1, 2. Issi galla qammi moliyaa oyqqanawu koyiiddi aqi simmin, PHeexiroosa gakkidabay aybee?

YESUUSI erissiyo ashkkaratuppe laappunati moliyaa oyqqanawu qamma kumettaa Galiila Abban aqidosona, shin aybanne eti oyqqibookkona. Hayquwaappe denddida Yesuusi abbaappe gaxan eqqidi, eta xeelliis. He wode i, “Intte gitiyaa wolwoluwaappe ushachcha baggakko yeggite; amaridaagaa intte oiqqana” yaagiis. “Hegaa gishshau, gitiyaa ushachcha baggakko yeggin, molee darido gishshau, goochchi kessanaagee eta xooniis.”—Yoh. 21:1-6.

² Etawu qanˈˈiyaa aatti simmidi, Yesuusi Simoon PHeexiroosakko simmidi, “Yoona na7au Simoonaa, tana hageetuppe aattada siiqai?” yaagiis. Yesuusi yootidobay aybee? PHeexiroosi moliyaa oyqqiyo oosuwaa keehi dosees. Yaatiyo gishshawu, Yesuusi PHeexiroosi tumuppe siiqiyoy aybakko eranawu oychiyaaba milatees. I Yesuusappenne i tamaarissidobaappe aattidi moliyaanne moliyaa oyqqiyo oosuwaa siiqii? PHeexiroosi, “Ee Godau, taani nena dosiyoogaa neeni eraasa” yaagidi zaariis. (Yoh. 21:15) PHeexiroosi ba qaalaadan deˈiis. He wodeppe ha simmin, erissiyo ashkkara oottiyo  oosuwaa minnidi oottiyoogan, koyro xeetu layttan Kiristtaane gubaaˈiyan tuussa mala gidiyoogan i Kirsttoosa siiqiyoogaa bessiis.

3. Qohiya aybippe Kiristtaaneti naageettana koshshii?

³ Yesuusi PHeexiroosawu haasayidobaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo? Nuuni Kiristtoosa siiqiyo siiqoy irxxennaadaaninne Kawotettaabaa oottiyoogaappe nu qofay shaahettennaadan naagettana koshshees. Saˈaa deˈuwawu hirggiyoogee qohiyoogaa Yesuusi loytti erees. I zeriyaagaabaa yootido leemisuwan, Yesuusi amaridaageeti “Kawotettaa qaalaa” siyidi koyro laamettikkonne, ‘ha saˈaa deˈuwaa hirggaynne duretetta siiqoy’ cimmidi ‘qaalaa cuullanaagaa’ yootiis. (Maa. 13:19-22; Mar. 4:19) Nuuni naagettana xayikko, deˈuwawu ubba galla hirggiyoogee nu wozanaa cimmidi nuuni ayyaanaaban shugganaadan oottana danddayees. Hegaa gishshawu, Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi hagaadan giis: “Muussan, ushshan, mattooninne aqossi hirggiyooban intte wozanai balenna mala . . . inttena naagite.”—Luq. 21:34.

4. Nuuni Kiristtoosa ay keena siiqiyaakko nuna qoranaadan aybi maaddanee? (Doomettan deˈiya misiliyaa xeella.)

⁴ PHeexiroosi oottidoogaadan, nuuni nu deˈuwan sabbakiyo oosuwaa sinttayiyoogan Kiristtoosa siiqiyoogaa bessana danddayoos. Nuuni ubbatoo hegaadan oottiyoogaa waati erana danddayiyoo? Issi issitoo nuna hagaadan giidi oychana koshshees: ‘Taani ta deˈuwan aybippenne aaruwan siiqiyoobi aybee? Taani keehi ufayttiyoy pattennabaa oottiyoogaaneeyye woy ayyaanaabaa oottiyoogaanee?’ Hegaa xeelliyaagan, nuuni bessiyaagaadan xeellana xayikko, Kiristtoosa siiqiyo siiqoy irxxanaadaaninne ayyaanaaban shugganaadan oottana danddayiya heezzubata ane beˈana; hegeetikka oosuwaa, allaxxiyoogaanne aquwaa.

