1. Issi attumaagee ba machchiyoonne ba naata qohiya ogiyan oyqqanaadan oottana danddayiyaabay aybee?

NEENI aawatettaa, leemisuwawu so asawu huuphe gidiyoogaa waata xeellay? Issi issi attumaageeti bantta wogaadaaninne bantta diccido hanotaadan bantta machchotanne bantta naata oyqqoosona. Awurooppan deˈiya Yanito giyo issi michchiyaa giidobaa akeeka: “Taani deˈiyo heeran, asay maccaageeti attumaageetuppe laafa, qassi ashkkaradan eta xeellana bessees giidi qoppees.” Qassi Amarkkan deˈiya Luk giyo ishay hagaadan giis: “Issi issi aawati macca asay yootiyoobay aynne maaddenna gishshawu eti yootiyoobaa attumaageeti wudidi siyana koshshenna giidi bantta naata tamaarissoosona.” Gidoppe attin, attumaageeti bantta machchota hegaadan oyqqana mala Yihooway koyenna. (Marqqoosa 7:13​ra gatta xeella.) Yaatin, issi attumaagee ba so asaa loytti kaalettiyaagaa gidanawu ay erana koshshii?

2. So asawu huuphe gidida uri ay erana koshshii, qassi aybissi?

² Issi attumaagee ba so asaa loytti kaalettiyaagaa gidanawu kasetidi Yihooway appe koyiyoobaa erana bessees. Haratu bolli aawatettay deˈanaadan Yihooway amarida asawu aawatettaa immidoy aybissakko, qassi Yihoowaynne Yesuusi oottidobaa waati kallana danddayiyaakkokka I erana koshshees. Issi attumaagee hageeta eriyoogee keehi koshshiyoy aybissee? So asawu huuphe gididaageetuussi Yihooway amarida aawatettaa immidonne hegaa eti loyttidi polanaadan koyiyo gishshataassa.—Luq. 12:48b.

3. Koyro Qoronttoosa 11:3n deˈiya qofaappe huuphe gidiyoogaabaa nuuni ay tamaariyoo?

³ Koyro Qoronttoosa 11:3 nabbaba. Ha xiqisee Yihooway saluwaaninne saˈan deˈiya ba so asaa waati daraajjayidaakko qonccissees. Yihooway “huuphe” gidiyo gishshawu zawi baynna aawatettay awu deˈees. Qassi Yihooway haratussi amarida aawatettaa immiis; shin eti bantta aawatettaa goˈettiyo ogiyaa xeelliyaagan  A sinttan oyshettoosona. (Roo. 14:10; Efi. 3:14, 15) Yesuusi gubaaˈiyawu huuphe gidanaadan Yihooway aawatettaa immiis; gidikkonne I nuna oyqqiyo ogiyaa xeelliyaagan Yihooway A oychchees. (1 Qor. 15:27) Issi azinay ba machchiyoonne ba naata haaranaadan Yihooway aawatettaa immiis; gidikkonne I ba so asaa oyqqiyo ogiyan Yihoowanne Yesuusa sinttan oyshettees.—1 PHe. 3:7.

4. Yihoowawunne Yesuusawu ayba aawatettay deˈii?

⁴ Yihooway saluwaaninne saˈan deˈiya ba so asawu Huuphe gidiyo gishshawu, ba naati waani deˈana bessiyaakko higgiyaa kessiyoonne he higgee polettanaadan oottiyo aawatettay awu deˈees. (Isi. 33:22) Yesuusi Kiristtaane gubaaˈiyawu huuphe gidiyo gishshawu, higgiyaa kessiyoonne he higgee polettanaadan oottiyo aawatettay awukka deˈees.—Gal. 6:2; Qol. 1:18-20.

