Ammanettida Wozannaama Ashkkaraanne Bollaara Heemmiyaagaa

“Yaatin ba so asau qumaa koshshiyo wodiyan immana mala, a godai sunttiyo ammanettiya wozannaama ashkkari oonee?”—LUQAASA 12:42.

1, 2. Yesuusi wurssetta gallassaa erissiya cora malaataa yootido wode keehi koshshiya ayba oyshaa denttidee?

YESUUSI wurssetta gallassaa erissiya cora malaataa yootido wode: “Ba so asau qumaa koshshiyo wodiyan immana mala, a godai sunttiyo ammanettiya wozannaama ashkkari oonee?” yaagiya oyshaa denttiis. Kaallidi Yesuusi he ashkkaray ammanettidaagaa gidiyo gishshau, ba Godaabaa ubbaa bolli sunttettanaagaa yootiis.—Maatiyoosa 24:45-47.

² Hegaappe amarida aginaa kasetidi, Yesuusi hegaara issi mala oyshaa oychiis. (Luqaasa 12:42-44 nabbaba.) Wolayttatto Geeshsha Maxaafan  ha xiqisiyan ‘ashkkaraa’ geetettida qaalay Giriikettuwan “so giddon sunttettida alaafiyaa” giyoogaa. Yaatiyo gishshau, Yesuusi ‘ashkkaraa’ “so giddon sunttettida alaafiyaa” yaagiis. So giddon sunttettida alaafee, hara ashkkaratuppe bollatidi keettaa ayssiyaagaa. Gidikkokka, ikka ashkkara. Ha ashkkaray woykko so giddon sunttettida alaafee oonee, qassi i ‘qumaa koshshiyo wodiyan’ immiyoy ayba ogiyaanee? Yihooway ayyaana qumaa giigissanau goˈettiyo he ogiyaa nuuni ubbay eriyoogee keehi koshshiyaaba.

3. (a) Yesuusi ‘ashkkaraa’ xeelliyaagan yootidoogaa Kiristtaane geetettiya haymaanootiyaa eranchati woygidi qoppiyoonaa? (b) ‘Ashkkaray’ woykko “so giddon sunttettida alaafee” oonee? ‘So asay’ oonee?

³ Kiristtaane geetettiya haymaanootiyaa eranchati darotoo, Yesuusi giido ha qaalati Kiristtaanetu giddon aawatetta maatay deˈiyoogeeta malaatoosona giidi qoppoosona. SHin ha leemisuwan ‘godaa’ geetettida Yesuusi, Kiristtaane geetettiya daro haymaanootetu giddon daro ashkkarati deˈana gibeenna. Hegaappe, i babaa ubbaa bolli sunttana issi ‘ashkkara’ woykko “so giddon sunttettida alaafe” xallay deˈanaagaa qonccissidi yootiis. Yaatiyo gishshau, ha maxeetee darotoo qonccissidoogaadan, ashkkaray ayyaanan tiyettida erissiyo ashkkaratu citaa, ‘amarida dorssa wudiyaa’ kalˈˈatiyaagaa gidana bessees. Luqaasa wonggeliyan hegaappe kasetidi deˈiya qofay, Yesuusi giidoy hegeeta gidiyoogaa bessees. (Luqaasa 12:32) ‘So asa’ geetettidaageetikka amarida dorssa wudiyaa citaa gidishin, ha citan deˈiyaageeti huuphe xekkan oottiyoobaa qonccissees. Qoppana bessiya issi oyshay denddees: Ha ashkkaraa citan deˈiya ubbay koshshiyo wodiyan ayyaana qumaa immiyoogan shaahettiyoonaa? Geeshsha Maxaafay woygiyaakko loyttidi pilggiyo wode hegaa zaaruwaa demmoos.

Beni Wode Deˈida Yihoowa Ashkkaraa

4. Beni Israaˈeele asaa Yihooway woygidee? Israaˈeele asaa xeelliyaagan erana koshshiyaabay aybee?

⁴ Yihooway ba asay, beni wode Israaˈeele deree, issippe issi ashkkara gidiyoogaa yootiis. “Intte ta markkata; . . . taani doorido ta [ashkkaray] inttena” yaagiis. (Isiyaasa 43:10) Israaˈeele asay ubbay citan issi ashkkara. Gidikkokka, asaa tamaarissiyo aawatettay imettidoy qeesetunne qeesetetta maatay deˈenna Leewetu xallaassa gidiyoogaa akeekiyoogee keehi koshshiyaaba.—2 Odiya 35:3; Milkkiyaasa 2:7.

