Ne Siiqoy Irxxanaadan Oottoppa
“Makkalai dariyo gishshau, daro asaa siiqoi irxxana.” —MAA. 24:12.
1, 2. (a) Yesuusi Maatiyoosa 24:12n yootido qaalay koyro polettidoy o bollaanee? (b) Koyro xeetu layttan daro Kiristtaaneti ubbatoo siiquwaa bessidoogaa Oosuwaa maxaafay waati qonccissii? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)
YESUUSI “wodiyaa wurssettaayyo” malaata gidana giidobaappe issoy “daro asaa siiqoi [irxxanaagaa].” (Maa. 24:3, 12) Koyro xeetu layttan, banttana Xoossaa asa giya Ayhudati eti Xoossaa siiqiyo siiqoy irxxanaadan oottidosona.
2 SHin, he wode deˈiya daro Kiristtaaneti ubbatoo ‘Kiristtoosabaa mishiraachuwaa yootoosonanne’ Xoossaa, bantta mala Kiristtaanetanne ammanennaageeta siiqoosona. (Oos. 2:44-47; 5:42) Gidoppe attin, koyro xeetu layttan Yesuusa kaalliyaageetuppe amaridaageeti bantta siiqoy irxxanaadan oottidosona.
3. Issi issi Kiristtaanetu siiqoy irxxanaadan oottidabay ayba gidana danddayii?
3 Hayquwaappe denddida Yesuus Kiristtoosi koyro xeetu layttan Efisoonan deˈiya Kiristtaanetuyyo, “Taani nena boriyoobi de7ees; aissi giikko, neeni kase ne siiquwaa aggadasa” yaagiis. (Ajj. 2:4) Hegawu issi gaasoy ayba gidana danddayii? Beni Kiristtoosa kaalliya hegeeti asatettaabaa qoppiya alamiyan qohettennan waayi aggana. (Efi. 2:2, 3) Ha wodiyan deˈiya daro katamatuugaadan, koyro xeetu layttan Efisoonan shori baynnabay kummiis. He keehi dure kataman deˈiya asay allaxxiyoogaanne baaluwaaninne ishaluwan deˈiyoogaa xoqqu ootti xeellees. Ba ufayssa xallaa koyiyoogee tumu siiqoy xayanaadan oottiis. Hegaa bollikka, yeelli baynnabaa haniyoogeenne kandduwan shoraa xayiyoogee ubbasaa gakkiis.
4. (a) Ha wodiyan siiqoy irxxidoy ayba ogetuunee? (b) Nu siiqoy paacettana danddayiyo heezzu ginati awugeetee?
4 Yesuusi siiqoy irxxanaagaa yootido hiraagay ha wodiyankka polettees. Asay Xoossaa ha wodiyan beniigaadan siiqenna. Miilooniyan qoodettiya asay Xoossawu zokkuwaa zaaridi, asa dirijjiteti bantta metuwaa giigissanaadan koyoosona. Yaatiyo gishshawu, Xoossaa Yihoowawu goynnenna asaa siiqoy irxxi irxxi bees. SHin, koyro xeetu layttan Efisoonan deˈiya gubaaˈiyaa hanotay bessiyoogaadan, ha wodiyan deˈiya tumu Kiristtaaneti naagettennan aggidi bantta siiqoy irxxanaadan oottana danddayoosona. Nu siiqoy paacettana danddayiyo heezzu ginaa haˈˈi beˈana: (1) Yihoowa siiqiyoogaa, (2) Geeshsha Maxaafaa tumaa siiqiyoogaa, (3) qassi nu ishantta siiqiyoogaa.
YIHOOWA SIIQIYOOGAA
5. Nuuni Xoossaa siiqana koshshiyoy aybissee?
5 Yesuusi siiqoy irxxanaagaa yootanaappe kase, ubbaappe aadhiya siiquwaabaa he gallassi yootiis. I hagaadan giis: “‘Neeni Godaa ne Xoossaa ne kumetta wozanaappe, ne kumetta shemppuwaappe, ne kumetta qofaappe siiqa’ . . . . Hegee ubbaappe gitatiya azazonne qassi ubbaappe aadhdhiya azazo.” (Maa. 22:37, 38) Nuuni Xoossaa wozanappe siiqiyoogee Yihoowa azazota azazettanaadan, genccanaadaaninne iitabaa ixxanaadan maaddees. (Mazamure 97:10 nabbaba.) SHin, Seexaanaynne a alamee nuuni Xoossaa siiqiyo siiqoy irxxanaadan oottanawu baaxetoosona.
