati qohana danddayiyaakko bessiya leemisota yoota.

⁶ Ha wodiyan nuuppe daroti asa shenetiya asaa giddon deˈoos. Nuna asi shenetana danddayees woy nuuni amarida hanotan asa shenetennan aggokko. Awusttiraaliyan haˈˈi aqinye gidada haggaaziya issi michiyaa, “Taani Aborjine asay benikka haˈˈikka naaqettidobaa zaara zaara qoppidoogee bootta asaa keehi ixxanaadan oottiis” yaagaasu. Gujjadakka, “Tana gakkida qohoykka he ixoy yaa daranaadan oottiis” yaagaasu. Kanaada biittan deˈiya ishay qaalaara gayttidaagan I kase asa shenetiyoobaa yootiis. I, “Taani Paranssaayettuwaa haasayiya asay ooppenne aadhdhees gaada kase qoppays” yaagiis. Gujjidikka, “Qassi Inggilizettuwaa haasayiya asa ixxiya ura gidaas” yaagiis.

7. Asa shenetiyo hanotaara gayttidaagan Yesuusi waatidee?

⁷ Asa shenetiyoogee Yesuusa wodiyaagaadan nu wodiyankka wozana giddon tohettana danddayees. Yesuusi he hanotaara gayttidaagan waatidee? Koyruwan, I asa asappe mule shaakkennan aggiyoogan, asa shenetiyoogaa eqettiis. I duriyawu hiyyeesawu, Parisaawetussinne Samaariyaa asawu, haray atto giiraa shiishshiyaageetussinne nagaranchchatussikka sabbakiis. Naaˈˈanttuwan, Yesuusi bana kaalliyaageeti harata siriyoogaa woy shenetiyoogaa aggana koshshiyoogaa ba timirttiyaaninne oosuwan bessiis.

8. Kiristtaanetu issippetettaa demissida waanna maaray aybee? Qonccissa.

⁸ Nu issippetettaa demissida waanna maaraa Yesuusi bana kaalliyaageeta tamaarissiis.  I, “Intte ubbai ishantta” yaagiis. (Maatiyoosa 23:8, 9 nabbaba.) Nuuni “ishantta” gidiyo issi gaasoy ubbaykka Addaame naata gidiyoogaa. (Oos. 17:26) SHin hara gaasoykka deˈees. Yesuusi bana kaalliyaageeti Yihooway saluwan deˈiya eta Aawaa gidiyoogaa akeekiyo gishshawu ishanttanne michchontta gidiyoogaa yootiis. (Maa. 12:50) Hegaa bollikka, eti siiquwaaninne ammanuwan issuwaa gididi ayyaanaaban gita keettaa asa gididosona. Hegaa gishshawu, kiitettidaageeti bantta dabddaabbiyan darotoo erissiyo ashkkarata ‘ishanttanne michchontta’ giidosona.—Roo. 1:13; 1 PHe. 2:17; 1 Yoh. 3:13. *

9, 10. (a) Ayhudati zariyan axiraariyo gaasoy baynnay aybissee? (b) Zariyan asa shenetiyoogaa agganaadan Yesuusi waati tamaarissidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁹ Yesuusi nuuni issoy issuwaa ishadaaninne michchodan xeellana bessiyoogaa qonccissi simmidi, nuna kawushshana koshshiyoogaa yootiis. (Maatiyoosa 23:11, 12 nabbaba.) Kase denttidoogaadan, I kiittidoogeeti otorettidoogee issippetettaa guuttaa lefettiis. Qassi zariyan axiraariyoogeekka meto gidennan waayi aggana. Ayhudati Abrahaama zeretta gidiyo gishshawu otorettana bessii? Daro Ayhudati bessees giidi mintti ammanoosona. SHin xammaqiya Yohaannisi etawu, “Xoossai ha shuchchata Abrahaamassi na7a kessanaukka danddayees” yaagiis.—Luq. 3:8.

¹⁰ Zariyan axiraariyoogaa Yesuusi boriis. Issi higgiyaa eranchchay, “Ta shooroi oonee?” giidi oychchido wode I hegaa bessiis. Yesuusi he oyshaa zaariiddi manddara biishin panggati shocido Ayhuda bitaniyawu kehida Samaare biittaa asabaa leemisuwaa yootiis. Ogiyaara kanttiya Ayhudati he qohettida bitaniyaa beˈiiddi aggiigidosona, shin Samaare biittaa bitanee ayyo qarettiis. Higgiyaa eranchchay he Samaare biittaa bitaniyaa mala gidanaadan Yesuusi leemisuwaa wurssettan yootiis. (Luq. 10:25-37) Samaare biittaa asi shooruwaa tumuppe siiqiyoogee aybakko Ayhudata tamaarissana danddayiyoogaa Yesuusi qonccissiis.

11. Kiristtoosi erissiyo ashkkarati hara biittaa asaa zaggana koshshennay aybissee, qassi eti hegaa akeekanaadan Yesuusi waati maaddidee?

