Armmaatiyaasa Yooseefi Exatiis
ARMMAATIYAASA YOOSEEFI Rooma asa gidida, biittaa haariyaagaakko xalidi baanaagaa qoppibeenna. PHenxxeniyaa PHilaaxoosi morgge zozza gidiyoogan erettiya asa. Gidikkokka, Yesuusa bonchuwan mooganawu issi uri PHilaaxoosakko biidi a anhaa oychidi ehaana bessees. SHin Yooseefi biidi oychido wode, i kase qoppidoogaadan hanotay waayi deexxana. PHilaaxoosi Yesuusi hayqqidoogaa mato halaqaappe siyidi, a anhaa Yooseefayyo imissiis. Yooseefi keehi kayyottikkokka, asay Yesuusa kaqqidosaa eesotiiddi biis. —Mar. 15:42-45.
-
Armmaatiyaasa Yooseefi oonee?
-
Ayyo Yesuusaara deˈiya dabbotay aybee?
-
Neeni abaa erana koshshiyoy aybissee?
SANHEDIRINA PIRDDA KEETTAA YAME
Marqqoosa Wonggelee Yooseefi “yaa7aa asan bonchchettida” asa gidiyoogaa yootees. Ha yaaˈay, Ayhudatu xoqqa pirdda keetta gidida Sanhedirina yaaˈa gidiyoogee qoncce. (Mar. 15:1, 43) Hegaa gishshawu, Yooseefi Rooma biittaa asa gidida, biittaa haariyaagaara issippe shiiqiya, ba asaa kaalettiyaageetuppe issuwaa. Qassi Yooseefi dure asa.—Maa. 27:57.
Yesuusi ne Kawo gidiyoogaa ammaniyoogaa xalada yootay?
Sanhedirina yaaˈan deˈiya daro asay Yesuusa ixxees. Eti Yesuusa woranawu maqettidosona. SHin Yooseefi, “lo77o xillo” asa. (Luq. 23:50) I Sanhedirina yaaˈan deˈiya hara daro asatu mala gidennan, ammanettidi, geeshsha gididinne Xoossawu azazettanawu bawu danddayettida ubbabaa oottiiddi deˈiis. Qassi i ‘Xoossaa Kawotettay yaanaagaa naagi uttiis’; hegee i Yesuusa kaalliyaageetuppe issuwaa gidiyoogaa bessees. (Mar. 15:43; Maa. 27:57) I Yesuusa timirttiyan ufayttidoy tumaanne suure pirddaa dosiyo gishshataassa gidennan aggenna.
ASI ERENNAN YESUUSA KAALLIYAAGAA
Yooseefi “Aihudatuyyo yayyido gishshau, asi erennan Yesuusa kaalliyaagaa” gidiyoogaa Yohaannisa 19:38y yootees. Yooseefi yayyidoy aybee? I Ayhudati Yesuusa ixxiyoogaa, qassi an ammaniya ay asanne Ayhuda woosa keettaappe kessanawu eti qofaa qachi wottidoogaa erees. (Yoh. 7:45-49; 9:22) Ayhuda woosa keettaappe yedetettiya uri Ayhuda haymaanootiyaa kaalliyaageetun ixxettees, bohetteesinne karettees. Hegaa gishshawu, Yooseefi Yesuusan ammaniyoogaa qoncciyan yootanawu yayyiis. Hegaa yootiyoogee i ba maataanne bonchuwaa xayanaadan oottees.
Hegaadan yayyiday Yooseefa xalla gidenna. Yohaannisa 12:42y yootiyoogaadan, “Aihudatu halaqatuppekka daroti Yesuusa ammanidosona. SHin Parisaaweti banttana Aihudatu woosa keettaappe kessoosona giidi yayyido gishshau, ammanida giidi markkattibookkona.” Hegaadan yayyida hara asi Niqoodimoosa; ikka Sanhedirina yaaˈaa yame.—Yoh. 3:1-10; 7:50-52.
SHin Yooseefi Yesuusa kaalliyaagaa gidikkokka, hegaa qoncciyan erissibeenna. Yesuusi, “Asa sinttan tabaa markkattiya ooyyo gidikkonne, taanikka saluwan de7iya ta Aawaa sinttan markkattana; shin asa sinttan tana kaddiya oonanne taanikka qassi saluwan de7iya ta Aawaa sinttan a kaddana” giido gishshawu, hegee wolqqaamaba. (Maa. 10:32, 33) Yooseefi Yesuusa kaddana xayikkokka, a ammaniyoogaa xalidi yootibeenna. Neeni shin?
Yooseefi Sanhedirina yaaˈay Yesuusa bolli maqqidoban ufayttibeennaagaa Luq. 23:51) Issoti issoti yootiyoogaadan, asay Yesuusa shilootan essido wode Yooseefi yan waayi deˈana. Hanotay ay gidikkokka, pirddi baynna he hanotan Yooseefi keehi azzaniis; shin i oottana danddayiyoobi baawa!
