“Yaada Tana Kaalla”

“Tana kaallana koyiya urai de7⁠ikko, bana yeggi bayo; yaatidi ubba gallassi ba masqqaliyaa tookkidi, tana kaallo.”—LUQAASA 9:23, 24.

1, 2. (a) Yesuusi ayba loˈˈo shoobe shoobbidee? (b) Yesuusa shoobiyau ayba zaaro immadii?

YESUUSI ba haggaazuwaa saˈan poliyo wurssettaa heeran, Yihudaappe huuphessa bagga arshshon, Yorddaanoosappe hefinttan, Peeriyan sabbakiiddi deˈees. Merinaa deˈuwaa demmanau ay oottana bessiyaakko oychida issi dure yelagay akko yiis. He yelaga bitanee Muuse Higgiyaa loyttidi naagiyoogaa Yesuusi akeekidi, issi keehippe koshshiya shoobiyaa a shoobbiis. “Baada neeyyo de7⁠iyaabaa ubbaa baizzada, he miishshaa hiyyeesau imma; neeni saluwan duretana. Yaatada yaada tana kaalla” yaagiis. (Marqqoosa 10:21) He shoobee Ubbaappe Xoqqiya Xoossau mexi issi Naˈaa, Yesuusa kaallanaassa gidiyoogaa qoppa!

² He yelaga bitanee shoobiyaa ixxiis; shin harati ekkidosona. Hegaappe kasetidi, Yesuusi Piliphoosa: “Tana kaalla” yaagiis. (Yohaannisa 1:43) Piliphoosi he shoobiyaa ekkidi, guyyeppe kiitettidaageetuppe issuwaa gidiis. Yesuusi Maatiyoosa he shoobiyaa shoobbin, ikka ekkiis. (Maatiyoosa 9:9; 10:2-4) Xillotettaa dosiya ubbau Yesuusi hegaa mala shoobiyaa shoobbido wode hagaadan giis: “Tana kaallana koyiya urai de7⁠ikko, bana yeggi bayo; yaatidi ubba gallassi ba masqqaliyaa tookkidi, tana kaallo.” (Luqaasa 9:23, 24) Yaatiyo gishshau, ooninne Yesuusa kaallanau tumuppe koyikko danddayees. Hegaa mala koshshay neeyyo deˈii? Nu giddoppe daroti Yesuusi kehatettan shoobbido shoobiyaa eeno gi ekkidi, he shoobiyaa haggaazuwan haratuyyo yootoos.

3. Yesuusa kaalliyoogaa aggidi wora biyoogaappe waanidi attana danddayiyoo?

³ Gidikkokka, Geeshsha Maxaafaa tumau loˈˈo koshshay deˈiyoogaa bessida issoti issoti ubbatoo hegaadan deˈennaagee azzanttiyaaba. Eti irxxi irxxi biidi, wurssettan Yesuusa kaalliyoogaappe ‘wora biidosona.’ (Ibraawe 2:1) Waanidi hegaa mala piriyan gelennan attana danddayiyoo? Kaallidi deˈiyaagaadan oychiyoogee nuna maaddees: ‘Taani Yesuusa kaallanau doorido gaasoy aybee? A kaalliyoogaa giyoogee woygiyoogee?’ Ha naaˈˈu oyshatu zaaruwaa hassayiyoogee, nuuni doorido loˈˈo ogiyan deˈanau murttido murttiyaa minttanaadan maaddees. Hegee harati Yesuusa kaallanaadan nuuni minttettanaadankka maaddees.

Yesuusa Kaalliyoy Aybissee?

4, 5. Yesuusi kaalettiyo giday deˈiyoogaa gididoy aybissee?