6. Xoossaa siiqiyo siiqoy irxxidoogee aybi gakkanaadan oottidee?
6 Ha alamiyaa asay siiquwaa bessenna ogiyan xeellees. Asay Medhidaagaa siiqiyoogaappe ‘bana siiqees.’ (2 Xim. 3:2) Seexaanay hariyo ha alamee “asatettaa amoi, aifen xeellidi qaaqqatiyoogeenne miishshan ceeqettiyoogee” daranaadan oottees. (1 Yoh. 2:16) Kiitettida PHawuloosi, “Asatettaabaa qoppiyoogee haiquwaa ehees . . . Asatettaabaa qoppiyoogee Xoossau ixo” yaagidi, ba mala Kiristtaaneti bantta asatettaa ufayssanawu koyennaadan zoriis. (Roo. 8:6, 7) Bantta deˈo ubban aquwaabawu bichaariyaageeti woy ashuwaa amuwan ufayttiyaageeti hidootaa qanxxidosonanne keehippe qohettidosona.—1 Qor. 6:18; 1 Xim. 6:9, 10.
7. Ha wodiyan deˈiya, Kiristtoosa kaalliyaageeta qohana danddayiyaabay aybee?
7 Issi issi biittatun, Xoossi baawa giyaageeti, i deˈees woy baa gaana danddayettenna giyaageetinne lodda laamiyaa ammaniyaageeti asay Xoossaa siiqennaadan oottiyoogaa xalla gidennan, an ammanennaadan oottiya qofaa tamaarissoosona. Eti issi uri Medhidaagan ammananawu akeekay paccidoogaa woy eeyya gidana koshshees giidi daroti qoppanaadan oottidosona. Qassi, saynttistteta asay keehi bonchiyoogee, eti Medhidaagaappe haakkanaadan oottees. (Roo. 1:25) Hegaa mala timirttiyaa nuuni siyikko, Yihoowappe haakkana danddayoos; qassi nu siiqoy irxxana danddayees.—Ibr. 3:12.
8. (a) Yihoowa asaappe dariya baggaa hidootaa qanxxanaadan oottiyaabay aybi gakkii? (b) Mazamure 136y yootiyo ammanttiyaabi aybee?
8 Nuuni hidootaa qanxxiyoogee nu ammanoy shugganaadaaninne nuuni Xoossaa siiqiyo siiqoy irxxanaadan oottana danddayees. Seexaanay hariyo ha iita alamiyan, nuna ubbaakka hidootaa qanxxanaadan oottiyaabi issi issitoo gakkees. (1 Yoh. 5:19) Cimatettay, sahoy caddiyoogee woy deˈoy metiyoogee nuna ha wodiyan tuggayana danddayees. Woy nuuyyo danddayettennabadan qoppiyoogan, qoppidobay hanibeenna gishshawu, woy nuuni mooridobaa gaasuwan baaxetiiddi deˈana danddayoos. SHin, hegaa mala hanotay woy qofay Yihooway nuna aggiis giidi nuuni qoppanaadan oottana koshshenna. Yihooway nuna aggennan siiqiyoogaa bessiya qofaa wotti dentti qoppana koshshees. Mazamure 136:23n hegaa mala qofay deˈees. Xiqisee hagaadan gees: “I nuuni kauyyido wodekka nuna qoppiis; aggenna a siiqoi merinaagaa.” Aggenna Yihoowa siiqoy a ashkkaratussi merinawu deˈiyaaba. Hegaa gishshawu, i nu ‘watiwatiyoogaa siyidi’ nuussi zaariyoogaa ammanettana danddayoos.—Maz. 116:1; 136:24-26.
9. PHawuloosi Xoossaa siiqidi deˈanaadan a minttettidabay aybee?
9 Mazamuraawiyaagaadan, Yihooway ubbatoo maaddiyoogaa wotti dentti qoppiyoogan PHawuloosi minettiis. PHawuloosi, “Godai tana maaddiyaagaa; taani yayyikke. Asi tana ai oottii?” yaagiis. (Ibr. 13:6) Yihooway siiquwan maaddiyoogaa mintti ammaniyoogee deˈuwan gakkiya metuwan genccanaadan PHawuloosa maaddiis. Iita hanotan i hidootaa qanxxibeenna. PHawuloosi qashettido wode, minttetiya daro dabddaabbeta xaafiis. (Efi. 4:1; Pili. 1:7; Pilm. 1) Ee, PHawuloosa wolqqaama paacee gakkikkonne, i ubbatoo Xoossaa siiqiis. I hegaadan minnanaadan oottidabay aybee? ‘Nu waaye ubban nuna minttettiya minttetto ubbaa Xoossan’ i ammanettiis. (2 Qor. 1:3, 4) Nuuni PHawuloosa leemisuwaa kallidi, waatidi Yihoowa siiqiyo siiqoy minnidi deˈanaadan oottana danddayiyoo?
