Gita Daawitanne Gita Solomona Gidida Yesuusa Loyttidi Akeekiyoogaa
Gita Daawitanne Gita Solomona Gidida Yesuusa Loyttidi Akeekiyoogaa
“Be7ite, Solomonappekka aadhdhiyaagee hagan de7ees.”—MAATIYOOSA 12:42.
1, 2. Asa xeelan, Daawiti kawo gidanaadan tiyana mala Sameelassi odettidoogee garamissiyoy aybissee?
I KAWO milatenna. Ubba hananabaa yootiya Sameeli a dorssa heemmiya naˈa xalla giidi qoppiis. Hegaa bollikka, i yelettido Beetaliheemee darin erettiya katama gidenna. Beetaliheemee “Yihudaa katamatu giddon guutta” geetettiis. (Mikiyaasa 5:2) Gidikkokka, ha guutta kataman yelettida, daroppe erettennaba milatiya yelagaa sinttappe Israaˈeele kawo gidanaadan hananabaa yootiya Sameeli tiyana hanees.
2 Sameeli tiyanaadan Daawita aawaa Isseyi a sintti aattido koyro naˈay Daawita gidenna; ubba naaˈˈanttoy woy heezzanttoykka a gidenna. Sameeli ammanettida Isseya naatuppe issoy he biittan kawo gidanaadan tiyanau biido wode, a hosppun naatuppe wurssetta gidida Daawiti he sohuwankka deˈenna. SHin Yihooway dooridoy Daawita; koyettidabaykka hegaa.—1 Sameela 16:1-10.
3. (a) Yihooway issi asa qoriyo wode keehippe xoqqu ootti xeelliyoy aybee? (b) Daawiti tiyettidoogaappe guyyiyan aybi hanidee?
3 Yihooway Sameeli beˈana danddayennabaa beˈiis. Xoossay Daawita wozanan deˈiyaabaa beˈidi ufayttiis. Xoossaa ufayssiyay issi uraa meraa gidennan, a wozanan deˈiyaabaa. (1 Sameela 16:7 nabbaba.) Yaatiyo gishshau, Yihooway Isseya naatuppe bayratiya laappunata dooribeennaagaa akeekido wode, Sameeli wurssetta naˈaa heemmiyoosaappe xeesanaadan yootiis. Taarikee hagaadan gees: “Yaagin Isseyi kiittidi, na7aa ehiissiis; he na7ai arssa; aifiyaara lo77iya puulanchcha. GODAI Sameela, ‘Dendda eqqada tiya; hagee a’ yaagiis. Yaagin Sameeli kaciyaa zaitiyaa ekkidi, a ishatu sinttan Daawita tiyiis. He gallassappe doommidi, GODAA Ayyaanai Daawita bollan wolqqappe wodhdhiis.”—1 Sameela 16:12, 13.
Daawiti Kiristtoosau Eesho Gidiis
4, 5. (a) Daawitinne Yesuusi issi mala gidido amarida hanotata qonccissa. (b) Yesuusi Gita Daawita geetettana danddayiyoy aybissee?
4 Daawiti yelettoosappe 1,100 gidiya layttay aadhi simmin, Yesuusikka Daawitaagaadan Beetaliheemen yelettiis. Darotu xeelan, Yesuusikka kawo milatibeenna. Hegaa giyoogee, i Israaˈeelen deˈiya daroti hidootido kawuwaa mala gidenna. SHin, Daawitaagaadan ikka Yihooway dooridoogaa. Daawitaagaadan akka Yihooway siiqees. * (Luqaasa 3:22) Yesuusaara gayttidaagankka, ‘GODAA ayyaanay a bollan wolqqappe wodhiis.’
5 Naaˈˈay issi mala gidido hara hanotaykka deˈees. Leemisuwau, Daawita zoriya Akixoofeeli a kaddiis; qassi Yesuusi kiittido Asqqorootu Yihuday a kaddiis. (Mazamure 41:9; Yohaannisa 13:18) Daawitinne Yesuusi, naaˈˈaykka Yihoowau goynniyo sohuwaayyo keehippe mishettoosona. (Mazamure 27:4; 69:9; Yohaannisa 2:17) Qassi Yesuusi Daawita laattiyaagaa. Yesuusi yelettanaappe kase issi kiitanchay a aayeessi: “Godai ayyo a aawaa Daawita kawotettaa immana” yaagiis. (Luqaasa 1:32; Maatiyoosa 1:1) Gidikkokka, Masiyaara gayttida hidoota ubbay Yesuusa bollan polettana koshshiyo gishshau, i Daawitappe keehi aadhees. I Gita Daawita; asay daro wodiyau naagido Mase Kawuwaa.—Yohaannisa 7:42.