⁴ Hananabaa yootiya Ermmaasi: “Abeet GODAU, asa de7⁠oi he aawussi buzo gidennaagaanne ba hemetaa suurissanaagee aawu shene gidennaagaa taani erais” yaagiis. (Ermmaasa 10:23) Ermmaasa qaalay tuma gidiyoogaa taarikee qonccissiis. Polo gidenna asaa naati banttana suure ayssanau danddayennaagee wodiyaappe wodiyan tumattiis. Asaa naatuppe ooninne kunttana danddayenna hanotan nuna Kaalettiyaagaa gidanau Yesuusi gidaa kunttidoogaa erido gishshau, a kaallanau shoobiyaa ekkida. Yesuusi kunttido gidatuppe amaridaageeta ane beˈoos.

⁵ Koyroy, Yihooway ba huuphe Kaalettiya Mase oottidi Yesuusa dooriis. Nuna Kaalettana bessiyay oonakko dooranau, nuna Medhidaagaappe  aattidi eriyay oonee? Naaˈˈanttoy, nuna garamissiyaanne a leemisuwaa kaallanaadan oottiya eeshshati Yesuusayyo deˈoosona. (Isiyaasa 11:2, 3 nabbaba.) I polo leemiso. (1 PHeexiroosa 2:21) Heezzanttoy, Yesuusi bana kaalliyaageetuyyo ba shemppuwaa aattidi immana gakkanaashin, etau wozanappe qoppiyoogaa bessiis. (Yohaannisa 10:14, 15 nabbaba.) Qassi i loˈˈo henttancha gidiyoogaa, nuuni ha wodiyan ufayssiya deˈuwaa deˈanaadan oottiyoogaaninne sinttappe ufayssiya hidootay deˈanaadan kaalettiyoogan bessiis. (Yohaannisa 10:10, 11; Ajjuutaa 7:16, 17) Hageetuuninne hara gaasotun, nuuni a kaallanau doorido wode eratettan doorida. SHin a kaalliyoogee ay gujjii?

6. Yesuusa kaalliyoogee ay gujjii?

⁶ Kiristtoosa kaalliyaageeta giyoogee nuna Kiristtaane gi xeegiyoogaappe aadhiyaaba. Ha wodiyan naaˈˈu biiloone gidiya asay bana Kiristtaane gees; shin eta oosoy eti ‘iitabaa oottiyaageeta’ gidiyoogaa qonccissees. (Maatiyoosa 7:21-23 nabbaba.) Issi asi Yesuusa kaallanau shiiqida shoobiyaa ekkanau koyiyo wode, tumu Kiristtaaneti bantta deˈo oge ubban Yesuusa timirttiyaaranne a leemisuwaara moggidi deˈoyoogaa yootoos. Qassi eti ubba galla bantta deˈuwan hegaadan deˈiyoogaa qonccissoos. Hegee woygiyoogaakko qonccissanau, Yesuusa xeelliyaagan nuuni eriyoobaappe amaridaageeta ane beˈoos.

Yesuusa Aadhida Eratettaa Leemisuwaa Kaalla

7, 8. (a) Aadhida eratettay aybee? Yesuusau daro aadhida eratettay deˈana danddayidoy aybissee? (b) Yesuusi aadhida eratettaa waatidi bessidee? Nuuni waanidi a kaallana danddayiyoo?

⁷ Yesuusi maalaalissiya daro eeshshata qonccissiis; shin oyddata, giishin a aadhida eratettaa, i ba huuphiyaa kawushshidoogaa, a mishuwaanne a siiquwaa beˈana. Koyro, a aadhida eratettaa ane beˈoos; hegee eraanne akeekaa muruta ogiyan goˈettiyo hanotaa. Kiitettida PHauloosi: “Geeman Xoossai minjjido erainne aadhdhida eratettai ubbai [Yesuusan] de7⁠ees” yaagidi xaafiis. (Qolasiyaasa 2:3) Yesuusi he aadhida eratettaa awuppe demmidee? I ba huuphe: ‘Taani ta Aaway tamaarissidoogaadan haasayays’ yaagiis. (Yohaannisa 8:28) A aadhida eratettau pulttoy Yihoowa gidiyo gishshau, Yesuusa kuushshay suure gidiyoogan garamettokko.

