Ubba Haymaanootee Issi Xoossaakko Kaalettii?

“Taayyo ta ammanoy deˈees; taani a laammikke. Ubba haymaanootee issi Xoossaakko kaalettiyo gishshau, neeni ay haymaanootiyaa kaallikkokka dummatetti baawa.”

ISSI uri hegaadan giishin siya eray? Daro asay ubba haymaanootee neeni Xoossaanne deˈuwaa halchuwaa eranaadan maaddees giidi qoppees. Ayba haymaanootiyaaninne loˈˈoynne iitay deˈees; qassi ooninne ta haymaanootiyaa xallay tuma, taagaa xallay Xoossaakko kaalettees gaana koshshenna giya qofaykka hegaadan meeze gididaba.

Ubbaa asaa danddayoos; qassi ubba haymaanootee Xoossaakko kaalettees giya, ha wodiyan deˈiya asaykka hegaadan qoppiyoogee meeze gididaba. Hegaappe dumma qofay deˈiyoogeeti yuushshi qoppennabadan, ubba asaa coo ixxiyaabadan xeelettoosona. Ne xeelay aybee? Ubba haymaanootee issi Xoossaakko kaalettees gaada qoppay? Issi uri ayba haymaanootiyaa kaallinkka dummatetti baawee?

Tumuppe Dummatetti Deˈii?

Issi inssaykiloppiidee, ha wodiyan saˈa yuushuwan 9,900 haymaanootee deˈiyoogaa yootees; etappe issota issota kaalliyaageeti miilooniyan qoodettiyaageeta gidishin, alamiyan dumma dumma sohuwan deˈoosona. Asaa naatuppe xeetaappe 70u kushe gidiyaagee ichashu waanna haymaanooteta, giishin Ayhuda, Budistte, Hinddu, Isilaamanne Kiristtaane haymaanootiyaa kaallees geetettidi qofettees. Ubba haymaanootee issi Xoossaakko kaalettikko, ha ichashu haymaanooteti tamaarissiyoobaaninne Xoossaanne a halchuwaa qonccissiyo ogiyan darobay issi mala gidana koshshiyoogee qoncce. Eti tamaarissiyoobay ay qonccissii?

Rooma Kaatolike haymaanootiyaa eranchaa Hans Kuni, issoy issuwaa waatidi oyqqana koshshiyaakko  waannatiya haymaanootetun deˈiya issi issi baaso ammanoy issi mala gidiyoogaa yootiis. Leemisuwau, daroti woriyoogaa, worddotiyoogaa, wuuqqiyoogaanne, dabboora asho gaytotettaa poliyoogaa diggoosona; qassi naati yelidaageeta bonchanaadaaninne yelidaageeti naata siiqanaadan tamaarissoosona. Gidoppe attin, hara allaalletun, ubba Xoossaa qonccissiyo ogiyan ha waanna haymaanooteti issoy issuwaappe keehi dumma.

Leemisuwau, Hinddu haymaanootiyaa kaalliyaageeti daro xoossatuyyo goynnoosona; hara baggaara Budistteti bana danddayida Xoossi deˈiyoogaa siroosona. Isilaamati issi Xoossay deˈiyoogaa tamaarissoosona. Kiristtaane geetettiya woosa keettatikka hegaadan goosona; shin etappe daroti Xoossay Sillaasekka goosona. Woosa keettatun issoy issuwaappe dumma gidida daro ammanoy deˈees. Kaatoliketi Yesuusa aayee Mayraamissi xoqqa sohuwaa immoosona; shin Protesttantteti hegaadan oottokkona. Yeluwaa teqqanau goˈettiyoobaa Kaatoliketi diggoosona; shin daro Protesttantteti diggokkona. Issi mala mattumay deˈiyoogeeti asho gaytotettaa poliyoogaa xeelliyaagan Protesttantteti issoy issuwaara maayettokkona.

