Kiristtaane So Asau, Yesuusa Leemisuwaa Kaallite!
Kiristtaane So Asau, Yesuusa Leemisuwaa Kaallite!
“Kiristtoosi . . . intte a kaallana mala, intteyyo leemiso gidiis.” —1 PHEEXIROOSA 2:21.
1. (a) Xoossay meretaa medhiyo wode a Naˈay ay oottidee? (b) Asaa naata xeelliyaagan Yesuusau aybi siyettii?
XOOSSAY saluwaanne saˈaa medhido wode, a bayra Naˈay a matan “waanna oosanchcha” gididi oottiis. Yihooway daro qommo mehiyaa, doˈaanne mokkiyaabata giigissidonne medhido wode, qassi asaayyo Gannattiyaa deˈiyo soho oottidi giigissido wode, Xoossaa Naˈay ba Aawaara issippe oottiis. Guyyeppe Yesuusa geetettida Xoossaa Naˈay asaa naata keehippe siiqees.—Leemisuwaa 8:27-31; Doomettaabaa 1:26, 27.
2. (a) Yihooway polo gidenna asaa naata maaddanau ay immidee? (b) Geeshsha Maxaafay kaaletuwaa immiyo deˈo macara issoy awugee?
2 Koyro azinaynne machiyaa nagaraa ootti simmin, asaa naata nagaraappe woziyoogee Yihoowa halchuwan keehippe koshshiyaaba gidiis. He wozuwaa demmiyoogee danddayettanaadan Yihooway Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwaa giigissiis. (Roome 5:8) Hegaa bollikka, asay laattido polotettaa pacay deˈishinkka, hegaara baaxetanau maaddiya kaaletuwaa demmanaadan Yihooway ba Qaalaa, Geeshsha Maxaafaa immiis. (Mazamure 119:105) Minonne ufayttiya so asay deˈanaadan maaddiya kaaletuwaa Yihooway Geeshsha Maxaafan yootiis. Aqo deˈuwaa xeelliyaagan, Doomettaabaa maxaafay asi “ba machcheera issippe de7ees; eti naa77ai issi asho gidoosona” yaagees.—Doomettaabaa 2:24.
3. (a) Aqo deˈuwaa xeelliyaagan Yesuusi ay tamaarissidee? (b) Ha huuphe yohuwan nuuni ay beˈanee?
3 Yesuusi saˈan haggaaziyo wode, aqo deˈoy halchettidoy merinaassa gidiyoogaa yootiis. So asa ubbay oosuwan peeshshikko, aqo deˈuwaa woykko so asaa ufayssaa qohiya xeelaappenne eeshshaappe haakkanaadan maaddiya baaso siraataa i tamaarissiis. (Maatiyoosa 5:27-37; 7:12) Ha huuphe yohoy, Yesuusi tamaarissidobaynne i saˈan deˈiiddi oottidobay azinati, machoti, yelidaageetinne naati ufayssiyaanne woppa deˈuwaa deˈanaadan waatidi maaddiyaakko ane beˈoos.
Kiristtaane Azinay Ba Machiyo Bonchiyo Ogiyaa
4. Yesuusinne Kiristtaane azinati oottiyoobay issi mala gididoy aybiinee?
4 Yesuusi Kiristtaane gubaaˈiyau Huuphe gididoogaadan, Xoossay azinaa so asau huuphe oottidi sunttiis. Kiitettida PHauloosi: “Kiristtoosi qassi woosa keettaayyo huuphe gidiyoogaadan, azinaikka ba maccaaseeyyo huuphe; qassi Kiristtoosi ba huuphen, ba bollaa gidiya woosa keettaa ashshiyaagaa. Azinatoo, Kiristtoosi woosa keettaa siiqidi, ba huuphiyaa ayyo immidoogaadan, inttekka intte maccaasata siiqite” yaagiis. (Efisoona 5:23, 25) Yesuusi bana kaalliyaageeta oyqqido ogee, Kiristtaane azinati bantta machota waatidi oyqqana bessiyaakko leemiso gidees. Xoossay baassi immido maataa Yesuusi goˈettido ogetuppe amaridaageeta ane beˈoos.
5. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratu bolli ba aawatettaa waatidi goˈettidee?
5 Yesuusi “ashkkenne wozanappe kauyyiyaagaa.” (Maatiyoosa 11:29) Qassi i koshshiyo wodiyan oottana bessiyaabaa oottiis. I ba aawatettaa kiyanau mule guyye gibeenna. (Marqqoosa 6:34; Yohaannisa 2:14-17) Ba erissiyo ashkkarata kehatettan zoriis; ubba koshshiyo wodiyan zaaretti zaarettidi zoriis. (Maatiyoosa 20:21-28; Marqqoosa 9:33-37; Luqaasa 22:24-27) Gidikkonne, Yesuusi eta bolli hanqqettibeenna woy eta yeellayibeenna; qassi i dosennabadan woy i tamaarissidobaa polanau danddayennabadan etau siyettanaadan oottibeenna. Hegaappe, i ba erissiyo ashkkarata galatiisinne minttettiis. (Luqaasa 10:17-21) Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiqidonne etau qarettido gishshau, eti a bonchidoogee garamissenna!
6. (a) Yesuusi ba erissiyo ashkkarata oyqqido ogiyaappe issi azinay ay tamaarana danddayii? (b) PHeexiroosi azinatussi ayba minttetto immidee?
6 Kiristtaane aawatettay huqqunniyooba gidennaagaa azinati Yesuusa leemisuwaappe akeekoosona. Eti bonchiyoogaaninne bantta goˈˈaa yarshshiyo siiquwan bantta aawatettaa kiyoosona. Azinati bantta machota ‘bonchidi,’ Yesuusaagaadan siiquwan etaara issippe deˈiyoogan a leemisuwaa kaallanaadan kiitettida PHeexiroosi minttettiis. (1 PHeexiroosa 3:7 nabbaba.) Yaatin, issi azinay waatidi ba aawatettaa goˈettanaunne ba machiyo bonchuwan oyqqanau danddayii?
7. Issi azinay ba machiyo ayba ogiyan bonchana danddayii? Leemisuwaa yoota.
7 Issi azinay ba machiyo bonchiyo issi ogee, so asaara gayttida kuushshaa kuuyanaappe kase, i qofaanne iyyo siyettiyaabaa akeekan qoppiyoogaa. Geella deˈiyo heeraa woy oosuwaa laammiyoogaa woy so asaara wodiyaa aattiyo sohuwaa, woy miishshay metiyo wode so asau koshshiyaabaa kunttiyoogaa mala galla galla allaalliyaa xeelliyaagan kuuyiyoogaa koshshana danddayees. Azinay ba machee qofaa akeekiyoogee kehatettanne goˈˈiyaaba; ayssi giikko, hegee so asaa bochiyaaba, so asau qoppiyoogaa bessiya loˈˈo kuushshaa kuuyanaadan maaddiyaabanne maccaasiyaa metootennan a kaafanaadan oottiyaaba. (Leemiso 15:22) Bantta machota bonchiya Kiristtaane azinata machoti siiqoosonanne bonchoosona; hegaappe aadhiyaabay Yihoowaykka eta keehippe nashshees.—Efisoona 5:28, 29.
Machiyaa Ba Azinaa Wozanappe Bonchiyo Ogiyaa
8. Hewaani leemisoy kaallana bessennaba gididoy aybissee?
8 Maatau haarettiyoogan Kiristtaane machotussi Yesuusi polo leemiso gidees. Yesuusi aawatetta maataa xeellido ogee koyro maccaaseegaappe ay keena dummee! Hewaana machotuyyo loˈˈo leemiso gidukku. Yihooway a baggaara kaaletuwaa immiyo, iyyo huuphe gidanaadan Xoossan sunttettida uri deˈees. Gidikkokka, Hewaana ba azinaa maataa bonchabeykku. Addaamee iyyo odidobaa polabeykku. (Doomettaabaa 2:16, 17; 3:3; 1 Qoronttoosa 11:3) Hewaana cimettidoogee tuma; gidikkonne, ‘Xoossay eriyoobaa’ eriyaabadan iyyo yootida uraa cenggurssaa ammanana bessiyaakkonne ba azinaa oychana koshshees. Hegaadan oottiyoogaappe, ba azinaa azazanau koyaasu.—Doomettaabaa 3:5, 6; 1 Ximootiyoosa 2:14.