⁸ Leemisuwau, Yesuusi deˈanau dooriyo ogiyaa xeelliyaagan loˈˈo kuushshaa kuuyiis. I issibaa xallan, giishin Xoossaa sheniyaa oottiyoogan ba xeelaa wottidi, ba deˈuwaa kawushsha oottanau kuuyiis. I ba wodiyaanne ba wolqqaa Kawotettaa kaseyidi koyanau eratettan goˈettiis. Nu “aifee payya” gidanaadan baaxetiyoogan, koshshennan nu wolqqaa xayssiyaanne nu xeelaa a bolli wottanaadan oottidi nuna daafurssiyaabaappe haakkiyoogan Yesuusa leemisuwaa  kaalloos. (Maatiyoosa 6:22) Daro Kiristtaaneti bantta deˈuwaa maaraa sima oottanau issi issi tangguwaa ekkido gishshau, haggaazuwau daro wodiyaa demmidosona. Amaridaageeti aqinye gidanau danddayidosona. Neeni hegeetuppe issuwaa gidikko, hegee keehippe ufayssiyaaba. ‘Kasetidi Xoossaa Kawotettaa’ koyiyoogee daro ufayssaanne woppatettaa demissees.—Maatiyoosa 6:33.

Yesuusaagaadan Ne Huuphiyaa Kawushshiyaagaa Gida

9, 10. Yesuusi ba huuphiyaa kawushshiyoogaa waati bessidee?

⁹ Naaˈˈanttuwan nuuni beˈana Yesuusa eeshshay, i ba huuphiyaa kawushshidoogaa. Polo gidenna asaa naatussi aawatettay imettiyo wode, eti darotoo banttana asaappe aattidi xeelloosona. Hegee Yesuusaagaappe ayba dummatiyaabee! Polettiiddi deˈiya Yihoowa halchuwan au gita sohoy deˈiyaaba gidikkonne, Yesuusi aynne otorettibeenna. He eeshshaa bessiyoogan nuuni a leemisuwaa kaallanaadan zoree imettiis. Kiitettida PHauloosi hagaadan xaafiis: “Kiristtoos Yesuusan de7⁠iya ha qofai qassi inttenankka de7anau bessees. I ubba wode Xoossaa gididi [“milatidi,” NW] de7⁠iis; shin Xoossaa keeni wolqqan gidanau mali be7⁠iyoogaa bessiyaabaadan qoodibeenna. SHin i ba shenen ubbabaa aggi bayidi, ashkkara meretaa ekkiis; qassi asa milatidi qoncciis.” (Piliphphisiyuusa 2:5-7) Hegee ay oottiyoogaa gujjii?

¹⁰ Yesuusi ba Aawaa achan saluwan deˈiyoogee gita maata; shin i ba sheniyan ‘ubbabaa aggi bayis.’ A deˈoy issi Ayhuda geelaˈee uluwau aadhiis; yan uddufun agina gakkanaashin diccidi, manqqo anaaxiyaa son wolqqi baynna gacino naˈa gididi yelettiis. Yooseefa son, Yesuusi guutta naatettaappe doommidi yelaga naˈa gidanaashin loddan loddan dicciis. An nagari baawa. Gidikkonne, polo gidenna nagarancha aawaayyoonne aayeeyyo ba naatetta wode ubban azazettiis. (Luqaasa 2:51, 52) Hegee ayba keehippe ba huuphiyaa kawushshiyo hanotee!

