Kiristtoosa Siiqoy Nuuni Siiqanaadan Denttettees

“[Yesuusi] ha sa7an de7iya baageeta ubba wode siiqiis; wurssettai gakkanaassi eta siiqiis.”—YOHAANNISA 13:1.

1, 2. (a) Yesuusi bessido siiqoy keehippe maalaalissiyaagaa gididoy aybiinee? (b) Nuuni ha huuphe yohuwan beˈana siiquwaa macarati aybee, aybee?

YESUUSI siiquwan polo leemiso. A haasayay, a eeshshay, a timirtteenne i yarshsho gididi hayqqidoogee—abay ubbay a siiquwaa qonccissees. Yesuusi saˈan ba deˈuwau wurssettaa gakkanaassi banaara gayttida ubbau, ubba qassi ba erissiyo ashkkaratussi siiquwaa bessiis.

² Yesuusi siiquwan keehi loˈˈo leemiso gididoogee a kaalliyaageeti naagiyo xoqqa maara. Hegee ayyaanaaban ishanttanne michontta gididaageetussinne haratu ubbaassi aagaa mala siiquwaa bessanaadankka nuna denttettees. Ha huuphe yohuwan, moorobaa oottidaageetussi, gita nagaraa oottidaageetussikka gidin, siiquwaa bessiyoogaa xeelliyaagan gubaaˈiyaa cimati Yesuusappe ay tamaarana danddayiyaakko beˈana. Qassi miishshaa metoynne daafay gakkiyo wode, qassi harggee oyqqiyo wode, Kiristtaaneti bantta ishanttanne harata maaddanaadan Yesuusa siiqoy waatidi denttettiyaakkokka beˈana.

3. PHeexiroosi gita nagaraa oottidaba gidikkonne Yesuusi a waati oyqqidee?

³ Yesuusi hayqqiyo gallassaappe kase qammi, i erissiyo ashkkaraa PHeexiroosi a heezzutoo kaddiis. (Marqqoosa 14:66-72) Gidikkonne, Yesuusi giidoogaadan, PHeexiroosi ba mooruwaappe simmido wode, Yesuusi ayyo atto giis. Yesuusi PHeexiroosau gita aawatettaa immiis. (Luqaasa 22:32; Oosuwaa 2:14; 8:14-17; 10:44, 45) Gita nagaraa oottidaageeta Yesuusi xeelliyo ogiyaappe nuuni ay tamaarana danddayiyoo?

Mooranchata Kiristtoosaagaadan Xeella

4. Kiristtoosaagaa mala qofaa bessana koshshiyo hanotay aybee?

⁴ Kiristtoosaagaa mala qofaa bessana koshshiyo hanotatun, keehippe azzanttana danddayiya issibay harati oottiyo gita mooruwaa; hegee son woy gubaaˈiyan gidana danddayees. Seexaanaa siraataa wurssetta gallassay wuranau matiiddi biyo wode, alamiyaa ayyaanay kandduwaaban awudeegaappenne aaruwan mooretti mooretti biyoogee azzanttiyaaba. Iitaa loˈˈuwaa xeelliyaagan alamiyau deˈiya iita xeelay woykko sheneho giyoogee, loˈˈobaa oottanau murttido murttiyaa leppissiyoogan nuna ubbaa bochana danddayees. Koyro xeetu layttan, issoti issoti Kiristtaane gubaaˈiyaappe bohettidosona; harati qassi seerettidosona. Ha wodiyankka hegaara issi mala. (1 Qoronttoosa 5:11-13; 1 Ximootiyoosa 5:20) Gidikkonne, he allaalleta oyqqiya cimati Kiristtoosaagaa mala siiquwaa bessiyo wode, hegee nagaraa oottidaagaa keehippe bochana danddayees.