Hegaadan dumma dumma timirttiyaa tamaarissiya haymaanooteti issi Xoossaayyo goynnoosona giidi qoppiyoogee bessiyaabee? Mule gidenna. Hegaappe dumma ogiyan, eti Xoossaa oonatettaanne i baassi goynniyaageetuppe koyiyoobaa xeelliyaagan asau kirqqi gaanaadan oottoosona.

Haymaanooteti Issippetettaa Medhiyoonaayye SHaahotettaa?

Ubba haymaanootee issi Xoossaakko kaalettikko, eti ubbay asaa naati issippetettaanne sarotettaa demmanaadan baaxetishin nuuni beˈanaagee qoncce. Hanettidabay eti hegaa oottidoogaa bessii? Haymaanootee asaa naati issippetettaa medhanaadan oottiyoogaappe, asaa giddon shaahotettaynne olay merettanaadan oottidoogaa taarikee bessees. Amarida leemisota ane beˈoos.

Kiristtaane geetettiya dereti, 11ttappe biidi 13tta xeetu laytta gakkanaashin Masqqaliyaa Olaa geetettiya olaa Isilaamatuura olettidosona. Awurooppan 17tta xeetu layttan, Kaatoliketinne Protesttantteti hasttamu layttau olettidosona. Hindde biittay Ingglize aysuwaappe 1947n laˈa kiyi simmin takkennan, Hindu haymaanootiyaa kaalliyaageetinne Isilaamati issoy issuwaara olettidosona. Mata wode, huuphessa Ayrilandden, Kaatoliketinne Protesttantteti daro layttau olettidosona. Giddo Arshsho biittatun Ayhudatunne Isilaamatu giddon hanno gakkanaashin sarotetti baawa. Ubbaappe aadhiya leemisoy, ichashu waanna haymaanootetu yameti issoy issuwaara olettido, Naˈˈantto Alamiyaa Olaa; he olan issi haymaanootiyaa kaalliyaageetikka issoy issuwaara olettidosona.

Ha beˈidobaappe kuuyiyoobay qoncce. Alamiyaa haymaanooteti sarotettaanne issippetettaa ehibookkona; woykko asaa issi Xoossaakko kaalettibookkona. Hegaappe dumma hanotan, asaa naatu giddon shaahotettaa medhidosona; qassi Xoossaa oonatettaynne ayyo goynnana bessiyo ogee asau kirqqi gaanaadan oottidosona. Yaatiyo gishshau, tumu Xoossaakko yaanau koyiya ooninne kaalliyo ogiyaa akeekan doorana bessees. Asaa naatu taarikiyan daro wodiyaa deˈida, haymaanoote maxaafatuppe issoy, Geeshsha Maxaafay minttettiyoobaara hegee moggottees.

Intte Goynnanay Oossakko Doorite

Tumu Xoossaakko kaalettiya ogiyaa demmanau, akeekan qoppiyoogeenne dooriyoogee  koshshiyoogaa Geeshsha Maxaafay qonccissidi bessees. Xoossaa Yihoowa ashkkaraa Yaasu beni Isiraaˈeele deriyau: “Intte aawati shaafaappe hefinttan de7iiddi goinnido xoossata gidin, woikko ha77i intte de7iyo Amoore biittaa asatu xoossata gidin, intte goinnanaagaa hachchi doorite. SHin tananne ta keettaa asaa gidikko, nuuni GODAAYYO goinnana” yaagiis. Daro layttay aadhi simmin, hananabaa yootiya Eelaasi asay hegaadan dooranaadan hagaadan giis: “Aude gakkanaashin naa77u qofan buuteetii? GODAI Xoossaa gidikko, a kaallite; gidennan Ba7aala [Kanaanetu xoossaa] gidikko, ini akka kaallite.”—Yaasa 24:15, 16; 1 Kawotu 18:21.