10. Nuuni Yihoowa ubbatoo waatidi loytti siiqana danddayiyoo?
10 Nuuni Yihoowa siiqiyo siiqoy minnidi deˈanaadan maaddiya waannatiya issibaa PHawuloosi yootiis. I ba mala Kiristtaaneta, “Ubba wode Xoossaa woossite” yaagiis. I guyyeppe woosan genccanaadan yootiis. (1 Tas. 5:17; Roo. 12:12) Woossiyoogan Xoossaara haasayiyoogee aara dabbotanawu koshshiyaaba. (Maz. 86:3) Nu wozanan deˈiyaabaanne nuuyyo siyettiyaabaa Yihoowawu yootanawu gidiya wodiyaa bazziyo wode, “woosaa siyiya,” saluwan deˈiya nu Aawaakko shiiqoos. (Maz. 65:2) Hegaa bollikka, Yihooway nu woosaa siyiyoogaa akeekiyo wode, nuuni a keehi siiqoos. ‘Yihooway bana xeesiya ubbawu matan deˈiyoogaa’ nuuni awudeegaappenne aaruwan akeekoos. (Maz. 145:18) Yihooway nuna siiquwan kaafiyoogaa hegaadan ammanettiyoogee nu ammanuwaa paacciya haraban genccanaadan maaddees.
GEESHSHA MAXAAFAA TUMAA SIIQIYOOGAA
11, 12. Nuuni Geeshsha Maxaafaa tumaa waati loytti siiqana danddayiyoo?
11 Nuuni tumu Kiristtaaneti tumaa dosoosinne mintti oyqqoos. Tumawu pulttoy Xoossaa Qaalaa xalla. Yesuusi ba Aawaa woossiiddi, “Ne qaalaikka tumatettaa” yaagiis. (Yoh. 17:17) Hegaa gishshawu, Xoossaa Qaalaa suure eriyoogan tumaa siiqiyoogaa doommoos. (Qol. 1:10) SHin, eraa demmiyoogaappe aadhiyaabaa koshshees. Mazamure 119 ayyaanay denttettin xaafidaagee Geeshsha Maxaafaa tumaa siiqiyoogee woygiyoogaakko nuuni akeekanaadan waati maaddiyaakko beˈa. (Mazamure 119:97-100 nabbaba.) Nuuni Geeshsha Maxaafaa qofaa gallassa kumettaa wotti denttidi qoppanawu wodiyaa bazziyoo? Nuuni nu deˈuwan oosuwan peeshshidi goˈettiyo ogiyan wotti dentti qoppiyo wode, Geeshsha Maxaafaa tumaa kaseegaappe loyttidi nashshoos.
12 Mazamurawee, “Ne qaalai aiba mal77ii! Eessaa ililuwaappekka aadhdhidi, ta manggaagan mal77ees” yaagiis. (Maz. 119:103) Hegaadan, Xoossaa dirijjitiyaappe nuuni demmiyo Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo malˈˈiya ayyaanaabaa quman nuuni ufayttana danddayoos. Leemiso hanotan nu manggaagan takkana mala nuuni “likke gidida qaalaa” tumaa hassayana danddayoos; qassi hara asaa maaddanawu hegaa goˈettoos.—Era. 12:10.
13. Ermmaasi Geeshsha Maxaafaa tumaa siiqanaadan aybi maaddidee; qassi hegee i waatanaadan oottidee?
13 Hananabaa yootiya Ermmaasi Geeshsha Maxaafaa tumaa siiqiis. A wozanan deˈiya Xoossaa qaalay a maaddidoogaa hassaya. I, “Abeet GODAU, Ubbaappe Wolqqaama Xoossau, taani ne sunttan xeesettido gishshau, ne qaalai taakko yin maas. Min tana pashkkissiisinne ta wozanaa ufaissiis” yaagiis. (Erm. 15:16) Ermmaasi leemiso hanotan miis; qassi Xoossaa qaalaa ufayssiyaagaa i wotti dentti qoppidi akeekiis. I yaatiyoogan Xoossaa sunttan xeesettiyo maataa wozanappe nashshiis. Geeshsha Maxaafaa tumaa siiqiyoogee nuuni Xoossaa sunttan xeesettiyo dumma maataa akeekanaadaaninne ha wurssetta wodiyan a Kawotettaabaa awaajjanaadan nuna denttettennee?