5. Nagaraa oottidaageeta xeelliyaagan cimati Kiristtoosa qofaa waatidi kaallana koshshii?

⁵ Yesuusaagaadan, cimati ubbatoo Yihoowa geeshshatettaa maaraa kaafana bessees. Eti hegaadan oottiyoogan, Yihoowa ashkketettaa, kehatettaanne siiquwaa qonccissoosona. Oottido nagaraa gaasuwan issi ura ‘wozanay meˈˈiinine’ a ‘ayyaanay liiqin’ i tumuppe nagaraappe simmiyo wode, he ura “ashkketetta ayyaanan” suurissanaagee cimata metennan aggana danddayees. (Mazamure 34:18; Galaatiyaa 6:1) SHin issi uri makkalancha, qassi ba mooruwau guuttaa azzaniya woy mule azzanennabaa gidikko waati oyqqana koshshii?

6. Cimati nagaraa oottidaageeta oyqqiyo wode aybippe naagettana bessii? Aybissi?

⁶ Nagaraa oottida issi uri Geeshsha Maxaafaa zoriyaa ixxis giyo wode woykko ba mooruwaa haratun gaasoyiyo wode, cimatinne harati yiillotana danddayoosona. He uri gattido qohuwaa  eriyo gishshau, i oottidobaanne a qofaa xeelliyaagan banttau siyettiyaaba yootanau paacettana danddayoosona. Gidikkokka, hanqqoy qohiyaaba; qassi “Kiristtoosa wozanai” deˈiyoogaa bessenna. (1 Qoronttoosa 2:16; Yaaqooba 1:19, 20 nabbaba.) Yesuusi ba wode deˈiya issota issota qoncciyan seeriis; shin eta ixxiyoogaa bessiyaabaa woy qohanau halchidobaa aybanne gibeenna. (1 PHeexiroosa 2:23) Yaatiyoogaappe, ba haasayidobaaninne oottidoban nagaraa oottidaageeti bantta nagaraappe simmidi Yihoowan nashettana danddayiyoogaa qonccissiis. Yesuusi saˈaa yiido waanna gaasotuppe issoy ‘nagaranchata ashshanaassa’ gidiyoogee erettidaagaa.—1 Ximootiyoosa 1:15.

7, 8. Pirddaara gayttidaagan cimatussi kaaleto gidana koshshiyay aybee?

⁷ Hegaara gayttidaagan, gubaaˈiyan seeray bessiyoogeetussi nuuyyo deˈiya xeelaa Yesuusa leemisoy waati bochana koshshii? Gubaaˈiyan pirddaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafay immiyo kaaletoy wudiyaa naagiyoogaanne seerettida nagaranchay ba nagaraappe simmanaadan denttettana danddayiyoogaa hassaya. (2 Qoronttoosa 2:6-8) Issoti issoti bantta nagaraappe simmennan ixxidi bohettiyoogaa beˈiyoogee azzanttiyaaba; shin hegaa mala asatuppe daroti guyyeppe Yihoowakkonne gubaaˈiyaakko simmiyoogee minttettiyaaba. Cimati Kiristtoosaagaa mala xeelaa bessiyoogee, he uri guyyeppe ba nagaraappe simmanau metootennaadan oottees. Nagaraa oottidaageetuppe issoti issoti Geeshsha Maxaafaappe imettida zoriyaa wodeppe hassayennan aggana danddayoosona; shin cimati banttana bonchidoogaanne siiquwan oyqqidoogaa hassayanaagee attennaba.

⁸ Hegaa gishshau, nagaraa oottidaagee Geeshsha Maxaafaa zoriyaa ekkennaba gidikkonne, cimati ‘ayyaanaa ayfiyaa,’ ubba qassi Kiristtoosaagaa mala siiquwaa bessana koshshees. (Galaatiyaa 5:22, 23) Eti nagaraa oottida ura gubaaˈiyaappe bohanau eesotana bessenna. Mooruwaa oottida uray Yihoowakko simmana mala koyiyoogaa eti bessana koshshees. Yaatiyo gishshau, nagaraa oottida uri daroti oottiyoogaadan guyyeppe ba nagaraappe simmiyo wode, gubaaˈiyau simmanau metootennaadan oottida, “imota” gidida attuma asatanne Yihoowa i wozanappe galatana.—Efisoona 4:8, 11, 12.