9. Haarettiyoogan Yesuusi leemiso gidiyaabaa ay oottidee?
9 Hegaappe dumma ogiyan, Yesuusi baassi Huuphe gididaagau haarettiyoogan polo leemiso gidiyaabaa oottiis. A xeelaynne a deˈoy, i “Xoossaa keeni wolqqan gidanau mali be7iyoogaa bessiyaabaadan” qoppibeennaagaa bessees. Hegaappe dumma ogiyan, “ubbabaa aggi bayidi, ashkkara meretaa ekkiis.” (Piliphphisiyuusa 2:5-7) Yesuusi ha wodiyan Kawo gididi haariiddikka, hegaa mala xeelaa oyqqiis. I bana kaushshidi ubbaban ba Aawau haaretteesinne A aawatetta maataa kaafees.—Maatiyoosa 20:23; Yohaannisa 5:30; 1 Qoronttoosa 15:28.
10. Issi machiyaa ba azinaa aawatetta maataa kaafiyoogaa waatada bessana danddayay?
10 Issi Kiristtaane machiyaa ba azinaa aawatetta maataa kaafiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallana koshshees. (1 PHeexiroosa 2:21; 3:1, 2 nabbaba.) A hegaa oottana danddayiyo issi ogiyaa beˈa. Yelidaageetu piqaadiyaa koshshiya issibaa oottanau eta naˈay o oychees. He allaalliyaa xeelliyaagan yelidaageeti kase haasayibeenna gishshau aayyiyaa, “Hegaa ne aawaa oychadii?” gaada oychiyoogee bessiyaaba. Naˈay ba aawaa oychibeennaba gidikko, aybanne kuuyanaappe kase ba azinaara he allaalliyaa xeelliyaagan haasayana koshshees. Hegaa bollikka, issi Kiristtaane machiyaa bantta naatu sinttan ba azinaara palamettiyoogaappe woy a qofaa phalqqiyoogaappe haakkiyoogee erettidaagaa. Issibaa xeelliyaagan ba azinaara maayettennaba gidikko, naaˈˈaa xallay deˈiyoosan aara haasayana danddayausu.—Efisoona 6:4.
Yelidaageetussi Haniya Yesuusa Leemisuwaa
11. Yesuusi yelidaageetuyyo leemiso gidiyaabaa ay oottidee?
11 Yesuusi machibeenna woy naata yelibeennaba gidikkonne, yelida Kiristtaanetuyyo loˈˈo leemiso. Waanidi? I yootiyoobaaninne oottiyooban ba erissiyo ashkkarata siiquwaaninne danddayan tamaarissiis. Eti oottanaadan i immido oosuwaa waatidi polanaakko bessiis. (Luqaasa 8:1) Yesuusi ba erissiyo ashkkarata oyqqido ogeenne eta xeelliyaagan au siyettiyaabay etikka issoy issuwau hegaadan oottanaadan akeekissiis.—Yohaannisa 13:14-17 nabbaba.
12, 13. Xoossaa yayyiyaageeta oottidi naata dichanau yelidaageeti ay oottana koshshii?
12 Naati banttana yelidaageetu loˈˈo woy iita leemisuwaa kaalloosona. Hegaa gishshau, yelidaageetoo, inttena hagaadan giidi oychite: ‘Nuuni issi baggaara televizhiiniyaa beˈanaunne wodiyaa aattanau, hara baggaara qassi Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaunne haggaazuwan shaahettanau goˈettiyo wodiyaara gayttidaagan nu naatussi ayba leemiso gidiyoo? Nu soo asay kaseyiyoobay tumuppe aybee? Nuuni nu deˈuwan tumu goynuwau xoqqa sohuwaa immiyoogan loˈˈo leemiso gidiyoo?’ Xoossaa yayyiyaageeta oottidi naata dichanau yelidaageeti Xoossaa higgiyaa kasetidi bantta wozanan wottana bessees.—Zaarettido Wogaa 6:6.