5. So asawu huuphe gididaageeti waatanaadan Geeshsha Maxaafay yootii?

⁵ PHeexiroosawu, moliyaa oyqqiyoogee coo ufayttidi oottiyooba xalla gidenna; hegee i baassi koshshiyaabaa kunttanawu oottiyo ooso. Ha wodiyan so asawu huuphe gididaageeti bantta soo asawu koshshiyaabaa kunttanaadan Geeshsha Maxaafay yootiyo aawatettaa akeekana koshshees. (1 Xim. 5:8) Eti he aawatettaa polanawu minni oottana bessees. SHin, ha wurssetta wodiyan, oosoy keehi unˈˈettanaadan oottana danddayees.

6. Ha wodiyan ooso sohuwan metiyaabay aybee?

⁶ Darotoo, oosuwaappe ooso koyiya asay darees. Hegaappe denddidaagan, asay ooso demmanawu metootees. Guutta miishshay qanxxettin, gujo saatiyaa oottana koshshiyaabadan qoppiya asay daro. Qassi oottiyoobaappe daro ayfiyaa demmanawu ootissiyaageeti wolqqanttiyoogee asay asatettan, guuggiyaaninne qofan daafuranaadan oottees. Eti oottiyo dirijjitiyawu hegaadan oottanawu koyenna oosanchati oosuwaappe yedetettana danddayoosona.

7, 8. (a) Nuuni koyro ammanettana bessiyoy oossee? (b) Taylandden deˈiya ishay ba oosuwaa xeelliyaagan maaddiyaabaa ay akeekidee?

⁷ Nuuni Kiristtaane gidiyo gishshawu, koyro ammanettana bessiyoy Yihoowassappe attin, nuna ootissiyaagawu gidenna. (Luq. 10:27) Nuuni koshshiyaabaa kunttanawunne haggaazuwawu nu oosoy maaddees. SHin, nuuni naageettana xayikko, oosoy nu goynnennaadan diggana danddayees. Leemisuwawu, Taylandde biittan deˈiya issi ishay hagaadan giis: “Taani kompputeriyaa giigissiyo keehi ufayssiya ooso oottays; shin hegaa daro saatiyawu oottana koshshees. Hegaa gaasuwan, ayyaanaabawu wodiyaa xayaas. Kawotettaabaa sinttayanawu ta oosuwaa laammana koshshiyoogaa taani wurssettan akeekaas.” Ha ishay waatidee?

 ⁸ I hagaadan giis: “Taani issi layttaa gidiyaagaa giigettada, ogiyaa doonan ayskreemiyaa bayzzanawu qofaa qachaas. Koyro heeran, tana miishshay metin hidootaa qanxxaas. Kase tanaara oottiyaageetuura gayttiyo wode, eti ta bolli miiccidi injjetiya sohuwan kompputeriyaa giigissiyo oosuwaappe ayskreemiyaa bayzziyoogee loˈˈo gaada ayssi qoppidaakko oychoosona. Taani genccanaadaaninne ayyaanaabawu daro wodiyaa demmanawu halchidoogaa polanaadan Yihooway tana maaddanaadan a woossaas. Takkennan, hanotati loˈˈiyoogaa doomidosona. Taani taappe shammiya asay koyiyoobaa loytta eraas; qassi ayskreemiyaa giigissiyoogan keehi qara gidaas. Taani ta ayskreemiyaa ubba gallassi wurssa bayzziyoogaa doommaas. Taani kompputeriyaa oottiyo wodeegaappe daro miishshaa demmaas. Taani kase oosuwaagaadan unˈˈettenna gishshawu, ha oosuwan ufayttays. Qassi waannabay, haˈˈi taani Yihoowakko shiiqidabadan tawu siyettees.”—Maatiyoosa 5:3, 6 nabbaba.