 Wurssetta Wodiyan Kiristtoosaagaa Mala Siiquwaa Bessiyoogaa

9. Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiqiyoogaa oosuwan bessido leemisuwaa yoota.

⁹ Yesuusi siiquwaa oosuwan bessido issi maalaalissiya hanotaa Luqaasi xaafiis. Pirddettida katamaa Yerusalaama Rooma wotaaddarati sinttappe dooddi oyqqanaagaa eridi, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata: “Wotaaddaran Yerusalaamee diretti uttidaashin intte be7iyo wode, Yerusalaame xayoi matattidoogaa erana” yaagidi siiquwan akeekissiis. Eti ay oottana koshshii? Yesuusi kasetidi qoncce kaaletuwaa immiis. “He wode Yihudan de7iyaageeti deriyaakko baqatona; katama giddon de7iyaageeti katamaappe kiyona; gaxa biittan de7iyaageeti katamaa geloppona. Aissi giikko, Xoossaa maxaafatun xaafettidaagee ubbai polettanau, Xoossai halo kessiyo wodee hagaa” yaagiis. (Luqaasa 21:20-22) Rooma wotaaddarati 66 M.Ln, Yerusalaama katamaa diri oyqqi simmin, azazettiyaageeti he kaaletuwaa kaallidosona.

10, 11. Beni wode Kiristtaaneti Yerusalaameppe baqatidoogaa qoppiyoogee nuuni ‘iita waayiyaa’ wodiyau giigettanaadan waatidi maaddana danddayii?

¹⁰ Kiristtaaneti Yerusalaameppe baqatiyoode, Kiristtoosaagaadan issoy issuwaa siiqana koshshees. Eti banttau deˈiyaabaa aybanne issoy issuwaara shaakkana bessiyoogee tuma. SHin Yesuusa hiraagay he beni wode katamaa xayuwaappe aadhiyaabaa oyqqiis. I: “Sa7ai merettoosappe hachchi gakkanaashin de7ibeennabainne qassi hagaappe sinttaukka mule de7enna iita waayee he wode de7ana” yaagidi kasetidi yootiis. (Maatiyoosa 24:17, 18, 21) Mata wode yaana he ‘iita waayiyaa’ wodenne appe kase, nunakka tuggaynne metoy gakkana danddayees. Kiristtoosa qofay deˈiyoogeeta gidiyoogee he metuwan nuuni genccanaadan maaddees.

¹¹ He wode, nu xalla gidennan haratakka siiqiyoogaa bessiyoogan, Yesuusa leemisuwaa kaallana koshshees. Hegaara gayttidaagan PHauloosi: Nuuni huuphiyan huuphiyan nu ishaa maaddanau, ammanuwan a minttanaunne ufaissanau bessees. Aissi giikko, harai atto Kiristtoosikka bana ufaissibeenna. . . . Genccaanne minotettaa immiya Xoossai, intteyyo Kiristtoos Yesuusi oottidoogaadan, issoi issuwaara issippe de7iyo issi qofaa immo” yaagidi zoriis.—Roome 15:2, 3, 5, 6.

12. Ha wodiyan nuuni ay mala siiquwaa bessana koshshii? Aybissi?

¹² Yesuusi siiquwaa bessido PHeexiroosikka hegaadan Kiristtaaneti ‘loˈˈo milatiya iitatetti baynnan bantta ishantta siiqanaadaaninne tumatettaayyo azazettiyoogaa’ bessanaadan zoriis. Eti “issoi issuwaara minttidi wozanappe” siiqettana  bessees. (1 PHeexiroosa 1:22) Ha wodiyan, awudeegaappenne aaruwan nuuni Kiristtoosaagaa mala he eeshshata dichana koshshees. Xoossaa asaa ubbaa bolli yedetay gujjiiddi deˈees. Mata wode alamiyaa ikkonoomiyan gakkida metoy bessiyoogaadan, ooninne ha alamiyan aybiininne ammanettana koshshenna. (1 Yohaannisa 2:15-17 nabbaba.) Hegaappe, ha siraataa xayoy keehippe matattiyo wode, nuuni Yihoowakko shiiqanaunne mata laggetettaa medhiyoogan gubaaˈiyan issoy issuwaara matattana koshshees. PHauloosi: “Issoi issuwaara ishanttudan siiqettite; issoi issuwaa bonchchiyoogan ufaittite” yaagidi zoriis. (Roome 12:10) Qassi PHeexiroosi: “Siiqoi daro nagaraa kammiyo gishshau, ubbabaappe aattidi issoi issuwaara wozanappe siiqettite” yaagidi he qofaa minttiis.—1 PHeexiroosa 4:8.