5. So asawu huuphe gidida urawu deˈiya aawatettay aybee, shin A aawatettawu deˈiya zaway aybee?

⁵ So asawu huuphe gidida uri Yihoowaagaadaaninne Yesuusaagaadan, ba so asaa xeelliyaagan kuuyiyo aawatettay awu deˈees. (Roo. 7:2; Efi. 6:4) SHin A aawatettawu zaway deˈees. Leemisuwawu, I kessiyo higgeti Xoossaa Qaalan deˈiya maaratuura maayettiyaageeta gidana bessoosona. (Lee. 3:5, 6) Qassi so asawu huuphe gidida issi uri ba so asaa yara gidennaageetussi higgiyaa kessiyo aawatetti ayyo baawa. (Roo. 14:4) Hegaa bollikka, A naati diccidi sooppe kiyiyo wode eti A muletoo bonchchikkonne, I hegaappe simmin etawu huuphe gidenna.—Maa. 19:5.

6. Aawatettay deˈanaadan Yihooway oottidoy aybissee?

⁶ Yihooway ba so asaa siiqiyo gishshawu aawatettay deˈanaadan oottiis. Hegee I immido imota. Aawatettay Yihoowa so asay issibaa maaran mankkan oottanaadan maaddees. (1 Qor. 14:33, 40) Aawatettay deˈiyo uri baynnaba gidikko, Yihoowa so asay maaray mankkay baynnaagaanne ufayttennaagaa gidana. Leemisuwawu, wurssettan ooni kuuyana bessiyaakko, qassi he kuuyettidabata ooni oottanaakko eriya uri baawa.

7. Efisoona 5:25, 28y yootiyoogaadan, attumaageeti bantta machchota waati oyqqanaadan Yihooway koyii?

⁷ Xoossay aawatettay deˈanaadan oottidoy loˈˈobaassa gidikko, ha wodiyan daro macca asati banttana bantta azinay meqetti baynna ogiyan huqqunnidi haariyaabadan qoppiyoy aybissee? Daro attumaageeti so asaa deˈuwaa xeelliyaagan Yihooway kessido higgiyaa aggidi asaa wogaa kaalliyo gishshataassa. Woy eti banttana ufayssanawu machchota iita ogiyan oyqqana danddayoosona. Leemisuwawu, issi azinay I ba machcheeppe dariyoogaa bessanawu woy I shugo gidennaagaa harati eranaadan oottanawu O huqqunnidi haarana danddayees. I ba machchiyaa A siiqanaadan wolqqanttana danddayennabadan qoppikkonne, O bawu yayyanaadan oottana danddayees. Qassi hegaadan yashissiyoogaa O haariyo ogedan qoppana danddayees. * Hegaadan qoppiyaanne issibaa hegaadan oottiya attumaageeti likke gidennaagee qoncce. Eti maccaasaa bessiyaagaadan bonchchokkona, qassi Yihooway koyiyoobaappe phalqqettiyaaba oottoosona.—Efisoona 5:25, 28 nabbaba.

8. Azinay ba so asaa loytti kaalettiyaagaa gidanawu waati tamaarana danddayii?

⁸ Yihoowaynne Yesuusi bantta aawatettaa goˈettido ogiyaa kaalliyoogan issi azinay ba so  asaa loytti kaalettiyaagaa gidana danddayees. Yihoowaynne Yesuusi bessido eeshshatuppe naaˈˈata beˈa; qassi so asawu huuphe gidida uri ba keettaayyiyoonne ba naata oyqqiyo ogiyan he eeshshata waati bessana danddayiyaakko akeeka.

9. Yihooway ashkke gidiyoogaa waati bessidee?

⁹ Ashkketettaa. Yihooway ooppenne aaruwan aadhdhida eranchcha gidikkonne, I ba ashkkarati yootiyo qofaa siyees. (Doo. 18:23, 24, 32) I ba aawatettaa garssan deˈiyaageeti bantta qofaa yootanaadan eeno giis. (1 Kaw. 22:19-22) Yihooway wottiyoobi baynnaagaa gidikkokka, I nu oottana danddayennabaa nuuppe naagenna. SHin, I baayyo haggaaziya nagaranchcha asawu ushachchanaadan maaddees. (Maz. 113:6, 7) Geeshsha Maxaafay Yihooway ‘maaddiyaagaa’ gidiyoogaa yootees. (Maz. 27:9; Ibr. 13:6) Kawuwaa Daawiti ba oottido gita oosuwaa polana danddayidoy Yihooway ‘ashkke’ gidiyo gishshataassanne A maaddido gishshataassa gidiyoogaa yootiis.—2 Sam. 22:36, NW.