11. Yesuusi ba huuphiyaa kawushshido hanotaa ayba ogiyan kaallana danddayiyoo?

¹¹ Nuuni laafa milatiya oosuwaa eeno giidi ekkiyo wode, Yesuusi ba huuphiyaa kawushshido leemisuwaa kaalloos. Leemisuwau, mishiraachuwaa sabbakiyo oosuwaa qoppa. He oosoy, asay siyanau koyenna wode, qilliicciyo wode woy nuna ixxiyo wode borettiya ooso milatana danddayees. Gidikkokka, aggennan sabbakiyoogan, harati Yesuusa shoobiyaa ekkidi a kaallanaadan maaddoos. Hegaadan oottiyoogan, shemppo ashshiyaabaa oottoos. (2 Ximootiyoosa 4:1-5 nabbaba.) Hara leemisoy, nu Kawotettaa Addaraashshaa loyttiyoogaa. Hegee pituwaa oliyoogaa, keettaa pittiyoogaanne sheeshsha keettaa meecciyoogaa gujjana danddayees; ha ubba oosuwaukka bana kawushshiyoogaa koshshees. Gidikkokka, nu heeran geeshsha goynuwaa goynniyo sohuwaa, nu Kawotettaa Addaraashshaa loyttiyoogee geeshsha oosuwaa shaaho gidiyoogaa akeekeettees. Asay laafa oosodan xeelliyo oosota oottanau eeno giyoogan, nu huuphiyaa kawushshiyoogaa  bessoos; hegee qassi Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogaa.

Yesuusaagaadan Mishettiyaagaa Gida

12, 13. (a) Yesuusi mishettiyoogaa waatidi bessidee? A denttettiday aybee? (b) Nuuni haggaazuwan mishettiyaageeta gidanaadan aybi denttettii?

¹² Yesuusi haggaazuwan mishettiyoogaa qoppa. Yesuusi saˈan deˈiyo wode darobaa oottiis. I bana dichida aawaa, Yooseefaara naatettan anaaxe gididi oottennan aggenna. Yesuusi haggaaziyo wode, harggidaageeta pattiyoonne hayqqidaageeta denttiyoogaa mala maalaalissiyaabaa oottiis. SHin i waannayidi oottido oosoy, mishiraachuwaa sabbakiyoogaanne siyanau koyiyaageeta tamaarissiyoogaa. (Maatiyoosa 4:23) A kaalliyaageeta gidiyoogaadan, nuunikka he oosuwaa oottoos. Nuuni a leemisuwaa waani kaallana danddayiyoo? Issi ogee, Yesuusau deˈiyaagaa mala koshshaa dichiyoogaana.

¹³ Yesuusi sabbakanaadaaninne tamaarissanaadan oottida gaasotu ubbaappe aadhiyaagee, Xoossaa siiqiyoogaa. Yesuusi ba tamaarissiyo tumaakka siiqees. He tumay ayyo keehi alˈˈoba gidido gishshau, haratuyyo yootanau yeemottiis. Nuuni asttamaare, woykko deriyaa tamaarissiyaageeta gidiyoogaadan aagaadan qoppoos. Xoossaa Qaalaappe tamaarido alˈˈo gidida tumaappe amaridaagaa qoppa! Ubbaa haariyo maataa xeelliyaagan denddida oyshaanne he oyshay waanidi zaaruwaa demmanaakko eroos. Geeshsha Maxaafay hayqqidaageetu hanotaa xeelliyaagan tamaarissiyoobaanne Xoossay ehaana ooratta alamiyan demmana anjjuwaa loyttidi akeekida. Nuuni erido tumay gamˈˈidaba gidin, mata wode eridoba gidin, hegaa goˈˈay issi mala. He tumay galˈˈa woy oorattakka gidin, keehi alˈˈo miishsha. (Maatiyoosa 13:52 nabbaba.) Wozanappe mishettidi sabbakiyoogan, Yihooway nuna tamaarissidobaa haratikka nuugaadan siiqanaadan oottoos.

