1. Qolasiyaasa 2:4, 8y yootiyoogaadan, Seexaanay nu qofaa omooddanawu waati malii?

SEEXAANAY nuuni Yihoowa siiqiyoogaa agganaadan koyees. I ba halchchuwaa polanawu nu qofaa laammanawu malees, hegee nu qofaa omooddanawunne nuuni aagaadan qoppanaadan oottanawu malees giyoogaa mala. I nuuni dosiyoobaa goˈettidi nuna ammanttanawu woy cimmanawu malees.—Qolasiyaasa 2:4, 8 nabbaba.

2-3. (a) Qolasiyaasa 2:8n deˈiya qofaa nuuni akeekana koshshiyoy aybissee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay tamaaranee?

² Nuuni Seexaanan cimettiyo daafa hanotan deˈiyoo? Ee, daafa hanotan deˈoos! PHawuloosi Qolasiyaasa 2:8n deˈiya akeekissuwaa xaafidoy ammanennaageetussi gidennaagaa hassaya. I hegaa geeshsha ayyaanan tiyettida Kiristtaanetussi xaafiis. (Qol. 1:2, 5) He wode Kiristtaaneti daafa hanotan deˈikko, ha wodiyan nuuni hegaappe aadhdhiya daafa hanotan deˈoos. (1 Qor. 10:12) Aybissi? Seexaanay saluwaappe saˈaa duge olettido gishshawu, ammanettidi Xoossawu oottiyaageeta balettanawu keehi baaxetiiddi deˈees. (Ajj. 12:9, 12, 17) Hegaa bollikka, iita asatinne balettiyaageeti ‘kaseppe iiti iiti biyo’ wodiyan deˈoos.—2 Xim. 3:1, 13.

³ Ha huuphe yohuwan, Seexaanay nu qofaa laammanawu ‘mela cimuwaa’ waati goˈettiyaakko beˈana. Nuuni A ‘iita cimotuppe’ heezzaa xannaˈana. (Efi. 6:11) Qassi, kaalliya huuphe yohuwan A hiillaa gaasuwan nuna gakkida iitabaa nuuni waati xayssanaakko tamaarana. SHin, koyruwan Israaˈeelati Hidootaa Biittaa geli simmin, Seexaanay eta cimmido ogiyaappe nuuni  ay tamaarana danddayiyaakko ane beˈoos.

4-6. Zaarettido Wogaa 11:10-15n odettidaagaadan, Israaˈeelati Hidootaa Biittan duussaa doommido wode, goshshaa xeelliyaagan tamaarido ooratta hiillay aybee?

⁴ Eeqawu goynnanaadan oottiyoogan Seexaanay Israaˈeelata hiillan paacciis. I hegaadan waati oottidee? Etayyo qumay koshshiyoogaa I eriyo gishshawu, eti I koyiyoobaa oottanaadan hegaa goˈettanawu baaxetiis. Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelido wode, goshshaa oosuwaara gayttidaagan ooratta ogiyaa tamaarana koshshiis. Israaˈeelati Gibxxen deˈiyo wode, bantta goshsha gadiyaa ushshanawu Nayle shaafaa haattaa waaruwan goˈettoosona. Gidoppe attin, Hidootaa Biittan gita shaafay baynna gishshawu, goshshaa oosuwawu etawu iraa haattaynne akkay koshshiis. (Zaarettido Wogaa 11:10-15 nabbaba; Isi. 18:4, 5) Hegaa gishshawu, Israaˈeelati ooratta goshshaa hiillaa tamaarana koshshiis. Goshshaa oosuwaa eriya daroti bazzuwan hayqqido gishshawu, hegee etawu metiyaaba.

⁵ Eta hanotay laamettidoogaa Yihooway ba asawu qonccissiis. Qassi I goshshaa oosuwaara gayttiyaaba milatenna kaallidi deˈiyaabaa gujjidi yootiis: “Intte wozanai balin wora simmidi, intte hara xoossatussi oottennaadaaninne etau goinnennaadan naagettite.” (Zaa. 11:16, 17) Ooratta goshshaa hiillaa tamaariyoogaa xeelliyaagan Yihooway etawu yootido wode, worddo xoossatussi goynniyoogaabaa yootidoy aybissee?