Geeshsha Maxaafay yootees. (YAYYIYOOGAA AGGIIS
Yesuusi hayqqido wode, Yooseefi yayyiyoogaa aggidi Yesuusa kaalliyaageeta maaddanawu koyidaba milatees. I hegaadan kuuyidoogaa Marqqoosa 15:43y, “Yooseefi xalidi PHilaaxoosakko biidi, Yesuusa ahaa ekkanau woossiis” yaagidi yootees.
Yesuusi hayqqiyo wode Yooseefi he sohuwan deˈiyaaba milatees. Yesuusi hayqqidoogaa i PHilaaxoosappe kasetidi eriis. Hegaa gishshawu, Yooseefi anhaa ekkanawu oychin, PHilaaxoosi “Yesuusi haiqqidoogaa [siyidi] garamettiis.” (Mar. 15:44) Yesuusi mittaa bolli kaqettidi waayettiyoogaa Yooseefi beˈidaba gidikko, he maalaaliya hanotay i ba kahaa qoranaadaaninne i tumawu exatanaadan denttettideeshsha? Geella hegee denttettennan aggenna. Wurssettan, Yooseefi oottana bessiyaabaa oottiis. Hegaappe simmidi, i qoncciyan Yesuusa kaalliyaagaa gidiis.
YOOSEEFI YESUUSA ANHAA MOOGIIS
Ayhudatu higgee hayquwawu pirddettida uri away wullanaappe kase moogettana mala azazees. (Zaa. 21:22, 23) SHin Roomati danobaa oottidi hayqqida ura anhay mittaa bolli musanaadan oottoosona woy anhaa oliyoosan oloosona. SHin Yooseefi Yesuusa anhay hegaadan hananaadan koyibeenna. Yesuusi kaqettido heeran, shuchaappe woocidi kessido, ooninne moogettibeenna gonggoloy Yooseefawu deˈees. Ha gonggoluwan asi moogettibeennaagee Yooseefi Armmaatiyaasa * katamaappe Yerusalaamen deˈanawu mati yiidoogaa bessees; i hegaa ba soo asawu giigissi wottiis. (Luq. 23:53; Yoh. 19:41) Yooseefi ba moogettana sohuwan Yesuusa moogidoy i keha asa gidiyo gishshataassa; yaatiyoogan Masee “dure asa duufuwan” moogettanaagaa yootiya hiraagay polettanaadan oottiis.—Isi. 53:5, 8, 9.
Neeni Yihoowaara dabbotiyoogaappe aattada xeelliyo harabi deˈii?
Oyddu Wonggeletikka Yooseefi Yesuusa anhaa mittaappe wottidi, liinuwaa giyo afalan xaaxidi i baayyo moogettanawu giigissido gonggoluwan wottidoogaa yootoosona. (Maa. 27:59-61; Mar. 15:46, 47; Luq. 23:53, 55; Yoh. 19:38-40) He wode Yooseefa maaddiday Niqoodimoosa xalla gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees; i anhaa tiyiyo shittuwaa ekkidi yiis. Erettida ha naaˈˈu asati he anhaa bantta huuphe moogibeennaagee qoncce. Eti bantta ashkkarati anhaa tookkanaadaaninne mooganaadan oottidoogee erettidaagaa. Eti bantta ashkkarata ootissidaba gidikkokka, ha naaˈˈu asati gitabaa oottidosona. Anhaa bochiya ooninne laappun gallassaa wogaadan tunees; qassi i bochiyo aybinne tunees. (Qoo. 19:11; Hag. 2:13) Yaatiyoogee, Paasikaa bonchiyo he wodiyan eti asaappe shaahettanaadaaninne he baalaa bonchennaadan oottees. (Qoo. 9:6) Yooseefi Yesuusa anhaa moogiyoogee ba laggetun i borettanaadankka oottiyaaba. SHin ay gidikkokka, i he wode Yesuusa anhaa bonchuwan mooganawunne Kiristtoosa kaalliyaagaa gidiyoogaa qonccissanawu koyiis.
YOOSEEFA TAARIKIYAA WURSSETTAA
Yesuusi moogetti simmin, Armmaatiyaasa Yooseefabaa Geeshsha Maxaafay yootenna; hegee ‘I waanidee?’ giya oyshay denddanaadan oottees. Hegaabaa shaakki erokko. SHin qommoora qonccidaagaadan, i Kiristtaane gidiyoogaa qoncciyan erissidaba milatees. He keehi metiya wodiyan a ammanoy xayiyoogaappe ubba yaa minniis; qassi i xaliis. Hegee i hegaappe simmin waanidaakko akeekanawu maaddees.
Ha taarikee nuuni ubbay kaallidi deˈiyaagaadan nuna oychanaadan oottees: Nuussi deˈiya maatay, oosoy, aqoy, so asaa siiqoy woy ubba nu koyiyoobay gidin woy hara aybakka gidin, nuuni Yihoowaara dabbotiyoogaappe aadhii?
^ MENT. 18 Armmaatiyaasa katamay ha wodiyan Rentis (Rantis) giyo Raama katamaa gidennan aggenna. Hegee Yerusalaameppe huuphessa baggan arggokko baqqidi 35 kilo meetire haakkidi deˈiya, hananabaa yootiya Sameeli yelettido katama.—1 Sam. 1:19, 20.