Henttancha Kawuwaa Kaalla
6. Daawiti loˈˈo henttancha gididoy ayba ogiyaanee?
6 Yesuusikka henttancha. Loˈˈo henttancha giyo asi ay oottii? I ba wudiyaa ammanettidinne xalatettan heemmiya, miziyaanne naagiya ura. (Mazamure 23:2-4) Naatettan Daawiti ba aawaa dorssaa loyttidi heemmiya henttancha. I wudiyaa qohiyaabay gakkiyo wode xala; gaammuwaappenne beeriyaa giyo doˈaappe dorssaa ashshanau ba shemppuwau guyye geenna.—1 Sameela 17:34, 35.
7. (a) Daawiti kawo gidiyo wode oottana oosuwau giigettanaadan maaddiday aybee? (b) Yesuusi Loˈˈo Henttancha gidiyoogaa waati bessidee?
7 Daawiti dorssaa heemmiiddi deriyan dembban aattido wodee, Israaˈeele asaa heemmiyo gita oosuwaunne aawatettau i giigettanaadan oottiis. * (Mazamure 78:70, 71) Yesuusikka haratuyyo leemiso gidiya henttancha gidiis. I ‘amarida dorssa wudiyaanne’ ‘hara dorssata’ heemmiyo wode, Yihooway au wolqqaanne kaaletuwaa immees. (Luqaasa 12:32; Yohaannisa 10:16) Yaatiyo gishshau, Yesuusi Loˈˈo Henttancha. I ubba dorssaa sunttan sunttan xeesiyoogaa keenaa ba wudiyaa loytti erees. I ba dorssata keehippe siiqiyo gishshau, saˈan deˈiyo wode eta gishshau ba deˈuwaa aatti immiis. (Yohaannisa 10:3, 11, 14, 15) Yesuusi loˈˈo henttancha gidiyoogaadan, Daawiti mule oottana danddayennabaa polees. A wozoy asaa naati hayquwaappe attanaadan ogiyaa dooyiis. Xayenna deˈuwaa saluwan demmanaadan ba ‘amarida dorssa wudiyaa’ heemmiyoogaappenne wanggireello mala qohiyaabati baynna, xillotettay deˈiyo ooratta alamiyan merinaa deˈuwau ‘hara dorssata’ kaalettiyoogaappe a teqqiyay baawa.—Yohaannisa 10:27-29 nabbaba.
Xooniya Kawuwaa Kaalla
8. Daawiti xooniya kawo gidiyoogaa waati bessidee?
8 Daawiti kawo gidido wode, Xoossaa asaa biittaa naaganau xala olancha gidiis; qassi “Daawiti biido soho ubban GODAI ayyo xoonuwaa immiis.” Daawita haaruwaa wode, Israaˈeele zaway Gibxxe shaafaappe biidi Efiraaxiisa shaafaa gakkanaashin aakkiis. (2 Sameela 8:1-14) Yihoowa wolqqan, i mino kawo gidiis. Geeshsha Maxaafay: “Daawita woree biittaa ubbaa gakkiis. Kawotettati ubbai Daawitayyo yayyanaadan GODAI oottiis” yaagees.—1 Hanidabaa Odiya 14:17.
9. Yesuusi kawo gidanaadan tiyettido wode, xooniyaagaa waani gididaakko qonccissa.
9 Saˈan deˈido wode, Yesuusi Kawuwaa Daawitadan xala. Yesuusi kawo gidanaadan tiyettido wode, daydanttatun oyqettidaageeta eta qohuwaappe kessiyoogan daydanttatu bolli maatay deˈiyoogaa bessiis. (Marqqoosa 5:2, 6-13; Luqaasa 4:36) Ubba waanna morkkiyaa, Seexaanaa Dabloosaukka Yesuusa bolli maati baawa. Yihoowa maaduwan, Yesuusi Seexaanay haariyo alamiyaa xooniis.—Yohaannisa 14:30; 16:33; 1 Yohaannisa 5:19.
10, 11. Yesuusi Xooniya Kawo gidiyoogaadan saluwan oottiyoobay aybee?