14. Geeshsha Maxaafaa tumaa nuuni waati loytti siiqana danddayiyoo?
14 Geeshsha Maxaafaanne Geeshsha Maxaafaa qofay deˈiyo xuufeta nabbabiyoogee nuuni Geeshsha Maxaafaa tumaa loytti siiqanaadan maaddikkokka, maaddana danddayiya harabay aybee? Nuuni gubaaˈe shiiqota aggennan shiiqiyoogan Geeshsha Maxaafaa tumaa loytti siiqana danddayoos. Wochiyo Keelaa goˈettidi saaminttan saaminttan Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogee nuuni tamaariyo waanna oge. Xannaˈiyo qofaa akeekanawu, Wochiyo Keelaa Xinaatiyawu nuuni loytti giigettana koshshees. Nuuni hegaadan oottana danddayiyo issi ogee hegan odettida Geeshsha Maxaafaa xiqiseta ubbaa kessidi nabbabiyoogaa. Ha wodiyan, Wochiyo Keelaa jw.org websaytiyaappe wottana woy JW Library applikeeshinee daro qaalan deˈiyo gishshawu appe beˈana danddayoos. Amarida elektiroonike miishshati xannaˈiyo xuufiyan deˈiya shempponne paydo xallay xaafettido xiqiseta nuuni sohuwaara kessanaadan maaddoosona. SHin nuuni goˈettiyo ogee ayba gidikkonne, he xiqiseta akeekan nabbabiyoogeenne hegaa wotti denttidi qoppiyoogee Mazamure 1:2 Nabbaba.
nuuni Geeshsha Maxaafaa tumaa loytti siiqanaadan maaddees.—NU ISHANTTA SIIQIYOOGAA
15, 16. (a) Yohaannisa 13:34, 35 maaran nuuni waatana bessii? (b) Nuuni Xoossaanne Geeshsha Maxaafaa siiqiyoogee nu ishantta siiqiyoogaara waani gayttii?
15 Yesuusi saˈan deˈido wurssetta qammi, ba erissiyo ashkkarata hagaadan giis: “Taani inttena ooratta azazuwaa azazais; issoi issuwaa siiqite. Taani inttena siiqidoogaadankka, intte issoi issuwaa siiqana bessees. Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana.”—Yoh. 13:34, 35.
16 Nu ishanttanne michontta siiqiyoogee nuuni Yihoowa siiqiyoogaara gayttidaba. Nuuni Xossaa siiqennaba gidikko, nu ishantta siiqana danddayokko; qassi nu ishantta siiqennaba gidikko, Xoossaa siiqana danddayokko. Kiitettida Yohaannisi, “Be7ido ba ishaa siiqennaagee be7ibeenna Xoossaa siiqanau waani danddayii?” yaagiis. (1 Yoh. 4:20) Hegaa bollikka, nuuni Yihoowa siiqiyoogeenne nu ishantta siiqiyoogee nuuni Geeshsha Maxaafaa siiqiyoogaara gayttidaba. Ayssi giikko, Xoossaa wozanappe siiqanaadaaninne nu ishantta siiqanaadan Geeshsha Maxaafay yootiyo azazota nuuni azazettanaadan Geeshsha Maxaafaa tumay nuna denttettees.—1 PHe. 1:22; 1 Yoh. 4:21.
17. Nuuni siiquwaa bessana danddayiyo amarida ogeti awugeetee?
17 Koyro Tasalonqqe 4:9, 10 nabbaba. Nu gubaaˈiyan deˈiyaageeta siiqiyoogaa bessana danddayiyo maaddiya amarida ogeti awugeetee? Cimida ishay woy michiyaa gubaaˈe shiiqota baanawu kaamiyaa koshshana danddayees. Son moorettida issi issibaa giigissidi maaddiyoogee issi amˈˈeeyyo koshshana danddayees. (Yaaq. 1:27) Yelaga gidin woy cima gidin, hidootaa qanxxida woy unˈˈettida woy hara metuwaara baaxetiiddi deˈiya nu maadoy koshshiyo ishanttanne michontta nuuni maaddananne minttettana koshshees. (Lee. 12:25; Qol. 4:11) Nuuni haasayiyoobaaninne oottiyooban “nunaara ammanuwan de7iyaageetuyyo” wozanappe qoppiyoogaa bessiyo wode nu ishantta tumuppe siiqiyoogee qonccees.—Gal. 6:10.
18. Nu mala Kiristtaanetuura maayettibeenna guuttabaa giigissanawu aybi maaddana danddayii?
18 Iita alamiyaa ‘wurssetta gallassay’ asay ba xallaa siiqiyoogaaninne yaaretiyoogan dummatidi erettanaagaa Geeshsha Maxaafay kasetidi yootiis. (2 Xim. 3:1, 2) Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu, Xoossaa, Geeshsha Maxaafaa tumaanne nu ishantta kaseegaappe aaruwan siiqanawu baaxetana koshshees. Nuuni issi issitoo nu mala Kiristtaanetuura guuttaban maayettennan aggana danddayoos. SHin, issoy issuwaara maayettibeennabaa siiquwan giigissiyoogee kumetta gubaaˈee keehi ufayttanaadan oottiyaaba! (Efi. 4:32; Qol. 3:14) Yaatiyo gishshawu, nu siiqoy irxxanaadan mule oottana koshshenna! Ubbatoo Yihoowa, a Qaalaanne nu ishantta loytti siiqiyaageeta nuna ootto.