10. Yesuusi ashkke gidiyoogaa waati bessidee?

¹⁰ Yesuusi oottidobaa beˈa. I ba erissiyo ashkkaratussi Goda gidikkonne eta tohuwaa meecciis. Ha taarikee Geeshsha Maxaafan xaafettanaadan Yihooway oottido issi gaasoy aybee? So asawu huuphe gididaageeta gujjin, ubbaykka he leemisuwaa kaallanaadaana. Yesuusi, “Taani intteyyo oottidoogaadan, inttekka oottana mala, intteyyo leemiso gidaas” yaagiis. (Yoh. 13:12-17) Yesuusawu gita aawatettay deˈikkonne, I harati bawu oottanaadan naagibeenna. SHin, I haratuyyo oottiis.—Maa. 20:28.

11. So asawu huuphe gidida uri Yihoowaynne Yesuusi oottidobaappe bana ziqqi oottiyoogaabaa ay tamaarana danddayii?

¹¹ Nu tamaariyoobaa. So asawu huuphe gidida issi uri bana ziqqi oottiyoogaa daro ogiyan bessana danddayees. Leemisuwawu, I ba machchiyaanne ba naati oottana danddayennabaa etappe naagenna. I ba machchiyaanne ba naati aara qofan maayettenna wodekka eti yootiyoobaa siyees. Amarkkan deˈiya Marla hagaadan gaasu: “Ta azinaynne taani issi issitoo qofan maayettokko. SHin I issibaa kuuyanaappe kase tana qofaa oychchiyoonne hegaabaa loytti qoppiyo gishshawu, I tana xoqqu ootti xeelliyoogaanne bonchchiyoogaa erays.” Hegaa bollikka, bana ziqqi oottiya azinay A heeraa asay so giddo oosuwaa oottiyoogaa macca asa oosodan xeellikkonne, I hegaa oottanawu eeno gees. Hegee metiyaaba  gidana danddayees. Aybissi? Rachelo giyo michchiyaa hagaadan gaasu: “Taani diccido heeran, issi azinay sayne malabaa meecciyoogan woy keettaa geeshshiyoogan ba machchiyo maaddikko, A shoorotinne A dabboti I ‘attuma asa’ gidenna giidi qoppoosona. Eti I ba maccaasiyo haarana danddayenna giidi qoppoosona.” Neeni deˈiyo heeran daro asay hegaadan qoppikko, tohuwaa meecciyoogee ashkkara oosodan xeelettikkonne, Yesuusi ba erissiyo ashkkaratu tohuwaa meeccidoogaa hassaya. So asaa loytti kaalettiya azinay harati A wolqqaama woy gooba giidi qoppanaadan oottanawu koyenna. I ba machchiyaanne ba naati ufayttiyoobaa oottanawu koyees. So asaa loytti kaalettiya azinawu bana ziqqi oottiyoogaappe hara koshshiya eeshshay aybee?

12. Siiqoy Yihoowaynne Yesuusi ay oottanaadan denttettidee?

¹² Siiquwaa. Yihooway ubbabaa siiqoy denttettin oottees. (1 Yoh. 4:7, 8) I ba Qaalaanne ba dirijjitiyaa nuussi immiyoogan nuna siiqiyoogaanne nuuni A dabbo gidanaadan I koyiyoogaa bessiis. I nuna siiqiyoogaa yootiyoogan nuuni woppu gaanaadan oottees. Qassi nuussi asatettawu koshshiyaabaa shin? Yihooway “nuuni ufaittanaadan, ubbabaa palahissidi nuuyyo [immes].” (1 Xim. 6:17) Nuuni baliyo wode I nuna seerikkonne, nuna siiqiyoogaa aggenna. Siiqoy denttettin Yihooway nuussi wozuwaa giigissiis. Qassi Yesuusi nuna keehi siiqiyo gishshawu ba deˈuwaa nuussi immiis. (Yoh. 3:16; 15:13) Yihoowaynne Yesuusi banttawu ammanettidaageeta siiqennaadan eta aybinne diggana danddayenna.—Yoh. 13:1; Roo. 8:35, 38, 39.