9. Nu oosuwaa bessiyaagaadan ubbatoo waati xeellana danddayiyoo?

⁹ Nuuni minnidi oottiyo wode Yihooway nashshees. Minnidi oottiyoogee anjjuwaa demissees. (Lee. 12:14) SHin, qommoora abaa denttido ishay akeekidoogaadan, oosuwaa ubbatoo bessiyaagaadan xeellana koshshees. Yesuusi, “Kasetidi, Xoossaa kawotettaanne a xillotettaa koyite; i intteyyo he ubbabaa [asatettawu koshshiyaaba] immana” yaagiis. (Maa. 6:33) SHin, nuuni oosuwaa bessiyaagaadan xeelliyaakkonne waati eranee? Nuna hagaadan oychana danddayoos: ‘Taani ta oosuwan keehi ufayttaydda, Xoossawu haggaaziyoogaa pattennabadan woy salettiyaabadan xeelliyaanaa?’ Nu oosuwaanne ayyaanaabaa xeelliyaagan nuussi siyettiyaabaa yuushshi qoppiyoogeenne wotti denttidi qoppiyoogee nuuni ay siiqiyaakko akeekanaadan maaddana danddayees.

10. Sinttayiyoobaa xeelliyaagan keehi koshshiyaabaa Yesuusi ay tamaarissidee?

¹⁰ Nuuni nu deˈuwan ay sinttayana koshshiyaakko Yesuusi tamaarissiis. Issi wode, Yesuusi Mayraamonne i michiyo Martto oychanawu eta soo biis. Martta qumaa kattiyoogaa eesuwan doommaasu, shin Mayraama Yesuusa tohuwaa achan uttanawunne i yootiyoobaa siyanawu dooraasu. Mayraama maaddukku gaada Martta amassalido wode, Yesuusi Marttissi, “Mairaama baappe ooninne ekkenna lo77obaa dooraasu” yaagiis. (Luq. 10:38-42) Yesuusi koshshiyaabaa Martto tamaarissiis. Nuussi koshshiyaabay nu qofay shaahettennaadaaninne Kiristtoosa siiqiyoogaa qonccissanawu nuuni ayyaanaabaa sinttayiyoogan ubbatoo “lo77obaa” doorana koshshees.

11. SHemppiyoogaanne allaxxiyoogaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay ay tamaarissii?

¹¹ Nuuni oottiyoobay daro gidiyo gishshawu, issi issitoo shemppananne allaxxana koshshees. Xoossaa Qaalay, “Asassi go77a gidiyaabi aibee giikko, asi ba daafuridobaappe miidinne uyidi ufaittiyoogaa” yaagees. (Era. 2:24) Issi issitoo shemppana koshshiyoogaa Yesuusi erees. Eti mishiraachuwaa yootiyoogan daafuri simmin, Yesuusi ba erissiyo ashkkaratussi, “Nurkka guuttaa shemppi ekkanau asi bainnasaa hinddite” yaagiis.—Mar. 6:31, 32.

12. Wodiyaa aattiyoobaanne allaxxiyoobaa xeelliyaagan nuuni naagettana koshshiyoy aybissee? Leemisuwaa yoota.

¹² Allaxxiyoobaynne wodiyaa aattiyoobay nuuni shemppanaadaaninne minettanaadan maaddana danddayees. SHin, nuna ufayssiyaabaa oottiyoogaa nu deˈuwan keehi xoqqu ootti xeellennaadan nuuni naagettana koshshees. Koyro xeetu layttan, daroti hagaadan gidoosona: “Simmi moosinne uyoos; aissi giikko, nuuni wontto haiqqana.”  (1 Qor. 15:32) Ha wodiyan hegaa mala hanotay alamiyan darosan deˈees. Leemisuwawu, Arggo Awurooppan daro layttappe kase issi yelagay gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogaa doommiis. SHin, i allaxxiyoogaa keehi dosiyo gishshawu, Yihoowa Markkatuura shiiqiyoogaa aggiis. SHin guyyeppe, i allaxxiyoobaa xallan wodiyaa aattidoogee metuwan geelaadaaninne hidootaa qanxxanaadan oottidoogaa akeekiis. Hegaa gishshawu, i zaarettidi Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogaa doommidi, wurssettan mishiraachuwaa aassiyaagaa gidiis. I xammaqetti simmidi hagaadan giis: “Tana zilˈˈiyaabay Yihoowawu haggaaziyoogee ha alamiyaaban allaxxiyoogaappe keehi aadhiya ufayssa demissiyoogaa taani akeekanaappe kase keehi daro wodiyaa coo xayssidoogaa.”