13 Yelidaageeti bantta galla galla deˈuwan Geeshsha Maxaafaa baaso siraataa oosuwan peeshshanau baaxetiyaaba gidikko, naati hegaa akeekoosona. Yelidaageeti odiyoobaynne tamaarissiyoobay naata keehi bochees. SHin yelidaageeti tamaarissiyoobaynne oottiyoobay moggennaagaa naati akeekikko, Geeshsha Maxaafaa baaso siraatay keehippe koshshennabadan woykko goˈˈennabadan qoppana danddayoosona. Hegaappe denddidaagan, alamiyaa sugettay gakkiyo wode naati kunddana danddayoosona.
14, 15. Yelidaageeti bantta naati goˈˈiya ayba hoolliyaa kessanaadan denttettana koshshii? Eti hegaa oottana danddayiyo issi ogee aybee?
14 Yelida Kiristtaaneti naˈa dichiyoogee asatettan au koshshiyaabaa kunttiyoogaappe aadhiyaabaa koshshiyoogaa akeekoosona. Yaatiyo gishshau, naˈi aqo xallaa hoolle oottidi kaallanaadan tamaarissiyoogee eeyyatetta. (Eranchchaa 7:12) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati kaseyidi, Xoossaa Kawotettaanne a xillotettaa koyanaadan tamaarissiis. (Maatiyoosa 6:33) Yaatiyo gishshau, yelida Kiristtaaneti Yesuusa leemisuwaa kaallidi, bantta naati ayyaanaabaa hoolliyaa kaallanaadan denttettanau baaxetana koshshees.
15 Eti hegaadan oottana danddayiyo issi ogee, kumetta wodiyaa haggaaziyaageetuura bantta naati laggetanaadan injjiyaa medhiyoogaa. Panttatetta wodiyan deˈiya naati aqinyetuura woy woradaa bollaara geeddiyaagaaranne a macheera erettiyoogan ay keena goˈettana danddayiyaakko qoppa. Miisooneti, Beeteelen oottiyaageetinne alame yuushuwan keexxiyo oosuwan oottiyaageeti eta soo yiyo wode, Yihoowayyo oottiyoogan demmido ufayssaa denttettiya ogiyan yootana danddayoosona. Hegeetu mala ishatinne michoti ufayssiya temokruwaa yootanaagee qoncce. Bantta goˈˈaa yarshshidi haggaaziyoogan eti leemiso gidiyoogee, intte naati eratetta kuushshaa kuuyanaadan, Xoossaayyo haggaaziyo hoolliyaa kessanaadaaninne kumetta wodiyaa haggaazanau maaddiya timirttiyaa tamaaranaadan keehippe maaddana danddayees.
Naatoo—Yesuusa Leemisuwaa Kaallanau Inttena Aybi Maaddanee?
16. Yesuusi bana dichidaageetanne saluwan deˈiya ba Aawaa waatidi bonchidee?
16 Naatoo, Yesuusi intteyyookka loˈˈo leemiso. Yooseefinne Mayraama Yesuusa dichanaadan aawatettay imettiis; ikka etau azazettiis. (Luqaasa 2:51 nabbaba.) Eti polo asa gidana xayikkonne, a dichana mala Xoossay etau aawatettaa immidoogaa akeekiis. Hegaappe denddidaagan, Yesuusi eta bonchana koshshiis. (Zaarettido Wogaa 5:16; Maatiyoosa 15:4) Yesuusi asa gamma gakkidi, ubbatoo saluwan deˈiya ba Aawaa ufayssiyaabaa oottiis. Hegee paaciyaa eqettiyoogaa gujjees. (Maatiyoosa 4:1-10) Naatoo, intte issi issi wode inttena yelidaageetuyyo azazettennaadan paacettana danddayeeta. Yaatin, Yesuusa leemisuwaa kaallanau inttena aybi maaddana danddayii?