14. Yesuusi tamaarissiyo ogiyaa waatidi kaallana danddayiyoo?

¹⁴ Yesuusi tamaarissido ogiyaakka hassaya. I ubbatoo tamaarissidoy Geeshsha Maxaafaappe. I keehippe koshshiyaabaa yootiyo wode, darotoo “yaagettidi xaafetti uttiis” yaagees. (Maatiyoosa 4:4; 21:13) I yootidobaappe xaafettidabay, Ibraysxxe Geeshsha Maxaafaa xuufiyaappe baggaappe dariyaagaa xaqqasidoogaa woykko a qofaa yootidoogaa qonccissees. Nuunikka Yesuusaagaadan, haggaazuwan Geeshsha Maxaafaappe tamaarissoos; qassi danddayettiyo wode ubban Geeshsha Maxaafaappe bessanau baaxetoos. Hegaadan oottiyoogan, nuuni tamaarissiyoy nu qofaa gidennan Xoossaa qofaa gidiyoogaa suure wozana koshshay deˈiyoogeeti akeekanaadan maaddoos. Issi uri Geeshsha Maxaafaappe nabbabanaunne Xoossaa Qaalaa goˈˈaanne i yootiyoobaa nunaara tobbanau koyiyo wode keehippe ufayttoos! Qassi hegaa mala asi Yesuusa kaallanau shoobiyaa ekkiyo wode, nu ufayssau zawi baawa.

Yesuusa Kaalliyoogee Harata Siiqiyoogaa Gujjees

15. Yesuusi bessido muruta eeshshay awugee? An wotti denttidi qoppiyoogee nuna waati maaddii?

¹⁵ Yesuusa eeshshatuppe nuuni wurssettan beˈanaagee wozanaa keehippe ufayssiyaagaa; hegeekka i asaa naata siiqidoogaa. Kiitettida PHauloosi: “Kiristtoosa siiqoi nuna godatees” yaagidi xaafiis. (2 Qoronttoosa 5:14) Yesuusi asaa naatu ubbau bessido siiquwaanne nuna huuphe xekkan i siiqiyoogaa wotti denttidi qoppiyoogee, nu wozanaa keehippe bocheesinne a leemisuwaa kaallanaadan denttettees.

16, 17. Yesuusi asaa siiqiyoogaa ayba ogiyan bessidee?

¹⁶ Yesuusi harata siiqiyoogaa waati bessidee? Ba shemppuwaa asaa naatuyyo aatti immanau eeno giidoogee, i bessido siiqo ubbaappe aadhiyaagaa. (Yohaannisa 15:13) SHin Yesuusi haggaazido wodiyan, hara ogiyankka siiquwaa bessiis. Leemisuwau, metootidaageetuyyo qarettiis. Alaˈˈaazari hayqqido wode, Mayraamanne iira deˈiya harati yeekkiyoogaa beˈidi, eti ay keenaa kayyottidaakko akeekiis. Alˈˈaazara hayquwaappe denttanaba gidikkonne, Yesuusi keehippe azzanidi “afuxxiis.”—Yohaannisa 11:32-35.

¹⁷ Yesuusi haggaazuwaa doommido heeran, inchirichay oyqqido issi bitanee akko yiidi, “Neeni koyikko, tana pattanau danddayaasa” yaagiis. Yaatin, Yesuusi waatidee? Xaafettida qaalay: “Yesuusi ayyo qarettiis” yaagees. Hegaappe i meeze gididabaappe keehi dummatiyaabaa oottiis. “Ba kushiyaa yeddidi, a bochchidi, ‘Taani koyais; paxa!’ yaagiis. Sohuwaarakka inchchirichchai bitaniyaa  yeddi aggin, bitanee paxi aggiis.” Muuse higgiyan, inchirichay oyqqido asi geeshsha gidenna; qassi Yesuusi bitaniyaa kushiyan bochennan pattana danddayees. SHin Yesuusi bitaniyaa pattiyo wode, hara asi a bochiyo wode au aybi siyettiyaakko eranaadan oottiis; geella daro layttau hegaadan asi a bochennan aggana danddayees. Hegee asau qarettiyoogaa bessiyo ayba siiqo ogee!—Marqqoosa 1:40-42.

18. ‘Issoy issuwau qarettiyoogaa’ waati bessana danddayiyoo?