⁶ Israaˈeelati bantta yuushuwan deˈiya, eeqawu goynniya asaappe issi issi goshshaa hiillaa tamaaranawu eti paacettanaagaa Yihooway erees. He eeqawu goynniya asay hegaa heera goshshaabaa Israaˈeelatuppe aaruwan erees, qassi Xoossaa asati maaddiya amarida hiillata etappe tamaarana danddayoosona, shin  eti cimettana danddayoosona. Kanaane biittaa goshshanchchati Baˈaala giyo eeqawu goynnoosona, qassi eti hegaa mala haymaanootiyaa ammanuwaa kaalloosona. Eti Baˈaali saluwaa godaanne iraa immiyaagaa giidi ammanoosona. Yihooway ba asay hegaa mala worddo timirttiyan cimettanaadan koyibeenna. SHin, Israaˈeelati Baˈaalayyo goynnanawu darotoo dooridosona. (Qoo. 25:3, 5; Daan. 2:13; 1 Kaw. 18:18) Seexaanay Israaˈeelata waati omooddidaakko haˈˈi akeeka.

7. Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelido wode, eta ammanoy waani paacettidee?

⁷ Iray bukkidi biittaa ushshiyoogaa beˈanawu asay koyiyo wottin deˈiyaabaa Seexaanay koyro goˈettiis. Hidootaa Biittan layttan layttan Hosppuniyaappe Masqqalaa aginaa gakkanaashin keehi guutta iray bukkees. Israaˈeelati deˈanawunne daro kattay mokkanawu darotoo Xiqimitaa heeran bukkiya iray koshshees. Seexaanay Israaˈeelati duretanawu eeqawu goynniya bantta yuushuwan deˈiya asaa meeziyaa kaallanawu qoppanaadan oottiyoogan eta cimmiis. Eta yuushuwan deˈiya asati eti bantta haymaanootiyaa meezetuppe amaridaagaa kaallana xayikko, bantta xoossati iray bukkanaadan oottokkona giidi ammanoosona. Yihoowan ammanennaageeti iray bukkennan daro wodiyaa takkiyoogaa teqqiyo issi ogee hegaa giidi ammanidosona; yaatiyo gishshawu worddo xoossaa Baˈaala bonchchanawu eti eeqaa goynuwaa meezeta kaallidosona.

8. Seexaanay goˈettido naaˈˈantto hiillay aybee? Qonccissa.

⁸ Seexaanay naaˈˈantto hiillaa Israaˈeelatu bolli goˈettiis. I Israaˈeelati Pokkobaa amottanaadan oottiis. Eeqawu goynniya asati pokkobaa oottiyoogan bantta xoossatussi goynnoosona. Ha pokko goynuwaa giddon maccaageetinne attumaageeti beeta maqidasiyan shaaramuxiyoogee deˈees. Allaga xoossaassi goynniyaageeti attumay attumaara maccay maccaara mattumaa gayttiyoogaanne hara pokkobaa paqqadiyoogaa xalla gidennan, eti hegaa ufayssiyaabadan xeelloosona. (Zaa. 23:17, 18; 1 Kaw. 14:24) Bantta xoossati biittaa araddissanaadan he meezeti oottoosona giidi eeqawu goynniyaageeti ammanoosona. Allagati oottiyo pokkobaara gayttida meezetun daro Israaˈeelati omooddettidosona; hegaa gaasuwan, eti worddo xoossatussi goynnidosona. Eti Seexaanan omooddettidosona.

9. Hoose7a 2:16, 17 y yootiyoogaadan, Seexaanay Israaˈeelati Yihooway tumu oonakko doganaadan waati oottidee?

⁹ Seexaanay heezzantto hiillaa goˈettiis. I Israaˈeelati Yihooway oonakko doganaadan oottiis. Hananabaa yootiya Ermmaasa wode, Yihooway wordduwan hananabaa yootiyaageeti “Ba7aala giyo eeqaa gaasuwan” ba asay A sunttaa doganaadan oottidoogaa yootiis. (Erm. 23:27) Xoossaa asay Yihoowa sunttaa goˈettiyoogaa aggidi hegaa “Godaa” giyo birshshettay deˈiyo Baˈaala giyaagan laammidaba malatees. Hegee Yihoowanne Baˈaala giddon deˈiya dummatettaa Israaˈeelati shaakkanawu metootidi, Baˈaalayyo goynniyo meezeta Yihoowa goynuwaara walakkanaadankka oottiis.—Hoose7a 2:16, 17 nabbaba. *

10. Seexaanay ha wodiyan goˈettiyo hiillati aybee?

¹⁰ Seexaanay ha wodiyan hegaa mala hiillata goˈettees. Pokkobaa oottiyoogaa likkeba milatissiyoogaaninne asay Yihooway qoppiyoobaa doganaadan oottiyoogan I asaa omooddees. Seexaanay asay Yihooway qoppiyoobaa doganaadan waati oottiyaakko koyro beˈana.