Hageetinne Geeshsha Maxaafaa xiqiseti harati, tumu Xoossau goynnana koyiya ubbay akeekan doorana bessiyoogaa mintti qonccissoosona. Hanotay ha wodiyankka hegaara issi mala. Nuunikka tumu Xoossau goynnanaunne ayyo oottanau koyiyaaba gidikko, suure dooruwaa doorana bessees. SHin goynuwaara gayttidaagan hegaa mala dooruwaa dooranaadan nuna aybi maaddana danddayii? Tumu ogiyan Xoossau goynniyaageeta waatidi erana danddayiyoo?

Tumu Ogiyan Goynniyaageeti Bantta Ayfiyo Ayfiyan Erettoosona

Tumu ogiyan goynniyaageetanne Worddo ogiyan goynniyaageeta xeelliyaagan Yesuus Kiristtoosi bana kaalliyaageetussi hagaadan giis: “Aguntti woine giyo turaa aife aifenna; gom77oreekka balase giyo mittaa aife aifenna. Hegaadankka, lo77o mitta ubbai lo77o aife aifees; shin iita mitti iita aife aifees. Lo77o mitti iita aife aifanau danddayenna; qassi iita mittikka lo77o aife aifanau danddayenna. . . . Hegaa gishshau, intte eti aifiyo aifiyan eta erana.” Yaatiyo gishshau, tumu ogiyan goynniyaageeti bantta ayfiyo ayfiyan woykko oosuwan erettoosona. He ayfee aybee?—Maatiyoosa 7:16-20.

Koyruwan, tumu goynoy goynniyaageetu giddon issippetettaynne siiqoy deˈanaadan oottees. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuyyo: “Taani inttena ooratta azazuwaa azazais; issoi issuwaa siiqite. Taani inttena siiqidoogaadankka, intte issoi issuwaa siiqana bessees. Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana” yaagidi qonccissiis. Tumuppe Kiristtoosa kaalliyaageeti tumu ogiyan goynniyaageeta gidiyoogaa asa ubbau erissiya siiquwaa issoy issuwau bessana koshshees.—Yohaannisa 13:34, 35.

Hegaappe denddidaagan, olaa wode issoy issuwaara olettiyoogee tumu Kiristtaaneti qoppiyoobakka gidenna. Kiristtaane geetettiyaageeti ha maaraa oosuwan peeshshiyoonaa? Naaˈˈantto Alamiyaa Olaa wode, ay kaalettiyaaba gidikkokka laamettenna hanotan ubbatoo olaa aybiininne kaafennan ixxiday, waannatiya haymaanootetu giddon Yihoowa Markkatu xalla. Jarmane biittan Hanoveren, kase Protesttantte Woosa Keettaa qeese gidida Dottoree Hans Lilye:  “Bantta zoriyaa wozanaa gaasuwan Hitilere Heezzantto Raykiyaa haaruwaa eqettidoogaa tumuppe yootana danddayiyay eta xalla” yaagidi Yihoowa Markkata xeelliyaagan xaafiis. He olaa wode, daro biittan deˈiya Yihoowa Markkati olaa minttettiyoogaappe woy kaafiyoogaappe, hegaadan oottennan aggiyoogan gakkiya tuggaa dooridosona.

Yesuusi ba qofan wottido, tumu erissiyo ashkkarata shaakki erissiya hara ayfee aybee? Godaa Woosaa geetettiya woosaa doomettan Yesuusi: “Saluwan de7iya nu Aawau, ne geeshsha sunttai anjjetto. Ne kawotettai yo; ne shenee saluwan hanidoogaadan, sa7ankka hano” yaagiis. Yesuusi koyro sohuwaa immidoy Yihoowa geetettiya, Xoossaa buzo sunttay anjjettiyoogaa. I Xoossaa Kawotettaa baggaara Yihoowa shenee saˈan hananaadan amottiyoogaa qonccissiis. Yihoowa giya sunttaa erissiyoogaaninne asaa naatussi saˈan sarotettaa ehaana danddayiyay Xoossaa Kawotetta xalla gidiyoogaa sabbakiyoogan erettiya haymaanootee awugee? Yihoowa Markkati 470ppe dariya doonatun giigida xuufiyaa asau immiyoogan, 236 biittatun Kawotettaa mishiraachuwaa asau sabbakoosona.—Maatiyoosa 6:9, 10.