10 Yesuusi hayquwaappe denddoosappe 60 gidiya layttay aadhi simmin, Yesuusi saluwan Xooniya Kawo gididi oottiyoobaa kiitettida Yohaannisi ajjuutan kasetidi beˈiis. Yohaannisi: “Taani issi bootta paraa be7aas. He paraa toggidaagee wonddafiyaa oiqqiis; qassi ayyo akiliilee imettiis. Olaa i xooniiddinne qassikka xoonanau kiyiis” yaagidi xaafiis. (Ajjuutaa 6:2) Bootta paraa toggidaagee Yesuusa. I 1914n saluwan Kawo gidido wode, “ayyo akiliilee imettiis.” Hegaappe simmidi, ‘i xooniiddi kiyiis.’ Ee, Yesuusi Daawitadan xooniya kawo. I Xoossaa Kawotettaa Kawo gidi sunttetti simmidi, sohuwaara olan Seexaanaa xoonidi, anne a daydanttata duge saˈau oliis. (Ajjuutaa 12:7-9) I Seexaanaa iita alamiyaa muleera xayssana gakkanaashin wurssidi “xoonanau” toggidi xooniiddi deˈees.—Ajjuutaa 19:11, 19-21 nabbaba.
11 Gidikkokka, Yesuusi Daawitaagaadan qarettiya kawo; i Armmageedoona olaappe “zawai bainna daro asaa” ashshana. (Ajjuutaa 7:9, 14) Hegaa bollankka, Yesuusinne hayquwaappe denddida 144,000ti aara issippe haariyo wode, “worddoikka xilloikka haiquwaappe denddana.” (Oosuwaa 24:15) Saˈan deˈanau hayquwaappe denddiyaageetuyyo merinaa deˈuwaa hidootay deˈees. Keehi maalaalissiya wodee eta sinttappe naagees! Saˈay Gita Daawitayyo haarettiya, ufayttiya xillotun kumiyo wode deˈanau, ubba wode ‘loˈˈobaa oottanau’ murttidaageeta gidoos.—Mazamure 37:27-29.
Solomoni Aadhida Eratettaa Demmanau Woossidi Zaaruwaa Demmiis
12. Solomoni ay woossidee?
12 Daawita naˈaa Solomonikka Yesuusau eesho. * Solomoni kawotido wode, Yihooway ayyo aymuwan qonccidi, bana oychiyo ubbabaa assi immanaagaa yootiis. Solomoni duretettaa, wolqqaa woy baree aduqqanaadan oychana danddayees. Hegaappe, i: “Taani ha asaa kaalettanau neeni taayyo aadhdhida eratettaanne akeekaa imma. Hegee xayikko, ha ne gita asaa ooni aissanau danddayii?” yaagidi yaaretennan Yihoowa woossiis. (2 Hanidabaa Odiya 1:7-10) Yihooway Solomona woosaa zaariis.—2 Hanidabaa Odiya 1:11, 12 nabbaba.
13. Solomona aadhida eratettay haratuugaappe aadhiyoy ayba ogiyaanee? He aadhida eratettaa ooppe demmidee?
13 Solomoni Yihoowayyo ammanettidi deˈido wode, aadhida eratettan i haasayidobay he wode deˈida asatuugaappe keehi aadhees. Solomoni “heezzu sha7u leemisota haasayiis.” (1 Kawotu 4:30, 32, 34) Hegeetuppe daroti xaafettidosona; aadhida eratettaa koyiyaageeta haˈˈikka keehi goˈˈoosona. Saaba kawiyaa Solomona ‘deexo oyshan’ paaccanau 2,400 gidiya kilomeetiriyaa manddarada yaasu. A Solomoni haasayidobaaninne a kawotettaa duretettan maalaalettaasu. (1 Kawotu 10:1-9) “Sa7an de7iya asai ubbai a sintti aadhdhanaunne Xoossai a wozanan wottido aadhdhida eratettaa siyanau koyees” yaagidi, Geeshsha Maxaafay Solomoni aadhida eratettaa ooppe demmidaakko qonccissees.—1 Kawotu 10:24.