17, 18. (a) Timirtte keettan yelagata ayba paacee gakkii? (b) Yelagati paaciyaa danddayanau ay hassayiyoogee maaddana danddayii?
17 Inttenaara tamaariyaageetuppe daroti Geeshsha Maxaafaa maarata bonchennaageeta gidana danddayoosona. Intte balabaa oottanaadan suganaunne intte ixxis giyo wode qilliiccana danddayoosona. Inttenaara tamaariyaageeti issibaa etaara oottanau intte ixxiyo gishshau, inttena boridi xeegiyoonaa? Hegaadaana gidikko, intte zaaroy aybee? Intte yayyidi etaara zuppetiyaaba gidikko, inttena yelidaageetinne Yihooway azzananaagaa ereeta. Inttenaara tamaariyaageeta kaalliyaaba gidikko, inttena aybi gakkanee? Geella intte aqinye woy gubaaˈiyan haggaaziyaageeta, kawotettaa mishiraachuwaa aassiyaageeti keehippe koshshiyo heeran haggaaziyaageeta woy Beeteelen oottiyaageeta gidanau halchuwaa kessana danddayeeta. Inttenaara tamaariyaageetuura laggetiyoogee intte he hoolliyau gakkanaadan maaddii?
18 Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya yelagatoo, intte ammanuwaa paacciya hanotay inttena gakki erii? Hegaa malabay gakkiyo wode intte zaaroy ayba gidanee? Intte leemisuwaa Yesuusa qoppite. I paaciyan xoonettibeenna; qassi ba eriyo suure gididabaa oottanau gencciis. Hegaa hassayiyoogee, likke gidennaagaa intte eriyoobaa oottanau koyennaagaa inttenaara tamaariyaageetussi qonccissidi yootanau intte minnana mala maaddees. Yesuusaagaadan, intte deˈo laytta ubban ufayssan haggaaziyoogaaninne Yihoowayyo azazettiyoogan intte xeelaa wottite.—Ibraawe 12:2.
Ufayssiya So Asaa Deˈuwau Waannabaa
19. Deˈuwan tumu ufayssaa demmanau ay kaallana bessii?
19 Xoossaa Yihoowaynne Yesuus Kiristtoosi asaa naatussi keehippe loˈˈobaa amottoosona. Polotettay paccido nu hanotankka, amarida ufayssaa demmana danddayoos. (Isiyaasa 48:17, 18; Maatiyoosa 5:3) Asaa naati ufayttanaadan oottiya haymaanoote tumaa Yesuusi tamaarissiis; shin i ba erissiyo ashkkaratussi yootidobay hegaa xalla gidenna. Yesuusi keehippe loˈˈo deˈo ogiyaakka tamaarissiis. Hegaa bollankka, i bessiyaagaadan deˈiyoogaaninne qoppiyoogan keehi loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis. So giddon nuuppe koyettiyaabay ayba gidikkokka, nuuni ubbay a leemisuwaa kaalliyoogan goˈettana danddayoos. Yaatiyo gishshau, azinatoo, machotoo, yelidaageetoonne naatoo, Yesuusa leemisuwaa kaallite! Yesuusa timirttiyaanne a leemisuwaa kaalliyoogee, ufayssiyaanne woppa so asaa deˈuwau tumukka waannaba.
Woygada Zaaruutee?
• Azinati Xoossay etau immido aawatettaa waatidi goˈettana koshshii?
• Issi machiyaa Yesuusa leemisuwaa waatada kaallana danddayay?
• Yesuusi ba erissiyo ashkkarata oyqqido ogiyaappe yelidaageeti ay tamaarana danddayiyoonaa?
• Naati Yesuusa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoonaa?
[Oyshata]
[Sinttaa 14n deʼiya misiliyaa]
Issi siiqiya azinay so asaara gayttida kuushshaa kuuyanaappe kase ay oottii?
[Sinttaa 15n deʼiya misiliyaa]
Issi machiyaa ba azinaa aawatetta maataa kaafiyoogaa bessiyo hanotay awugee?
[Sinttaa 16n deʼiya misiliyaa]
Naati banttana yelidaageetu loˈˈo meeziyaa kaalloosona