11. Yihooway oonakko asay doganaadan Seexaanay waati oottii?

 ¹¹ Seexaanay Yihooway oonakko asay doganaadan oottees. Yesuusi kiittidoogeeti hayqqi simmin, kaddida amaridaageeti wordduwaa tamaarissiyoogaa doommidosona. (Oos. 20:29, 30; 2 Tas. 2:3) Ha kaddidaageeti asay tumu Xoossaa oonatettaa doganaadan oottiyoogaa doommidosona. Leemisuwawu, eti bantta Geeshsha Maxaafan Xoossaa sunttaa goˈettiyoogaa aggidi “Godaa” giyaagaa mala qaalata goˈettoosona. Eti Xoossaa buzo sunttaa kessidi A sohuwan “Godaa” giyaagaa gelissidoogee, Geeshsha Maxaafan ‘godata’ geetettida haratuppe Yihooway aybin dummatiyaakko Geeshsha Maxaafaa nabbabiya uri akeekanawu metootanaadan oottiis. (1 Qor. 8:5) Eti Yihoowakka Yesuusakka “Godaa” giidi xeegoosona. Hegee asay Yihoowaynne Yesuusi issi mala gidennaagaa akeekanawu metootanaadan oottiis. (Yoh. 17:3) Ha kirqqi giidabay Xoossaa Qaalan baynna Sillaasiyaa timirttee aakkanaadan maaddiis. Hegaappe denddidaagan, daro asay Xoossaa erana danddayennabadan qoppees. Hegee hanttaara worddo!—Oos. 17:27.

12. Roome 1:28-31n qonccidaagaadan, worddo haymaanootee ay minttettii, qassi hegee ay kaalettidee?

¹² Seexaanay pokkobaa amottanaadan oottees. Beni Israaˈeelan, pokkobay aakkanaadan Seexaanay worddo haymaanootiyaa goˈettiis. Ha wodiyankka I hegaadan oottees. Worddo haymaanootee pokkobaa coˈˈu gi xeelleesinne likkeba milatissanawu malees. Hegaappe denddidaagan, Xoossawu oottays giya daroti I kessido kandduwaa maaraa azazettiyoogaa aggidosona. Kiitettida PHawuloosi Roome Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbiyan hegee kaalettidobaa qonccissiis. (Roome 1:28-31 nabbaba.) “Bessennabaa” geetettidabay attumay attumaara maccay maccaara mattumaa gayttiyoogaa gujjin, ubba qommo pokkobaa xaaxi waaxees. (Roo. 1:24-27, 32; Ajj. 2:20) Geeshsha Maxaafan deˈiya qoncce timirttiyaa nuuni azazettiyoogee keehi koshshiyaaba!

13. Seexaanay goˈettiyo hara hiillay aybee?

¹³ Seexaanay nu meretan koyiyoobaa amottanaadan oottees. Nuuyyoonne nu soo asawu deˈuwaassi koshshiyaabaa kunttanawu nuuni ubbay koyiyoogee wottin deˈiyaaba. Qassi hegaadan oottanawu amarida hiillata  tamaaranawu koyoos. (1 Xim. 5:8) Darotoo, nuuni timirtte keetti gelidi loytti xannaˈiyo wode he hiillata tamaarana danddayoos. SHin nuuni akeekanchcha gidana bessees. Daro biittatun, timirtte keettan tamaareti maaddiya hiillata tamaaroosona; shin eti alamiyaa aadhdhida eratettaakka tamaaroosona. Leemisuwawu, timirtte keettati tamaareti Xoossay deˈiyoogaa siranaadaaninne Geeshsha Maxaafaa karanaadan minttettoosona. Loytti akeekiya asa ubbay deˈoy lodda laamiyan doommidoogaa ammananaadan tamaaretussi odettees. (Roo. 1:21-23) He timirtteti ‘Xoossaa aadhdhida eratettaa’ phalqqoosona.—1 Qor. 1:19-21; 3:18-20.