5. Yesuusi ayba gita laamee oosettanaagaa yootidee?

⁵ Yesuusi yootido ashkkaray Israaˈeele deree? Akkay. Nuuni hegaadan giyoy, Yesuusi ba wode deˈida Ayhudatussi: “Xoossaa kawotettai intteppe ekettidi, lo77o aifiyaa immiya asau imettana” yaagidoogaa eriyo gishshataassa. (Maatiyoosa 21:43) Yihooway laamiyaa oottidi ooratta deriyaa goˈettanaagee qoncce. Gidikkonne, ayyaanaabaa tamaarissiyoogaa xeelliyaagan, Yesuusa leemisuwan deˈiya ashkkaraa oosoy beni Israaˈeelen Xoossaa “ashkkara” gididaagaa oosuwaara issi mala.

Ammanettida Ashkkaray Qoncciis

6. PHenxxaqosxxe gallassi 33 K.S. merettida ooratta deree awugee? He deriyaa yame gididaageeti oonee?

⁶ Ooratta deree, “Xoossaa Israaˈeelee,” ayyaana Israaˈeeletuppe merettiis. (Galaatiyaa 6:16, NW; Roome 2:28, 29; 9:6) PHenxxaqosxxe gallassi 33 K.S., Xoossaa ayyaanay gukkido wode he deree merettiis. Hegaappe simmin, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ubbay, Goday, Yesuus Kiristtoosi sunttido ashkkara gididi oottiya deriyaa yame gididosona. He deriyaa yame gidida ubbau mishiraachuwaa sabbakiyoonne erissiyo ashkkara oottiyo oosoy imettiis. (Maatiyoosa. 28:19, 20) Gidoshin, he citaa yame ubbay ayyaana qumaa koshshiya wodiyan immiyo oosuwan shaahettii? Geeshsha Maxaafay ha oyshaa waatidi zaariyaakko ane beˈoos.

7. Koyro wode, kiitettidaageetu waanna oosoy aybee? Guyyeppe etau ayba aawatettay gujettidee?

⁷ Yesuusi ba 12 kiitettidaageeta sunttido wode, eta waanna oosoy haratussi biidi mishiraachuwaa yootiyoogaa gujjees. (Marqqoosa 3:13, 14 nabbaba.) Ha oosoy, “kiitta” giyo  birshshettay deˈiyo qaalaappe yiida apostolos giya Giriike qaalaa birshshettaara moggottees. Gidikkokka, takkidi Kiristtaane gubaaˈee eqqana matido wode, kiitettidaagaa oosoy ‘sunttatetta woykko bollaara geeddiyo’ ooso gidiis.—Oosuwaa 1:20-26.

8, 9. (a) Kiitettida 12tu waanna oosoy aybee? (b) Bollaara heemmiyaagee maayin gujo aawatettay imettido harati oonee?

⁸ Kiitettida 12tu waanna oosoy aybee? PHenxxaqosxxe gallassaappe simmin hanidabaappe hegaa zaaruwaa beˈana danddayoos. Amˈˈetuyyo galla galla qumaa yeziyoogaara gayttidaagan palamay denddido wode, 12u kiitettidaageeti erissiyo ashkkarata shiishshidi: “Nuuni Xoossaa qaalaa yootiyoogaa aggidi, quma yezanau nuussi bessenna” yaagidosona. (Oosuwaa 6:1-6 nabbaba.) Hegaappe simmin, kiitettidaageeti bantta huuphe “qaalaa yootuwan” minnana mala, ayyaanaaban giday deˈiyo hara ishantta qumaa yeziyo “oosuwaassi” sunttidosona. He giigissoy Yihoowa anjjuwaa demissiis; hegaa gishshau, “Xoossaa qaalai aakki aakki biis; kaalliyaageetu qoodainne Yerusalaamen keehi dari dari biis.” (Oosuwaa 6:7) Yaatiyo gishshau, ayyaana qumaa giigissiyo waanna aawatettay kiitettidaageetussi imettiis.—Oosuwaa 2:42.