¹⁸ Kiristtoosa kaalliyaageeta gidiyoogaadan, ‘issoy issuwau qarettiyoogan’ nu siiquwaa bessanaadan zoree imettiis. (1 PHeexiroosa 3:8) Nu mala Kiristtaanetuppe issoy wolqqaama sahuwaappe woy gita unˈˈuwaappe denddidaagan metootiiddi deˈiyaaba gidikko, ubba qassi hegaa malabay nuna mule gakki erennaba gidikko au siyettiyaabaa erennan aggana danddayoos. SHin Yesuusi mule sahetti erennaba gidikkokka, sahettiya asau siyettiyaabaa akeekees. Nuuni hegaa mala ogiyan waani qarettana danddayiyoo? Sahettiyaageeti nuussi yootiyoobaa danddayan siyiyoogaana. Nu huuphiyaa hagaadan oychana danddayoos, ‘Taani etaagaadan haniyaakko, tau aybi siyettaneeshin?’ Haratuyyo siyettiyaabay nuussikka siyettanaadan oottiyaaba gidikko, unˈˈettida asata loˈˈo qaalan ‘minttettana’ danddayoos. (1 Tasalonqqe 5:14) Hegaadan oottiyoogan, Yesuusa kaalliyaageeta gidana danddayoos.

19. Yesuusa leemisoy nuna ayba ogiyan goˈˈii?

¹⁹ Yesuus Kiristtoosi yootidobaappenne oottidobaappe ayba ufayssiya timirttiyaa tamaariyoo! Abaa darobaa tamaarido keenan, a milatanau keehippe koyoos; qassi haratikka hegaadan oottanaadan maaddanau keehippe koyoos. Yaatiyo gishshau, haˈˈikka gidin merinau, Mase Kawuwaa kaalliyoogan ufayssaa demmiyaageeta gidoos!

Qonccissana Danddayay?

• Yesuusaagaadan, aadhida eratettaa waati bessana danddayiyoo?

• Nu huuphiyaa kawushshiyoogaa ayba ogiyan bessana danddayiyoo?

• Mishettidi haggaazanau nuna aybi maaddana danddayii?

• Haratuyyo siiquwaa bessiyoogan Yesuusa leemisuwaa waanidi kaallana danddayiyoo?

[Questions]

[Sinttaa 11n diya misiliyaa]

Yesuusa Leemisuwaa Kaallanaadan Nuna Maaddiya Maxaafaa

“Yaada Tana Kaalla” giya 192⁠u sinttay deˈiyo maxaafay, 2007n shiiqido awurajjaa shiiquwan Inggilizettuwan kiyiis. Ha maxaafay Kiristtaaneti bantta xeelaa Yesuusa bollan, ubba qassi a eeshshatuuninne a oosotun wottanaadan maaddanau giigiis. Gidduwaa erissiya naaˈˈu shemppotuppe simmin deˈiya koyro shaahoy, maalaalissiya Yesuusa eeshshata, giishin i ba huuphiyaa kawushshidoogaa, a xalatettaa, a aadhida eratettaa, i azazettidoogaanne a genccaa xeelliyaagan qanttan qonccissees.

Hegaappe kaallidi deˈiya shaahoti Yesuusi asttamaarenne mishiraachuwaa sabbakiyaagaa gididi oottido oosota, qassi ba gita siiquwaa bessido hara amarida ogeta qonccissoosona. Maxaafay muleera Kiristtaaneti Yesuusa leemisuwaa kaallanau maaddiya qofaa oyqqiis.

‘Taani tumuppe Yesuusa kaalliyaanaa? Taani waanada a loytta kaallana danddayiyaanaa?’ giidi nuuni ubbay nuna qoranaadan ha maxaafay denttettanaagaa ammanettoos. “Merinaa de7⁠uwaassi doorettida [“suure wozanaa koshshay deˈiyo,” NW ] ubbaikka” Kiristtoosa kaalliyaageeta gidanaadankka maaddees.—Oosuwaa 13:48.

[Sinttaa 10n deʼiya misiliyaa]

Yesuusi saˈaa yaanaunne asa gididi yelettanau eeno giis. Hegau ayba eeshshaa koshshidee?

[Sinttaa 12n deʼiya misiliyaa]

Nuuni haggaazuwan mishettiyaageeta gidanaadan aybi denttettana danddayii?