Tana yelidaageeti biron aqo oyqqennan, 1920ppe kase Yihoowabaa tamaaridosona. Taani 1939n yelettaas. Nuuni Inggilizen deˈishin taani naatettan tana yelidaageetuura gubaaˈe shiiqota shiiqays, qassi guyyeppe Tiˈokiraase Haggaazo Timirtte Keettan mazggafettaas. Ta koyro haasayaa hanno gakkanawu hassayays. Taani atraanoosiyaappe bollaara xeellana mala, saaxiniyaa bolli eqqaas. He wode ta layttay usuppuna, qassi shiiqida gastta asaa xeelliyoogee tana keehi yashshiis.

Ta aaway taani haggaazuwan haasayana guuttabaa karddiyaa bolli tawu tayppiyan xaafiis. Taani koyro tarkka issi keettaa qoxxido wode tawu layttay hosppuna. Keettaaway ta karddiyaa nabbabidi, “Xoossay Tumanchcha Gido” giyo maxaafaa sohuwaara ekkin taani keehi ufayttaas! Taani ta aawawu odanawu woxxaydda baas. Haggaazoynne shiiqoy tana keehi ufayssees; taani Yihoowayyo ubba wode haggaazanawu koyanaadankka hegee maaddiis.

Ta aaway taani ta buzo Wochchiyo Keelaa ubbatoo demmanaadan ootti simmin, taani Geeshsha Maxaafaa keehi dosaas. He maxeeteti ubbay posttan tana gakkosaara yeemottada nabbabays. Taani Yihoowan keehi ammanettido gishshawu, wurssettan tana ayyo sheedhdhaas.

Nu soo asay Tiˈokiraasiyaa Dichchaa giyo gita shiiquwaa Niwu Yorke kataman, 1950n shiiqiis. Hamuusa, Naase 3, gallassaa huuphe yohoy “Misoonaawe Gallassaa” yaagees. Guyyeppe Bolla Gididi Heemmiyaagaa yara gididi haggaazida Ishaa Keri Baberi he galla xinqqatiyaa haasayaa haasayiis. I wurssettan naaˈˈu oyshata xammaqettiyaageeta oychchi simmin, taani eqqa denddada, “Ee!” gaada zaaraas. He wode taani 11 laytta  naˈa gidikkonne, taani keehi koshshiyaabaa oottidoogaa akeekaas. SHin taani haattaa waraa erenna gishshawu, haattan gelanawu yayyaas. Ta aawaa ishay xammaqettiyoosaa gakkanawu tana moyssidi, ta yayyennaadan minttettiis. Ta tohoy saˈaa bochchennan sohuwaara xammaqetta kiyaas. Tana issi ishay hara ishaa kushiyaappe sophiis; issoy tana xammaqin, hankkoy haattaappe pude kessiis. He gita gallassaappe doommidi Yihooway tana ubbatoo likke ogiyaa kaalettiis.

Taani timirttiyaa wurssada aqinye gidanawu koyaas, shin ta asttamaareti taani yuniversttiyaa gelanaadan minttettidosona. Taani eta zoriyaa siyada yuniversttiyaa gelaas; gidoppe attin, yuniversttiyan tamaaraydda tuman minna eqqennaagaa sohuwaara akeekido gishshawu, timirttiyaa agganawu kuuyaas. Hegaa xeelliyaagan Yihoowa woossada, he layttaa wurssettan timirttiyaa agganaagaa ta asttamaaretussi kehatettan qonccissada dabddaabbiyaa xaafaas. Taani Yihoowan muleera ammanettada sohuwaara aqinye gidaas.

Isiine 1957n, Welinbara kataman ubba wode haggaazuwaa doommaas. Taani aara haggaazana danddayiyo meezee deˈiyo aqinyiyaa Londene Beeteele ishantti taassi yootanaadan oychchaas. Ishaa Bert Vezi tana darobaa tamaarissiis. I mino sabaake, qassi taani loˈˈo prograamiyaa kessada haggaazanaadan tana maaddiis. Nu gubaaˈiyan usuppun cima michchontti, Ishaa Vezinne taani deˈoos. SHiiqotu ubbawu giigettiyoogeenne ta qofaa yootiyoogee taani Yihoowan ammanettanaadaaninne ta ammanuwaa qonccissanaadan daro maaddiis.