⁹ Guyyeppe, haratussikka gita aawatettay imettiis. Anxxookiyaa gubaaˈee Geeshsha ayyaanaa kaaletuwan PHauloosanne Barnnaabaasa misoonaawe oosuwau kiittiis. Koyro kiitettida 12tun gujettana xayikkokka, etikka kiitettidaageeta geetettidosona. (Oosuwaa 13:1-3; 14:14; Galaatiyaa 1:19) Yerusalaamen deˈiya bollaara heemmiyaagee eta sunttatettaa maayiis. (Galaatiyaa 2:7-10) Hegaappe guuttaa takkidi, ayyaana qumaa immiyo oosuwan PHauloosikka shaahettiis. Ayyaanaa kaaletuwan i ba koyro dabddaabbiyaa xaafiis.

10. Koyro xeetu layttan, ayyaana qumaa giigissiyoogan shaahettiday ayyanan tiyettida ubba Kiristtaanetee? Qonccissa.

¹⁰ Gidoshin, sabbakiyo oosuwaa bollaara xeelliyoogaaninne ayyaana qumaa giigissiyoogan ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti ubbay shaahettiyoonaa? Akkay. Kiitettida PHauloosi: “Ubbati Yesuusi kiittidoogeetee? Ubbati hananabaa yootiyaageetee? Ubbati tamaarissiyaageetee? Ubbati Xoossai oottiyo malaataa oottiyoonaa?” yaagiis. (1 Qoronttoosa 12:29) Ayyaanan tiyettida ubba Kiristtaaneti sabbakidaba gidikkokka, guutta asa xallay, giishin hosppun attuma asati Kiristtaane Giriike Geeshsha Maxaafaa 27 xuufeta xaafidosona.

Ha Wodiyan Deˈiya Ammanettida Ashkkaraa

11. Ashkkaray naaganaadan sunttettido Kiristtoosabay aybee?

¹¹ Yesuusi Maatiyoosa 24:45n yootido qaalay, wurssetta wodiyankka saˈan ammanettida wozannaama ashkkaray deˈanaagaa loyttidi qonccissees. Ajjuutaa 12:17y, [NW] eta maccaasee zariyaappe “attidaageeta” yaagees. Ha attidaageeti citan, Kiristtoosassi saˈan deˈiya ubbabaa bolli sunttettidosona. Ammanettida ashkkaray naaganaadan sunttettido Kiristtoosabay Kawotettau saˈan haarettiyaageetanne mishiraachuwaa sabbakanau goˈˈiya, godaayyo saˈan deˈiya miishshata gujjees.

12, 13. Issi Kiristtaanee saluwaa hidootau xeesettidoogaa waatidi erii?

¹² Issi Kiristtaanee saluwaa biyo hidootay deˈiyoogaanne ayyaana Israaˈeeletuppe attidaageetu bagga gidiyoogaa waatidi erii? Hegaa zaaroy, kiitettida PHauloosi banaara issippe saluwaa hidootaa laattiyaageetussi yootido, kaallidi deˈiya qaalan deˈees: “Xoossaa Ayyaanai kaalettiyo ubbati Xoossaa naata. Aissi giikko, nuuni nu qaalaa xoqqu oottidi, ‘Abbaa! Ta Aawau’ yaagidi xeesiyo nuna Xoossaa naata kessiya Geeshsha Ayyaanaa Xoossaappe ekkidoogaappe attin, naa77anttuwaa yayyanau aille kessiya ayyaanaa ekkibookko. Xoossaa Ayyaanai ba huuphen nu ayyaanaara gididi, nuuni Xoossaa naata gidiyoogaa markkattees. Nuuni a naata gidikko, i ba asau minjjido anjjuwaa laattana; qassi nuuni Xoossai Kiristtoosau minjjidoogaakka aara laattana; nuuni Kiristtoosa waayiyaa aara shaakkikko, a bonchchuwaakka aara shaakkana.”—Roome 8:14-17.

¹³ Qanttan qonccissanau, ha asati Xoossaa  ayyaanan tiyettidosonanne saluwaa hidootau ‘xeesettidosona.’ (Ibraawe 3:1) Ha shoobiyaa shoobbiyay Xoossaa. Eti qassi, Xoossaa naata gididi yelettiyo maataa siree baynnan woykko yayyennan ufayttidi ekkoosona. (1 Yohaannisa 2:20, 21 nabbaba.) Yaatiyo gishshau, ha hidootaa eti bantta huuphe doorokkona; hegaappe, Yihooway ba maatafaa woykko geeshsha ayyaanaa eta bolli wottees.—2 Qoronttoosa 1:21, 22; 1 PHeexiroosa 1:3, 4.