13. (a) Allaxxiyoobaynne wodiyaa aattiyoobay waati qohiyaakko yoota. (b) Allaxxiyoobaanne wodiyaa aattiyoobaa ubba wode bessiyaagaadan xeellanaadan nuna aybi maaddana danddayii?

¹³ Allaxxiyoogee nuuni minettanaadaaninne wolqqaa demmanaadan maaddana koshshees. Yaatana mala, nuuni allaxxiyoogan ay keena wodiyaa aattana koshshii? Ha geeddarssuwaa qoppa: Nuuppe daroti issi issitoo laqilaqiyaabaa miyoogaa dosoos; shin nuuni ubba wode keekkiyaanne karameelaa miyoogee nu payyatettaa qohanaagaa akeekoos. Hegaa gishshawu, nuuni ubbatoo bollaa maaddiya qumaa moos. Hegaadan, nuuni ubbatoo allaxxiyoogeenne wodiyaa aattiyoogee ayyaanaaban nuuni shugganaadan oottees. Yaanennaadan, Kawotettaara gayttida oosuwaa ubbatoo oottoos. Nuuni allaxxiyoobaa bessiyaagaadan xeelliyaakkonne waati erana danddayiyoo? Saaminttaa giddon, nuuni shiiquwaa shiiqiyoogaa, haggaaziyoogaa, buzo xinaatiyaanne so asaa xinaatiyaa xannaˈiyoogaa mala ayyaanaabaa oosuwaa oottido saatiyaa xaafi oyqqana danddayoos. Yaatidi, he saaminttan ispporttiyaanne ufayssiyaabaa oottiyoogaa, televizhiiniyaa beˈiyoogaa, woy biiduwaa kaassaa kaaˈiyoogaa mala allaxxiyooban aattido saatiyaara geeddarssana danddayoos. Geeddarssidobay ay qonccissii? Nuuni issi issibaa laammana koshshii?—Efisoona 5:15, 16 nabbaba.

14. Allaxxiyoonne wodiyaa aattiyo loˈˈobaa dooranaadan nuna aybi maaddana danddayii?

¹⁴ Yihooway allaxxiyoobaa dooriyo maataa nuussi immiis; qassi so asawu huuphe gididaageetikka bantta soo asawu allaxxiyoobaa doorana danddayoosona. Yihooway ba qofaa qonccissiya maaraa Geeshsha Maxaafaa baggaara nuussi yootiis. Ha maarati loˈˈobaa kuuyanaadan nuna maaddoosona. * Allaxxiyo ufayssiyaabay “Xoossaappe imettida imota.” (Era. 3:12, 13) Allaxxanawu issi uri dooriyoobay haraagaappe dummatana danddayiyoogaa nuuni akeekoos. (Gal. 6:4, 5) Nuuni wodiyaa aattanawu dooriyoobay ayba gidikkonne, hegaa ubbatoo bessiyaagaadan xeellanawu koyoos. Yesuusi, “Ne wozanai ne miishshai de7iyoosan de7ana” yaagiis. (Maa. 6:21) Hegaa gishshawu, Yesuusa wozanappe siiqiyoogee nuuni qoppiyooban, haasayiyoobaaninne oottiyooban nuussi galla galla deˈuwawu koshshiyaabaappe Kawotettaabaa kaseyanaadan denttettana.—Pili. 1:9, 10.

15, 16. (a) Aquwaabay issi Kiristtaaniyawu ayba ogiyan pire gidana danddayii? (b) Aquwaabaa xeelliyaagan Yesuusi zorido loˈˈo zoree aybee?