13. So asawu huuphe gidida uri ba so asaa siiqiyoogee keehi koshshiyoy aybissee? (“ Mati Aqo Oyqqida Uri Machchiyaa A Bonchchanaadan Waatana Danddayii?” giya saaxiniyaakka xeella.)

¹³ Nu tamaariyoobaa. So asawu huuphe gidida uri ubbabaa siiqoy denttettin oottana bessees. Hegee keehi koshshiyoy aybissee? Hegaa zaaruwaa kiitettida Yohaannisi hagaadan giis: “Be7ido ba ishaa [woy so asaa] siiqennaagee be7ibeenna Xoossaa siiqanau waani danddayii?” (1 Yoh. 4:11, 20) Ba so asaa siiqiyaanne Yihoowanne Yesuusa milatanawu koyiya azinay,  ba so asay Yihoowaara dabbotaa minttanaadaaninne woppu gaanaadan oottana; qassi etawu asatettan koshshiyaabaa kunttana. (1 Xim. 5:8) I ba naata tamaarissananne seerana. Hegaa bollikka, I ubbatoo Yihoowa bonchchissiyaabaanne ba so asaa goˈˈiyaabaa kuuyana. So asawu huuphe gidida uraappe koyettiya ha ubbabata, qassi I Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa waati kaallana danddayiyaakko ane beˈoos.

14. So asawu huuphe gidida uri ba so asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa waati kunttii?

¹⁴ Ba so asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttees. Yesuusi bana kaalliyaageeti ammanuwan minnidi deˈanaadan maaddiyoogan ba Aawaa mala gidiyoogaa bessiis. (Maa. 5:3, 6; Mar. 6:34) Hegaadankka, so asawu huuphe gidida uri ba so asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiyoogaa aybippenne kaseyees. (Zaa. 6:6-9) Inne A so asay Xoossaa Qaalaa nabbabbiyoogaaninne xannaˈiyoogan, shiiqota shiiqiyoogan, mishiraachchuwaa sabbakiyoogan, qassi Yihoowaara dabbotanaadaaninne dabbotaa minttanaadan maaddiyoogan hegaadan oottees.

15. So asawu huuphe gidida uri ba so asaa siiqiyoogaa waati bessana danddayii?

¹⁵ Ba so asaa siiqiyoogaa bessees. Yihooway Yesuusa siiqiyoogaa haratu sinttan yootiis. (Maa. 3:17) Yesuusi bana kaalliyaageeta siiqiyoogaa oottiyoobankka haasayiyoobankka darotoo bessiis. A kaalliyaageetikka A siiqiyoogaa awu yootidosona. (Yoh. 15:9, 12, 13; 21:16) So asawu huuphe gidida uri oottiyooban, hegeekka Geeshsha Maxaafaa ba machcheeranne ba naatuura xannaˈiyoogan eta siiqiyoogaa bessana danddayees. Hegaa bollikka, I eta siiqiyoogaanne eta xoqqu ootti xeelliyoogaa etawu yootana bessees; qassi koshshiyo wodiyan haratu sinttankka eta galatana koshshees.—Lee. 31:28, 29.

16. So asawu huuphe gidida uri oottana koshshiya harabi aybee, qassi I naagettana koshshiyoobay aybee?

¹⁶ Ba so asawu asatettan koshshiyaabaa kunttees. Yihooway Israaˈeelati azazettennan ixxin eta qaxxayido wodekka etawu koshshiyaabaa kunttiis. (Zaa. 2:7; 29:5) I ha wodiyan nuussikka koshshiyaabaa kunttees. (Maa. 6:31-33; 7:11) Hegaadankka, Yesuusi bana kaalliyaageeta miziis. (Maa. 14:17-20) I sahettida darotakka pattiis. (Maa. 4:24) So asawu huuphe gidida uri Yihoowa ufayssanawu ba so asawu asatettan koshshiyaabaa kunttana bessees. Gidikkonne, I naagettana bessiyo issibay deˈees. I ba so asawu ayyaanaaban koshshiyaabaa bessiyaagaadan kunttennaadan diggiya oosuwaa keehi daro saatiyaa oottana koshshenna.