¹¹ Yesuusi erissiyo ashkkarati banttawu imettida oosuwaa polanawu otorettiyoogaanne asa shenetiyoogaa aggana bessees. I saluwaa baanaappe kase, eti “Yihudaa biitta ubban, Samaariyaaninne sa7aa gaxaa gakkanaashinkka” markkattanaadan kiittiis. (Oos. 1:8) Hegaappe kase, Yesuusi hara biittaa asatu loˈˈo eeshshaa eta hassayissidi, he gita oosuwawu giigettanaadan eta maaddiis. Mato halaqa gidida hara biitta bitaniyaa A gita ammanuwaa gishshawu Yesuusi galatiis. (Maa. 8:5-10) Yesuusi Siraafita giyo katamaa amˈˈeenne inchchirichchaa harggiya Sooriyaa Naaˈimaana mala, hara biittaa asatussi Yihooway waani kehidaakko ba diccido Naazireete kataman yootiis. (Luq. 4:25-27) Qassi Yesuusi Samaare biittaa maccaaseessi sabbakidoogaa xalla gidennan, asay siyanawu koyido gishshawu Samaariyaa kataman naaˈˈu gallassaa takkiis.—Yoh. 4:21-24, 40.

12, 13. (a) Yesuusi Samaare maccaasiyo tamaarissido wode kiitettidaageeti waanidonaa? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.) (b) Yaaqoobinne Yohaannisi loytti akeekibeennaagaa bessiyaabi aybee?

¹² SHin asa shenetiyoogaa agganawu kiitettidaageeti metootidosona. Yesuusi Samaare maccaasiyo tamaarissiyoogaa beˈidi  eti garamettidosona. (Yoh. 4:9, 27) Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti I sunttay suurenna Samaare maccaasiyo atto shin, ay maccaasakka asi beˈiyoosan haasayissokkona. Yesuusi qumaa maanaadan kiitettidaageeti awu mintti yootidosona. SHin I ayyaanaabaa haasayiyoobaa ba wozanan wottido gishshawu namisaykka dogettana danddayiyoogaa, I etawu zaaridobay bessees. Haray atto, Samaare maccaasasikka sabbakiyoogee A Aawaa shene, qassi hegee ayyo quma mala.—Yoh. 4:31-34.

¹³ Yaaqoobinne Yohaannisi he timirttiyaa akeekibookkona. Yesuusaara Samaariyaa biittaara kanttiiddi, erissiyo ashkkarati Samaariyan issi qeeri kataman aqanawu koyidosona. Samaariyaa asay eta mokkennan ixxiis; yaatin Yaaqoobinne Yohaannisi hanqqettidi, tamaa saluwaappe wottidi he katamaa xayssanaadan oychchidosona. Yesuusi eta mintti seeriis. (Luq. 9:51-56) He mokkibeenna katamay eta biittaa Galiila katama gidiyaakko Yaaqoobinne Yohaannisi hegaadan hananeeshsha giidi qoppana danddayoos. Asa shenetiyoogee eta ixuwawu gaaso gididaba milatees. Kiitettida Yohaannisi guyyeppe Samaariyaa biittan darosan sabbakidi loˈˈo ayfiyaa demmido wode, kase eesuwan hanqqettidoogan yeellatennan aggenna.—Oos. 8:14, 25.

14. Qaalaara gayttida metoy waani giigidee?

¹⁴ PHenxxaqosxxe galla 33 M.Lppe simmin takkennan, asa asappe shaakkiyoogaara gayttida metoy merettiis. Metootida amˈˈetussi qumaa yezishin, Giriikettuwaa haasayiya amˈˈeti naaqettidosona. (Oos. 6:1) Hara qaalaa shenetiyoogee hegawu gaaso gidennan aggenna. Kiitettidaageeti sohuwaara, ayyaanaaban kaymida asati qumaa yezanaadan sunttidi he hanotaa giigissidosona. Ayyaanaaban kaymida he ubba asatu sunttay Giriiketto suntta. Hegee yiillotida amˈˈeti etan ufayttanaadan oottennan aggenna.

15. Asa ubbaa issi ayfiyan xeelliyoogan PHeexiroosi waani diccidee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

¹⁵ Erissiyo ashkkara oottiyo oosoy 36 M.Ln kaseegaappe aaruwan ubba biittan oottiyooba gidiis. Kiitettida PHeexiroosawu kase meeze gididabay Ayhudatu xallaara gayttiyoogaa. SHin Kiristtaaneti asa asappe shaakkana bessennaagaa Xoossay ayyo qonccissi simmin, PHeexiroosi Rooma wotaaddaraa Qornneliyoosawu sabbakiis. (Oosuwaa 10:28, 34, 35 nabbaba.) Hegaappe simmin, PHeexiroosi Ayhuda gidenna Kiristtaanetuura gaytteesinne etaara qumaa mees. SHin daro layttappe guyyiyan, PHeexiroosi Anxxookiyaa kataman Ayhuda gidenna Kiristtaanetuura qumaa miiddi aggi bayiis. (Gal. 2:11-14) He wode PHawuloosi PHeexiroosawu bessiya seeraa yootiis, ikka he seeraa ekkidoogee qoncce. PHeexiroosi qeeri Isiyan deˈiya Ayhuda Kiristtaanetussikka Ayhuda gidenna Kiristtaanetussikka ba koyro dabddaabbiyaa xaafiyo wode, ishanttu ubbaa maabaraabaa siiquwan yootiis.—1 PHe. 1:1; 2:17.