Taani wotaaddara oosuwaa oottennan ixxido gishshawu guutta wodiyawu qashetta simmada, Barbbaaro giyo dumma aqinye michcheera gayttaas. Taani 1959n O ekkaas; qassi nuuni awanne kiitettikko baanawu eeno giida. Huuphessa Inggilizen arggo baggan deˈiya Lankkashire giyoosaa koyro kiitettida. Hegaappe simmin, Ichchashe 1961n, taani Kawotettaa Haggaazuwaa Timirtte Keettan, issi aginawu Londene Beeteelen tamaaranaadan shoobettaas. He timirttee wuri simmin, yuuyidi xomoosiyo oosoy tawu imettin keehi garamettaas. Woradaa xomoosiyoogan loˈˈo meezee deˈiyo ishay Barmingame kataman tana naaˈˈu saaminttawu loohissiis; ishantti he wode Barbbaarakka tanaara baanaadan oottidosona. Hegaappe simmin, nuuni maddabettido Lankkashirenne CHeshere giyoosaa biida.

Nuuni Naase 1962n shemppuwawu kiyidaashin, macara biiruwaappe dabddaabbee nuna gakkiis. Giiliyaade Timirtte Keettan tamaaranawu oychchiyo qitsee he posttaa giddon dees! Barbbaaranne taani hegaa xeelliyaagan woossi simmidi, he qitsiyaa kunttidi, oychchidoogaadankka sohuwaara macara biiruwaa kiittida. Ichchashu aginappe guyyiyan, tammu aginawu Giiliyaade Timirtte Keettan 38tta kayan Geeshsha Maxaafaa timirttiyaa tamaaranawu Niwu Yorke, Brukiliine biida.

Giiliyaade Timirtte Keettan nuuni Xoossaa Qaalaabaa, A dirijjitiyaabaanne kumetta saˈan  deˈiya nu ishanttubaanne michchonttubaa darobaa tamaarida. Nuuyyo layttay biron 25 heera gidiyo gishshawu, nunaara tamaariya haratuppe darobaa tamaarida. Nuna tamaarissiya Fred Raskaara ubba galla oottiyoobay tawu imettidoogee gita maata. I mintti yootido issi loˈˈo timirttee ubbatoo xillotettaa maaraadan, hegeekka Geeshsha Maxaafaappe zorana koshshiyoogaa. Nuuni tamaariyo wode haasayaa haasayida kayma ishanttuppe amaridaageeti Naatan Noora, Frederik Franzanne Karl Klayna. Qassi Ishaa Alekisander Hiw Makmilaana ashkketettaappe darobaa tamaarida; dirijjitiyan deˈiya ishantta 1914ppe 1919 doomettaa gakkanaassi gakkida metuwaa wodiyan Yihooway ba asaa waatidi maaddidaakko I nuna tamaarissiis!

Nuuni Afirkkan, Burundi giyo biitti kiitettanaagaa Ishaa Noori timirttee wurana haniyo wode Barbbaarissinne taassi yootiis. He wode Burundin aassiyaageeti aappunakko eranawu nuuni Beeteele Laybireeriyaa woxxiiddi biidi Laytta Maxaafan koyida. Burundin aassiyaageeti woqqakko nuuni aybiininne demmibeenna gishshawu garamettida! Ee, nuuni mule sabbaketti erenna biitti boos. Qassi nuuni mule erenna Afirkkaa biitti boos. Nuuni daro hirggida! SHin woossi simmidi, nuuni woppu giida.

Nu kiitettido ooratta biittan carkkuwaa hanotay, wogaynne qaalay, ubbabaykka nuuni eriyoogaappe dumma. Nuuni Paransaaye qaalaa tamaarana koshshees. Nuuni deˈiyoosakka demmana koshshees. Nuuni yaa gakkido naaˈˈantto gallassan nunaara tamaarida, Hari Arnati I kase oottiyoosaa Zambbiyaa simmiiddi nuna oychchanawu yiis. Nu koyro misoonaawe keettaa nuuni demmanaadan I maaddiis. SHin Yihoowa Markkatubaa siyi erenna sunttati nuna sohuwaara eqettidosona. Nuuni nu oosuwan ufayttiyoogaa biron doommiyo wode, oosuwaa piqaadee baynnan nuuni he biittan takkana danddayennaagaa sunttati nuussi yootidosona. Azzanttiyaabay, nuuni he biittaappe kiyida; yaatidi Uganda biitti biida.