17. Yihoowaynne Yesuusi nuna tamaarissiyoynne seeriyoy ay ogiyaanee?

¹⁷ Loohissees. Yihooway nuna maaddanawu koyiyo gishshawu nuna loohisseesinne seerees. (Ibr. 12:7-9) Yesuusikka ba Aawaagaadan erissiyo ashkkarata siiquwan loohissiis. (Yoh. 15:14, 15) I mintti zorikkonne keha. (Maa. 20:24-28) Nuuni nagaranchcha gidiyoogaanne  darotoo baliyoogaa I erees.—Maa. 26:41.

18. Ba so asaa loytti kaalettiya azinay ay hassayana bessii?

¹⁸ Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa kaalliya azinay ba machchiyaanne ba naati nagaranchcha gidiyoogaa hassayees. I ba machchee woy ba naatu bolli ‘hanqqettana’ bessenna. (Qol. 3:19, NW) SHin I Galaatiyaa 6:1n deˈiya maaraa oosuwan peeshshees, qassi ikka nagaranchcha gidiyoogaa hassayidi “ashkketetta ayyaanan” eta suurissanawu baaxetees. Yesuusaagaadan, oosuwan bessiyoogee tamaarissanawu loˈˈo oge gidiyoogaa I akeekees.—1 PHe. 2:21.

19-20. So asawu huuphe gidida uri issibaa kuuyiyo wode, Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa waati kaallana danddayii?

¹⁹ Ba so asaa maaddiyaabaa kuuyees. Yihooway harata maaddiyaabaa kuuyees. Leemisuwawu, I deˈon deˈiyaabaa medhdhidoy ba goˈˈa xallaassa gidennan, nuunikka deˈuwan ufayttanaadan koyiyo gishshataassa. Nu nagaraa gishshawu hayqqanaadan ba Naˈaa kiittana mala ooninne Yihoowa giddana danddayenna. I nuna maaddanawu koyido gishshawu hegaadan oottiis. Yesuusikka harata maaddiyaabaa kuuyiis. (Roo. 15:3) Leemisuwawu, I keehi daafurido wode, shemppiyoogaa aggidi daro asaa tamaarissiis.—Mar. 6:31-34.

²⁰ Ba so asaa loytti kaalettiya issi azinay I oottana bessiya keehi metiyaabaappe issoy ba so asawu issibaa akeekan kuuyiyoogaa gidiyoogaa erees; qassi he aawatettaa xoqqu oottidi xeellees. Loˈˈo gaasoy baynnan woy sohuwaara bawu siyettidabaappe denddidi issibaa kuuyiyoogaappe naagettanawu baaxetees. SHin I loˈˈobaa waati kuuyanaakko Yihooway bana tamaarissanaadan oottees. * (Lee. 2:6, 7) Yaatiyoogan, I bana gidennan, harata goˈˈiyaabaa qoppana.—Pili. 2:4.

21. Kaalliya huuphe yohuwan xannaˈanabay aybee?

²¹ Yihooway so asawu huuphe gididaageetussi wolqqaama aawatettaa immiis. Eti bantta aawatettaa polanawu banttawu danddayettida ubbabaa oottanaadan I koyees. SHin issi azinay Yihoowanne Yesuusa leemisuwaa kaallanawu baaxetikko, I ba so asaa loytti kaalettiyaagaa gidana. Qassi machchiyaa ba aawatettaa poliyo wode, aqo deˈuwan eti ufayttana. Azinay so asawu huuphe gidiyo aawatettaa machchiyaa waata xeellana bessii, qassi O gakkana danddayiya paaceti aybee? Kaalliya huuphe yohoy ha oyshata zaarana.