Aadhida Erancha Kawuwaa Kaalla
14. Yesuusi ‘Solomonappekka aadhdhiyaagaa’ gididoy ayba ogiyaanee?
14 Aadhida eratettan Solomonappe aadhiyay issi asa xalla. Hegee bana: “Solomonappekka aadhdhiyaagee hagan de7ees” yaagida Yesuus Kiristtoosa. (Maatiyoosa 12:42) Yesuusi ‘merinaa deˈuwaa qaalaa’ yootiis. (Yohaannisa 6:68) Leemisuwau, Deriyaa bolla Timirttee Solomona leemisotuppe amaridaageetu baaso siraataa aahuwan qonccisseesinne loytti akeekanaadan maaddees. Yihoowayyo goynniya urassi ufayssaa demissiya darobaa Solomoni yootiis. (Leemiso 3:13; 8:32, 33; 14:21; 16:20) Yihoowayyo goynniyoogaaranne Xoossay qaalaa gelidobay polettiyoogaara gayttidaagan tumu ufayssay beettiyoogaa Yesuusi qonccissiis. I: “Bantta ayyaanan hiyyeesa gididoogaa eriyaageeti anjjettidaageeta [“ufayttiyaageeta,” NW]; aissi giikko, saluwaa kawotettai etassa” yaagiis. (Maatiyoosa 5:3) Yesuusa timirttee oyqqido baaso siraatata oosuwan peeshshiyaageeti ‘deˈuwaa pulttoy a achan deˈiyo’ Yihoowakko shiiqoosona. (Mazamure 36:9; Leemiso 22:11; Maatiyoosa 5:8) Kiristtoosi ‘Xoossaa aadhida eratettau’ leemiso gidiis. (1 Qoronttoosa 1:24, 30) Mase Kawo gidiyoogaadan, Yesuus Kiristtoosau ‘aadhida eratettaa ayyaanay’ deˈees.—Isiyaasa 11:2.
15. Xoossay immiyo aadhida eratettan waanidi goˈettana danddayiyoo?
15 Gita Solomona kaalliyaageeta gidiyoogaadan, Xoossay immiyo aadhida eratettan waanidi goˈettana danddayiyoo? Yihoowa aadhida eratettay a Qaalan qonccido gishshau, a demmanau baaxetana bessees. Geeshsha Maxaafaa, ubba qassi Yesuusi tamaarissidobaa loyttidi xannaˈiyoogaaninne an wotti dentti qoppiyoogan hegaa demmoos. (Leemiso 2:1-5) Hegaa bollankka, aadhida eratettaa immanaadan nuuni Xoossaa aggennan woossana koshshees. Nuuni maaduwau wozanappe woossiyo woosau zaaruwaa demmanaagaa Xoossaa Qaalay boxooxissees. (Yaaqooba 1:5) Nuna metoy gakkiyo wodenne aadhida eratettay deˈiyo kuushshaa kuuyiyo wode, geeshsha ayyaanaa maaduwan Xoossaa Qaalaappe keehi goˈˈiya aadhida eratettaa demmoos. (Luqaasa 11:13) Solomoni ‘dere asaa tamaarissanau’ “shiishshiyaagaa, NW” geetettidikka xeesettiis. (Eranchchaa 12:9, 10) Kiristtaane gubaaˈiyau Huuphe gidiyoogaadan, Yesuusikka ba asaa shiishshiyaagaa. (Yohaannisa 10:16; Qolasiyaasa 1:18) Hegaa gishshau, nuuni ubbatoo ‘tamaariyo’ gubaaˈiyaa shiiqotun beettana koshshees.
16. Solomoninne Yesuusi issi mala gidiyoy aybiinee?
16 Solomoni darobaa oottida kawo. Biitta ubbasan darobaa keexxiisinne giigissiis; i kawo keettata, ogeta, haattaa dagayiyoosaa, miishshaa minjjiyo katamata, ba paratanne paraa gaareta wottiyo katamata giigissiis. (1 Kawotu 9:17-19) I oottido oosuwan a kawotettan deˈiya ubbay goˈettiis. Yesuusikka keexxiyaagaa. I ba gubaaˈiyaa “zaallaa bolli” keexxiis. (Maatiyoosa 16:18) Ooratta siraatan oosettana deˈiya keexxiyo oosuwaakka i kaalettana.—Isiyaasa 65:21, 22.
Sarotettaa Kawuwaa Kaalla
17. (a) Solomona haaroy dummatidi erettiyoy aybiinee? (b) Solomoni ay oottana danddayibeennee?