Uganda biitti geliyo piqaade demmennan yaa baanawu hirggida, shin nuuni Yihoowan ammanettida. Ugandan haggaaziya Kanaada biittaa ishay immigreshiniyan oottiya issi alaafiyawu nu hanotaa qonccissin, he alaafee nuuni he biittan deˈiyo piqaadiyaa demmanaashin amarida aginaa  takkana danddayiyoogaa yootiis. Hegee Yihooway nuna maaddiyoogaa bessiyaaba.

Ugandan hanotay Burundi biittaagaappe keehi dumma. He biittan deˈiya Yihoowa Markkati 28 xalla gidikkonne, yan sabbakuwaa oosoy oosettiiddi deˈees. Nuuni sabbakiyo moottan Inggilizettuwaa haasayiya daro asaara gayttoos. Gidoppe attin, eranawu koyiyaageeta maaddanawu nuuni he biittaa doonatuppe issuwaa gidikkonne tamaarana koshshiyoogaa sohuwaara akeekida. Nuuni Lugandda giyo qaalaa daro asay haasayiyo Kamppaala katamaaninne he katamaa yuushuwan sabbakiyoogaa doommido gishshawu, he qaalaa tamaaranawu kuuyida. Nuuni Lugandda qaalaa loytti haasayanawu daro wodiyaa ekkidaba gidikkonne, he qaalaa tamaaridoogee nuuni muruta haggaazo haggaazanaadan nuna keehi maaddiis! Nu xinaateti erana koshshiyaabaa loytti akeekiyoogaa doommida. Nu xinaateti nuuni etassi ay keena qoppiyaakko beˈidi, bantta xuuraanne tamaariyooban etawu siyettiyaabaa nuussi yootoosona.

Asay tumaa tamaaranaadan maaddiyoogan nuuni keehi ufayttida. Qassi he biittan ubbasaa yuuyidi xomoosiyo oosoy nuussi imettin hegaappekka aaruwan ufayttida. Keeniyaa macara biiroy immiyo kaaletuwan dumma aqinyeti keehi koshshiyoosay awakko koyiiddi he biittan ubbasaa yuuyida. Yihoowa Markkatuura mule gaytti erenna asati nuna darotoo imattatettan loytti mokkidosona. Eti nuussi qumaa kattidi bantta son nuna mokki ekkidosona.

Hegaappe simmin manddarido manddaray dumma. Taani Kamppaalappe denddada Keeniyan deˈiya Mombbaasa katamaa gakkanaassi baaburiyan naaˈˈu gallassa baas, yaappe qassi Hindde ano abbaa giddon deˈiya Sishelsse haruuruwaa gakkanaassi markkabiyan baas. Guyyeppe 1965ppe 1972 gakkanaashin, Barbbaariira issippe Sishelsse darotoo xomoosida. Koyro yan aassiyaageeti naaˈˈa xalaala, shin guyyeppe diccidi citanne hegaappe simmin qassi gubaaˈe gidiis. Hara wode qassi Erttira, Toophphiyaanne Suudane xomoosanawu manddaraas.

Ugandan wotaaddara haaroy doommin polotikaa hanotay laamettiis. Hegaappe simmin wayssiya layttatun kawotettawu azazettanaadan Geeshsha Maxaafay zoriyoogaadan oottiyoogee keehi loˈˈo gidiyoogaa tamaaraas. (Mar. 12:17) Kamppaalan deˈiya kare biittaa asay ubbay banttawu matan deˈiya polise xaabiyaa biidi mazgafettanaadan issi wode odettiis. Nuuni sohuwaara azazettida. Amarida gallassappe guyyiyan hara misoonaaweenne taani Kamppaala kataman kaamiyaa laaggishin poliseti nuukko yiidosona. Nuuni keehi yayyida! Eti nuna biittaa xomooseeta gi mootidi polise xaabiyaa efin, nuuni saro misoonaaweta gidiyoogaa etawu yootida. Nuuni polise xaabiyan mazggafettidoogaa yootinkka, eti siyibookkona. Nuna oyqqidi misoonaawe keettaa matan deˈiya polise xaabiyaa efiidosona. Yaa gakkin, nuuni kase mazggafettidoogaa eriya polise halaqay nuna yeddanaadan azazin keehi ufayttida!