14. Asa aadhdhida eratettay ay minttettii?

¹⁴ Asa aadhdhida eratettay Yihooway kessido maarata xaasayi xeellees, woy he maarata phalqqees. Hegee Hegee Xoossaa ayyaanaa ayfiyaa gidennan, ‘asatettaa oosuwaa’ minttettees. (Gal. 5:19-23) Hegee asay otorettanaadan minttettees, qassi hegaappe denddidaagan asay ‘bana siiqiyaagaa’ gidees. (2 Xim. 3:2-4) Ha eeshshati Xoossay ba ashkkaratuyyo deˈanaadan koyiyo bana ziqqi oottiyo eeshshaa phalqqiyaabata. (2 Sam. 22:28) Yuniversttiyan tamaarida amaridaageeti Xoossaagaadan qoppiyoogaappe alamiyaagaadan qoppiyoogaa doommidosona. Nuuni ha qohiyaabaa coˈˈu giidi xeellikko aybi hanana danddayiyaakko ane issi leemisuwaa beˈoos.

15-16. Issi michchee hanotaappe neeni tamaariyoobay aybee?

¹⁵ Ubba wode 15 layttawu haggaazida issi michchiyaa hagaadan gaasu: “Taani xammaqettida Yihoowa Markka gidiyoogaadan yuniversttiyaa timirttiyaa tamaariyoogee qohiyoogaa xeelliyaagan nabbabidabanne siyidaba  gidikkonne, akeekissanawu yootido hegaa taani wozanan wottabeykke. Taani he zoree taayyo hanennaba gaada qoppaas.” Hegaappe denddidaagan O ayba metoy gakkidee? A hagaadan gaasu: “Taani tamaariyoobaa xannaˈiyoogan daro wodiyaa aattiyo gishshawu, kaseegaadan Yihoowa woossanawu tawu wodee baawa, haratuura Geeshsha Maxaafaabaa tobbanawu tana keehi daafurssees, qassi shiiqotuyyo loytta giigettanawu keehi xalalays. Xoqqa timirttiyaa tamaariyoogee taani Yihoowaara dabbotido dabbotaa mooriyoogaa akeekido gishshawu, taani timirttiyaa aggana koshshiyoogaa eraas. Qassi taani aggaas.”

¹⁶ A qoppiyooban xoqqa timirttee he michchiyo waati qohidee? A hagaadan gaasu: “Taani tamaarido timirttee ta harata boranaadan, ta ishanttuppenne michchonttuppe eti oottana danddayiyoogaappe daruwaa naaganaadan oottidoogaanne taani haratuppe shaahettanaadan oottidoogaa yootanawu yeellatays. He qofaa agganawu taayyo daro wodiyaa koshshiis. Saluwan deˈiya nu Aaway ba dirijjitiyaa baggaara nuuni akeekanaadan yootiyoobaa xaasayidi xeelliyoogee keehi qohiyaaba gidiyoogaa he hanotay tawu qonccissiis. Taani tana eriyoogaappe aaruwan Yihooway tana erees. Taani I yootiyoobaa siyana koshshees shin.”

17. (a) Nuuni ay oottana koshshii? (b)  Kaalliya huuphe yohuwan nuuni ay xannaˈanee?

¹⁷ Seexaanaa alamiyaappe “yiida eratettan, qassi mela cimuwan” mule omooddettennaadan murtta. Seexaanay nena cimmanaadan mule eeno gooppa. (1 Qor. 3:18; 2 Qor. 2:11) Neeni Yihooway oonakko doganaadaaninne awu ne waata goynnanaadan I koyiyaakko doganaadan Seexaanay oottana mala eeno gooppa. Yihooway kessido kandduwaa maarata kaalla. Yihoowa zoriyaa neeni xaasayanaadan Seexaanay nena cimmanaadan oottoppa. SHin ha alamiyaa qofay nena qohidoogaa akeekikko, neeni ay oottanawu koshshii? Kaalliya huuphe yohoy wolqqaama ‘qato’ mala gidida qofatanne eeshshata nuuni xoonanaadan Xoossaa Qaalay waati maaddana danddayiyaakko qonccissana.—2 Qor. 10:4, 5.