¹⁵ Ha wodiyan daro asay ooratta maayuwaa, elektiroonike miishshaanne hegaa malabaa demmanawu bichaarees. Yaatiyo gishshawu, issi Kiristtaanee kaallidi deˈiyaagaadan bana oychiyoogan ba koyiyoobaa ubbatoo qorana koshshees: ‘Taani gubaaˈiyaa shiiquwawu giigettiyoogaappe  aaruwan ooratta kaamiyaabaa woy ooratta paashiniyaabaa eranawu koyiyoogaaninne qoppiyoogan daro wodiyaa aattada aquwaabaa keehi xoqqu ootta xeelliyoogaa bessiyaanaa? Taani galla galla deˈuwawu keehi bichaariyoogan woossanawu woy Geeshsha Maxaafaa nabbabanawu bazzido wodee keehi guuttee?’ Nuuni naagettana xayikko, aquwaabaa siiqiyoogaa Kiristtoosa siiqiyoogaappe xoqqu oottidi xeellana danddayoos. Yesuusi, ‘Amo ubbaappe inttena naagite’ yaagidi yootidoogaa nuuni wotti denttidi qoppana koshshees. (Luq. 12:15) Yesuusi hegaadan yootidoy aybissee?

¹⁶ Yesuusi “naa77u godatuyyo haarettanau danddayiyai ooninne” baynnaagaa yootiis. I gujjidi, “Xoossaassinne miishshaassi haarettanau danddayekketa” yaagiis. Hagaadan yootidoy naaˈˈu ‘godatikka’ banttawu muleera aqiyoogaa koyiyo gishshataassa. Nuuni “issuwaa ixxidi, hinkkuwaa siiqana,” woy ‘issuwaa bonchidi, hinkkuwaa karanaagaa’ Yesuusi yootiis. (Maa. 6:24) Nuuni nagarancha asa gidiyo gishshawu, aquwaabaa gujjin, ‘asatettaa amuwaa’ agganawu ubbay muletoo baaxetana koshshees.—Efi. 2:3.

17. Asatettaabaa qoppiya asi aquwaabaa bessiyaagaadan xeellanawu metootiyoy aybissee? (b) Aquwaabaa amottiyoogaa agganawu nuna aybi maaddanee?

¹⁷ Asatettaabaa qoppiya asi aquwaabaa bessiyaagaadan xeellanawu metootees. Ayssi? I ayyaanaaban ufayttenna gishshataassa. (1 Qoronttoosa 2:14 nabbaba.) Eta akeekay issitoo goozettikko, eti iitaa kehaa shaakki eranawu keehi metootanaadan oottees. (Ibr. 5:11-14) Aquwaabaa amottiyoogee gujji gujji baana danddayees. Qassi eti issibaa demmiyo wode harabaa koyoosona. (Era. 5:10) SHin hegaa malabaa qoppiyoogaa agganawu nuuni oottana danddayiyo issibay deˈees. Xoossaa Qaalaa ubbatoo nabbabiyoogee nuuni aquwaabaa amottiyoogaa eqettanaadan maaddana danddayees. (1 PHe. 2:2) Yesuusi Yihoowa aadhida eratettan wotti denttidi qoppidoogee i Dabloosa paaciyaa eqettanaadan maaddiis. Nuunikka ha wodiyan, aquwaabaa amottiyoogaa eqettanawu koyikko, Yihoowa aadhida eratettaa oosuwan peeshshana koshshees. (Maa. 4:8-10) Yaatiyoogan, nuuni aquwaabaappe aaruwan, Yesuusa siiqiyoogaa bessoos.

18. Neeni ay oottanawu murttadii?

¹⁸ Yesuusi PHeexiroosa, “Tana hageetuppe aattada siiqai?” giidi oychido wode, i PHeexiroosi ba deˈuwan ayyaanaabaa sinttayana koshshiyoogaa hassayissiis. PHeexiroosa sunttaa birshshettay ‘guutta zaalla’ giyoogaa; qassi i ba sunttaadan deˈiyoogan, zaalla mala eeshshaa bessiis. (Oos. 4:5-20) Nuuni ha wodiyan oosuwaa, allaxxiyoogaanne aquwaa bessiyaagaadan xeelliyoogan Kiristtoosa ubbatoo siiqidi deˈanawu hegaadan murttoos. Yaatikko, nuuni PHeexiroosadan, “Godau, taani nena dosiyoogaa neeni eraasa” yaagana.