Suure Xeelaa

14. Tiyettidaageeti bantta xeesettido xeessaa waatidi xeelliyoonaa?

¹⁴ Tiyettidaageeti saluwaa woytuwaa naagiiddi bantta huuphessi ayba xeelaa oyqqana koshshii? Eti maalaalissiya shoobe shoobettidaba gidikkokka, hegee shoobe xalla gidiyoogaa eroosona. Eti he woytuwaa demmanau, hayqqana gakkanaashin ammanettidaageeta gidanau bessees. Eti bantta huuphiyaa kawushshidi, hagaadan giida PHauloosaara maayettoosona: “Ta ishatoo, taani hegaa demmarggaas gaada qoppikke; shin taani issibaa oottais; taappe guyyeera de7iyaagaa doga aggada, sinttan de7iyaagaa oiqqanau warettais. Xoossai Kiristtoos Yesuusa baggaara bolla de7uwau xeesiyo woituwaa ekkanau, ta gakkanasaa horddofais.” (Piliphphisiyuusa 3:13, 14) Tiyettidaageetuppe attidaageeti, ‘Xoossay eta xeesido xeessau bessiya deˈuwaa deˈanaadan, ubba wode bantta huuphiyaa kawushshiyaageeta’ gidanau, “yashshatettaaninne kokkorssan” banttau danddayettida ubbabaa oottana bessees.—Efisoona 4:1, 2; Piliphphisiyuusa 2:12; 1 Tasalonqqe 2:12.

15. Kiristtoosa Hayquwaa Hassayiyo Baalan ashuwaanne suuttaa leemisotuppe ekkiya uraa Kiristtaaneti waatidi xeellana bessii? Ayyaanan tiyettidaageeti banttana waatidi xeelliyoonaa?

¹⁵ Hara baggaara, he tiyettiyo maataa demmaas giidi, Kiristtoosa Hayquwaa Hassayiyo wode a ashuwaanne suuttaa malaatiyaabatuppe shaahettiyoogaa doommiya issi ura harati waatidi xeellana koshshii? A bolli pirddana koshshenna. Hegee he urinne Yihooway eriyooba. (Roome 14:12) Gidikkonne, tumuppe tiyettida Kiristtaaneti harati dumma ogiyan banttana xeellanaadan koyokkona. Bantta deˈuwan daro eraa demmida, “zawai bainna daro asaa” yame gidida issotu issotuugaappekka gidin, tiyettidaageeta gidiyoogan eti aadhiya akeekaa demmoos giidi qoppokkona. (Ajjuutaa 7:9) Banttanaara oottiya ‘hara dorssatuugaappe’ aadhiya geeshsha ayyaanay banttassi  deˈana koshshees giidi qoppokkona. (Yohaannisa 10:16) Banttassi dummabay oosettanaadan koyokkona; woykko Kiristtoosa ashuwaanne suuttaa leemisota ekkiyoogee, gubaaˈiyan deˈiya sunttettida cimatuppe banttana xoqqa oottees giidi qoppokkona.

16-18. (a) Ayyaanaaban ooratta eraa qonccissiyoogan ayyaanan tiyettidaageeti ubbay shaahettiyoonaa? Leemisuwan qonccissa. (b) Bollaara Heemmiyaagee ayyaanan tiyettida giya ubbaara zorettana koshshennay aybissee?

¹⁶ Saˈa yuushuwan deˈiya tiyettidaageeti ubbay ayyaanaaban ooratta eraa qonccissanau issippe tobboosona giyoogee? Akkay gidenna. Ashkkaray issi bolla gididi ayyaanan tiyettida, Kiristtoosa “so asau” qumaa miziyo aawatettay deˈiyoogaa gidikkokka, ashkkaraa yame ubbau huuphiyan huuphiyan issi mala aawatettay woykko oosoy deˈenna. (1 Qoronttoosa 12:14-18 nabbaba.) Qommoora qonccidaagaadan, koyro xeetu layttan, keehippe koshshiya sabbakiyo oosuwan ubbay shaahettidosona. SHin Geeshsha Maxaafaa xuufeta xaafidaageetinne Kiristtaane gubaaˈiyaa bollaara kaalettidaageeti guutta qooday deˈiyoogeetu xalla.