He wode, wotaaddarati, ubba qassi mattottidaageeti ogiyaa gorddiyo wode darotoo keehi unˈˈettida. SHin ubba wode nuuni Yihoowa woossi simmidi woppu giida, qassi nuuni kanttanaadan yeddidosona. SHin 1973n kare biittaappe yiida misoonaaweti ubbay Ugandappe kiyanaadan azazin keehi azzanida.

 He wode, Arggo Afirkkan deˈiya Kot divuware kiitettida. Hegee nuussi keehi gita laame. Nuuni keehi dumma wogaa, qassi ubbatoo Paranssaaye qaalaa zaaretti haasayiyoogaanne dumma dumma biittaappe yiida misoonaawetuura deˈiyoogaa meezetana koshshiis! SHin wozanaa suure gidida ashkke asati mishiraachchuwaa sohuwaara siyidoogan nuuni Yihooway kaalettiyoogaa zaarettidikka akeekida. Nuuni Yihoowan ammanettin I nuna waatidi likke ogiyaa kaalettidaakko nuuni issippe beˈida.

SHin akeekennan Barbbaaro kansseree oyqqidoogee erettiis. A akkamettanaadan nuuni darotoo Awurooppaa simerettida, qassi Afirkkan nu oosuwan takkana danddayennaagaa 1983n erida. Hegan nuuni keehi azzanida!

Nuuni Londene Beeteelen haggaazishin, Barbbaarissi harggee goobin guyyeppe A hayqqaasu. Beeteele keettaa asay tana keehi maaddiis. Issi azinaynne machchiyaa taani laamettida hanotaa meezetanaadaaninne Yihoowan ammanettanaadan maaddidosona. Guyyeppe, dumma aqinye gidada haggaazidanne Yihoowa keehi siiqiya, Beeteelen simerettada oottiya issi michcheera erettaas. Taani 1989n Anno ekkaas, qassi he wodeppe doommidi nuuni Londene Beeteelen haggaazida.

Taani 1995ppe 2018 gakkanaashin waanna biiruwaappe kiitettidaagaa (kase zooniyaa xomoosiyaagaa geetettees) gidada, 60 biittata xomoosiyo gita maataa demmaas. He xomooso ubban, Yihoowa asaa aybi gakkikkonne, I eta maaddiyoogaa beˈaas.

He xomoosuwaappe issuwan 2017n, zaarettada Afirkkaa baas. Anno A kase erenna Burundi biittaa efiidoogan taani keehi ufayttaas, Qassi ay keena asay tumaa eridaakkonne beˈidi nuuni keehi maalaalettida! Taani 1964n sooppe soo baada haggaazido ogiyaa doonan, keehi loˈˈiya Beeteele keettay deˈees. Qassi haˈˈi he biittan aassiyaageeti 15,500ppe daro.

Taani 2018n awu biittata xomoosanaakko beˈada keehi ufayttaas. He biittatuppe issoy Kot divuware. He biittaa waanna katamaa Abiidjane biidoogee tawu ta biitti simmidoogaa mala. Beeteelen oottiya ishanttu silkkee xaafettidaagaa giddon nuuni shemppido kifiliyaappe kaalliya kifiliyan deˈiya Ishaa sunttay Soosiyaa gidiyoogaa beˈaas. Taani Abiidjanen deˈiyo wode I katamaa xomoosiyaagaa gidiyoogaa hassayaas. SHin balaas. Hegee hara Soosiyaa—I A naˈaa.

Yihooway ba gelido qaalaadan oottiis. Nuuni Yihoowan ammanettiyo wode I nuna likke ogiyaa kaalettiyoogaa tana gakkida metuwaappe tamaaraas. Taani ooratta alamiyan deˈiyo wode keehi wagaggi giidi pooˈana wurssetti baynna ogiyaa ubbatoo kaallanawu koyays.—Lee. 4:18.