16. Beni Kiristtaaneti aybin erettidonaa?

¹⁶ Kiitettidaageeti “asa ubbaa” siiqiyoogaa Yesuusa leemisuwaappe tamaaridoogee qoncce. (Yoh. 12:32; 1 Xim. 4:10) Eti gamˈˈidaba gidikkonne, bantta qofaa laammidosona. Beni Kiristtaaneti issoy issuwaa siiqiyoogan erettoosona. Kiristtaane gidenna asati Kiristtaanetubaa, “Eti issoy issuwaa siiqoosona . . . Haray atto issoy issuwawu giidi hayqqanawukka eeno goosona” yaagiyoogaa, naaˈˈantto xeetu layttaa xaafee Terttuuliyaani yootiis. Beni Kiristtaaneti “ooratta meretaa” maayiyoogan asay ubbay Xoossaa sinttan lagge giidi xeellidosona.—Qol. 3:10, 11.

17. Asa shenetiyoogaa waatidi nu wozanaappe kessi olana danddayiyoo? Leemisota yoota.

¹⁷ Ha wodiyan asa shenetiyoogaa nu wozanaappe kessi oliyoogee wode ekkana danddayees. Paransaayen deˈiya issi michchiyaa  ba baaxiyaabaa hagaadan gaasu: “Siiqoy, haratuura shaakkiyoogeenne asa ubbaa siiqiyoogee aybakko Yihooway tana tamaarissiis. SHin asa shenetiyoogaa agganawu haˈˈikka tamaaraydda deˈays, qassi yaatiyoogee issi issitoo wayssiyaaba. Taani hegawu ubbatoo woossiyoy hegaassa.” Isppeenen deˈiya issi michchiyaakka hegaadan baaxetawusu: “Issi zare asaa ixxiyoogaa agganawu issi issitoo baaxetays, qassi he baaxiyan darotoo xoonays. SHin ubbatoo baaxetana koshshiyoogaa erays. Taani issippetettay deˈiyo keettaa asaa yame gidiyo gishshawu Yihoowa galatays.” Nuuni ubbay wozanappe nuna qorana danddayoos. Nuuni asa shenetiyoogaa agganawu ha naaˈˈu michotuugaadan baaxetana koshshanddeeshsha?

18, 19. (a) Nuuni ubba asaa mokkana koshshiyoy aybissee? (b) Hegaa waati oottana danddayiyoo?

¹⁸ Nuuni ubbay issi wode Xoossaara dabbotibeenna “imatta,” woykko allagga biitta asa gidiyoogaa hassayiyoogee loˈˈo. (Efi. 2:12) SHin Yihooway “siiquwaa wodoruwan” nuna baakko shiishshiis. (Hoo. 11:4; Yoh. 6:44) Qassi Kiristtoosi nuna mokki ekkiis. Xoossaa keettaa asa gidana mala I nuussi ogiyaa dooyiis. (Roome 15:7 nabbaba.) Yesuusi nagaranchcha gidida nuna kehatettan mokkikko, nuuni oonanne mule ixxana koshshenna!

¹⁹ Ha iita alamiyaa xayoy matiyo wode, shaahoy, asa shenetiyoogeenne ixxiyoogee yaa gujjanaagee qoncce. (Gal. 5:19-21; 2 Xim. 3:13) SHin nuuni Yihoowa ashkkarata gidiyo gishshawu, asa zaggennanne sarotettaa ehiya, bollappe yiya aadhdhida eratettaa koyoos. (Yaaq. 3:17, 18) Nuuni wogaa dummatettaa hammu gi ekkidinne ubba qassi hara qaalaa tamaaridi, hara biittaa asaara dabbotiyo wode keehi ufayttoos. Nuuni yaatiyo wode, sarotettay shaafaadan goggees, qassi abbaa beetaadan hanees.—Isi. 48:17, 18.

20. Siiqoy nu qofaanne wozanaa waati laammii?

²⁰ Qommoora denttido Awusttiraaliyaa biittaa michchiyaa, “Tumu eray goggiyo penggee tawu dooyettiis” yaagaasu. A Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogee bana waatidi maaddidaakko hagaadan gaasu: “Ta wozanaynne qofay ooraxxiis. Yaatiyo gishshawu, asa shenetiyoogeenne ixxiyoogee ta xeellishin seeri bayiis.” Qassi Kanaada biittaa ishay “darotoo zariyan axiraaranaadan oottiyay era xayiyoogaa gidiyoogaanne asa eeshshay I yelettidosaara gayttidaba gidennaagaa” I haˈˈi akeekidoogaa yootiis. I Inggilizettuwaa haasayiya michchiyo ekkiis! Qofaa hegaadan laammiyoogee Kiristtaanetu siiqoy asa shenetiyoogaa xoonana danddayiyoogaanne xooniyoogaa bessiyaaba. Hegee mule duuxxenna qashuwan nuna issippe gatti qachchees.—Qol. 3:14.