¹⁷ Leemisuwau: Pirdda allaalliyaara gayttidaagan gubaaˈee tangguwaa ekkiyoogaa Geeshsha Maxaafay issi issisan yootees. (Maatiyoosa 18:17) Gidikkokka, gubaaˈiyaa kalˈˈatiyaageeta gidiyoogaadan, he tangguwaa ekkiyaageeti cimatu xalla gidiyoogee qoncce. Cimati he yohuwaa kuuyanaappe kasetidi gubaaˈiyaa yame ubbay ba qofaa immanaadan oychokkona. Eti banttau imettida oosuwaa kumetta gubaaˈiyaa kalˈˈatidi poloosona.

¹⁸ Hegaadan ha wodiyankka, ayyaanan tiyettidaageetuppe amarida attumaageetussi ashkkaraa kalˈˈatiyo aawatettay deˈees. Eti Yihoowa Markkata Bollaara Heemmiyaagaa gididosona. Ayyaanan tiyettida ha attuma asati Kawotettaa oosuwaanne ayyaanaaban miziyo prograamiyaa bollatidi kaalettoosona. Gidikkokka, koyro xeetu layttaagaadan, Bollaara Heemmiyaagee issibaa kuuyanaappe kase ashkkaraa yame gidida ubbaara zorettenna. (Oosuwaa 16:4, 5 nabbaba.) Gidoppe attin, ayyaanan tiyettida Markkati ubbay ha wodiyan oosettiiddi deˈiya, keehippe koshshiya cahaa oosuwan wozanappe shaahettoosona. “Ammanettida wozannaama ashkkarai” cita xekkan issi bolla; shin huuphe xekkan, etau dumma dumma oosoy deˈees.—1 Qoronttoosa 12:19-26.

19, 20. ‘Ammanettida wozannaama ashkkaraanne’ Bollaara Heemmiyaagaa xeelliyaagan zawi baynna daro asau deˈiya, bessiya xeelay awugee?

¹⁹ Qommoora qonccida tumay saˈan merinau deˈanau hidootiya, qooday dariiddi deˈiyo zawi baynna daro asay ayba xeelaa oyqqanaadan oottii? Eti Kawuwaabaa gidiyoogaadan, ‘ammanettida wozannaama ashkkaraa’ kalˈˈatiya Bollaara heemmiyaagee giigissiyo giigissuwaa kumetta hanotan ufayssan maayoosona. Zawi baynna daro asaa yameti, Bollaara Heemmiyaagaa kaaletuwan giigiya ayyaana qumaa nashshoosona. Eti, ashkkaraa cita xekkan bonchiyaaba gidikkokka, bana ashkkaraa yame giidi qoppiya oonanne xoqqu oottidi xeellennaadan naagettoosona. Harati a hegaadan xeellanaadan koyiya, tumuppe Xoossaa ayyaanan tiyettida Kiristtaanee baawa.—Oosuwaa 10:25, 26; 14:14, 15.

²⁰ Nuuni ayyaanan tiyettidaageetuppe attida ‘so asa’ yame gidin, woykko zawi baynna daro asaa yame gidin, ammanettida ashkkaraaranne Bollaara Heemmiyaagaara kumetta ogiyan moggottanau murttidaageeta gidoos. Nuuni ubbaykka ‘naagi uttidi’ wurssettay gakkanaashin ammanettiyaageeta gidoos.—Maatiyoosa 24:13, 42.

Hassayay?

• “Ammanettida wozannaama ashkkarai” oonee? So asay shin oonee?

• Issi uri saluwaa hidootau xeesettidoogaa waatidi erii?

• Ayyaanaaban ooratta qumaa giigissiyo waanna aawatettay deˈiyoy oossee?

• Ayyaanan tiyettida uri bana waatidi xeellana koshshii?

[Oyshata]

[Sinttaa 31n deʼiya misiliyaa]

Ha wodiyan, Bollaara Heemmiyaagee ammanettida wozannaama ashkkaraa citaa kalˈˈatees. Koyro xeetu layttan deˈiya giigissoykka hegaara issi mala