17 Solomona giya sunttay “sarotettaa” giya birshshettay deˈiyo qaalaappe beettiis. Solomoni haaridoy “Daro Sarotettay Deˈiyoogaa” giya birshshettay deˈiyo Yerusalaameena. I haarido 40-layttay Israaˈeele biittan zawi baynna sarotettan erettees. He wodiyaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay: “A de7o laitta ubban Yihudaa asainne Israa7eela asai Daanappe biidi Berssaabeha gakkanaashin, ubbai ba woiniyaa turaa kuwaaninne ba ettaa kuwan saro de7iis” yaagees. (1 Kawotu 4:25) Yaatikkonne, Solomoni ba aadhida eratettaa ubban, ba haaruwaa garssan deˈiyaageeta harggiyaappe, nagaraappenne hayquwaappe naxa kessana danddayibeenna. Gidoppe attin, Gita Solomoni ba haaruwaa garssan deˈiyaageeta he ubbabaappe naxa kessana.—Roome 8:19-21 nabbaba.
18. Kiristtaane gubaaˈiyan nuuni ayba anjjo demmidoo?
18 Ha wodiyankka Kiristtaane gubaaˈiyan nuuyyo sarotettay deˈees. Nuuni tumu ayyaana gannatiyan deˈoos. Nuuni Xoossaaranne nu mala Kiristtaanetuura sarotettan deˈoos. Ha wodiyan nuuni deˈiyo hanotaa Isiyaasi kasetidi woygidaakko akeeka: “Eti bantta bisuwaa marasha, bantta tooraakka baaca kessanau qoxxana. Kawotettai kawotettaa bolli bisuwaa denttenna. Hegaappe guyyiyan eti mulekka olaa timirttiyaa tamaarokkona.” (Isiyaasa 2:3, 4) Xoossaa ayyaanaara moggidi deˈiyoogan, ayyaana gannatee keehippe loˈˈanaadan oottoos.
19, 20. Nuuni ufayttanau ayba gaasoti deˈiyoonaa?
19 Gidikkokka, sinttappe demmana anjjoy hegaappekka aadhees. Yesuusa haaruwaa garssan azazettiya asaa naati zawi baynna sarotettaa demmiyo wode, polo gidana gakkanaashin “bashshaa ailletettaappe” loddan loddan naxa kiyana. (Roome 8:21) SHaˈu Laytta Haaruwaa wurssettan gakkiya wurssetta paaciyaa kantti simmidi, “ashkketi biittaa laattana; eti sarotettaaninne duretettaani ufaittidi daana.” (Mazamure 37:11; Ajjuutaa 20:7-10) Kiristtoos Yesuusa haaroy nuuni qoppana danddayiyoogaappekka aadhiya hanotan Solomonaagaappe aadhees!
20 Israaˈeele asay Muusee, Daawitinne Solomoni kaalettido wode ufayttidosona; Kiristtoosa haaruwan nuuni hegaappekka aaruwan ufayttana. (1 Kawotu 8:66) Yihooway ba mexi issi Naˈaa—Gita Muusa, Gita Daawita, Gita Solomona goˈettido gishshau, a keehippe galatoos!
[Footnotes]
^ MENT. 4 Daawita sunttaa birshshettay “Siiqiyoogaa” giyoogaa gidennan aggenna. Yihooway saluwaappe haasayido naaˈˈu wode, ‘taani siiqiyo ta Naˈaa’ yaagidi Yesuusa xeesiis.—Maatiyoosa 3:17; 17:5.
^ MENT. 7 Daawiti henttancha gidiyoogaadankka, bana heemmiyaagau ammanettida dorssa mala gidiis. I bana naaganaadaaninne kaalettanaadan Gita Henttanchaa, Yihoowakko xeelliis. I wozanappe ammanettidi, “GODAI ta henttanchchaa; taayyo aibinne paccenna” yaagiis. (Mazamure 23:1) Xammaqiya Yohaannisi Yesuusi ‘Xoossaa dorssa’ gidiyoogaa yootiis.—Yohaannisa 1:29.
^ MENT. 12 Solomonayyo hara sunttay Yidiidiyaa; hegaa birshshettay “Yihooway siiqiyoogaa” giyoogaa.—2 Sameela 12:24, 25.
Qonccissana Danddayay?
• Yesuusi Daawitappe aadhiyoy ayba ogiyaanee?
• Yesuusi Solomonappe aadhiyoy ayba ogyaanee?
• Gita Daawitanne Gita Solomona gidida Yesuusa neeni xoqqu oottada xeelliyoy aybissee?
[Oyshata]
[Sinttaa 31n deʼiya misiliyaa]
Xoossay Solomonayyo immido aadhida eratettay Gita Solomona aadhida eratettau eesho gidiis
[Sinttaa 32n deʼiya misiliyaa]
Yesuusa haaroy nuuni qoppana danddayiyoogaappekka aadhiya hanotan Solomonaagaappenne Daawitaagaappe aadhees!