Hegaa bollikka, Yihoowa Markkati polotikaaninne deretettan denddiya koban gelennaagan Yesuusa leemisuwaa kaalloosona. Yesuusi bana kaalliyaageetubaa: “Taani sa7aassa gidennaagaadan, etikka sa7aassa [gidokkona]” yaagiis. Hegaa bollikka, Yihoowa Markkati Geeshsha Maxaafay Xoossaa Qaala gidiyoogaa ammanoosona; hegaadankka, “Xoossaa maxaafa ubban Xoossaa Ayyaanai de7ees. Qassi he maxaafati Xoossau oottiya asi kumettanne lo77o ooso ubbau giigidaagaa gidana mala, tumatettaa tamaarissanau, balaa seeranau, mooruwaa suurissanaunne xillotetta de7uwau zoriyaa immanau maaddoosona” giyaagaa ammanoosona.—Yohaannisa 17:14, 17; 2 Ximootiyoosa 3:16, 17.

Tumu Haymaanootee Dummatees

Ha ayfeti—ba goˈˈa yarshsho oottiyo siiqoy, Yihoowa sunttay anjjettanaadan amottiyoogee, Xoossaa Kawotettaa sabbakiyoogee, alamiyaappe shaahettiyoogeenne Geeshsha Maxaafan ammaniyoogee—ubbay tumu ogiyan goynniyaageeta erissiyaabata. Hegaa mala ayfeti tumu ogiyan goynniyaageeti hara haymaanootetuppe dummatanaadankka oottoosona. Yihoowa Markkatuura darotoo haasayida issi maccaasiyaa ba eridobaappe: “Taani daro haymaanooteta erays; eti ubbay issi mala. Haraatuppe keehi dummatiyay intte xalla” yaagada kuuyaasu.

Ubba haymaanootee issi Xoossaakko kaalettennaagee qoncce. SHin haratu ubbaappe dummatiya issi citay deˈees; hegeeti ha wodiyan alame yuushuwan laappun miilooniyaappe dariya qooday deˈiyo Yihoowa Markkata. Eti Xoossaa Qaalaa, Geeshsha Maxaafaa erissiyoogaaninne aara moggidi deˈiyoogan, hara ayba citi woykko dirijjitee oottana danddayennabaa oottidosona. Hegeekka, dumma dumma deriyaappe, qaalaappe, sheeshshaappenne zariyaappe issi tumu Xoossaa Yihoowayyo goynniyoogan asau issippetettay deˈanaadan oottiyoogaa. Eti neeni tumu Xoossaabaa tamaaranaadan, i neeppe koyiyoobaa eranaadaaninne Xoossay koyiyo ogiyan ayyo goynniyoogan beettiya sarotettaanne woppatettaa demmanaadan nena maaddanau ufayttoosona. Hegee loˈˈo hoolle gidennee?

[Sinttaa 10n deʼiya misiliyaa]

Yukreenen 2004n ooratta wotaaddarata Orttodokise qeesee anjjishin

[Misilee Ekettidosaa]

GENIA SAVILOV/AFP/Getty Images

[Sinttaa 11n deʼiya misiliyaa]

Ubbasan deˈiya asay Xoossaabaanne a Kawotettaabaa eranaadan Yihoowa Markkati maaddoosona

[Sinttaa 8n deˈiya Misilee Ekettidosaa]

Sinttaa 8: Buddhist woman: © Yan Liao/Alamy; Hindu holy man: © imagebroker/Alamy; sinttaa 9: Man reading Koran: Mohamed Amin/Camerapix; Jewish man: Todd Bolen/Bible Places.com