13-15. Issi issi ishantti daafay gakkidoogeetussi Kiristtoosaagaa mala siiquwaa bessidoy ayba ogiyaanee?

¹³ Saˈa yuushuwan Yihoowa Markkati Kiristtoosaagaa mala siiquwaa oosuwan bessiyoogan erettoosona. Amarkkan tohossa baggan, 2005n, wolqqaama goteenne beetay daro heeraa qohi simmin, bantta dosan maaddida Yihoowa Markkata qoppa. Yesuusa leemisoy denttettin 20,000ppe dariyaageeti bantta dosan maaddidosona; etappe daroti qohettida bantta ishantta maaddanau injje keettaanne oosuwaa aggidosona.

¹⁴ Issi heeran, godaadan 10 meetiriyaa pude denddida haattaa beetay abbaappe gaxi 80 kilo meetiriyaa cugettidi yiis. Haattay guyye simmido wode, beetay shocidosan deˈiya, deˈiyo keettatuppenne hara keettatuppe heezzaappe issi kushe gidiyaagee muleera xayiis. Daro biittaappe Yihoowa Markkati maaddanau yiidosona; koshshiya hiillaa eriya amaridaageeti, oosuwaa miishshaanne koshshiya harabaa ekkidi yiidosona. Ashuwan michontta gidida naaˈˈu amˈˈeti, guutta caana kaamiyan banttau deˈiya issi issibaa caanidi, maaddanau 3,000ppe dariya kilo meetiriyaa biidosona. He michonttuppe yelagiyaara he sohuwan attada, yan deˈiya maaduwaa immiya komitiyaa hanno gakkanau maaddawusunne aqinye gidada oottawusu.

¹⁵ Yihoowa Markkatunne heeran deˈiya haratu keettay 5,600ppe dariyaagee zaarettidi keexettiis woykko bottokonettiis. Maalaalissiya hanotan eta siiqidoogau, heeran deˈiya Yihoowa Markkatuyyo siyettidabay aybee? He daafan keettay laalettido issi michiyaa, kaamiyan goochiyo guutta keettan deˈiyoogaa doommaasu; he keettay aattees; qassi qumaa kattanau tamaa eettiyoobay meˈˈiis. Ishantti iyyo injjetiya kawushsha keettaa keexxidosona. A Yihoowanne ba ishantta galatiyoogaappe denddidaagan, ba ooratta loˈˈiya keettau sintta baggan eqqada yeekkaasu. Hara daro hanotatun, heeran deˈiya keettay laalettido Yihoowa Markkati eta keettaa zaaretti keexxi simmin, issi layttau woykko hegaappe dariya wodiyau, guutta wodiyau deˈanaadan giigissido sohuwan takkidosona. Aybissi? Bantta ooratta keettan maaduwaa immiyaageeti deˈanaadan hegaadan oottidosona. Kiristtoosaagaa mala qofaa bessido ayba loˈˈo leemisoo!

 Sahettidaageeta Kiristtoosaagaadan Xeelliyoogaa

16, 17. Nuussi Kiristtoosaagaa mala qofay deˈiyoogaa sahettidaageetussi bessana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁶ Meretan gakkiya wolqqaama daafan qohettida Yihoowa Markkati keehi guutta. SHin oonanne gidin ba huuphe woykko ba soo asaa payyatettaa pacan metootees. Yesuusi sahettidaageeta xeellido hanotay nuussi leemiso gidees. Siiqoy i etayyo qarettanaadan denttettiis. Asay sahettidaageeta akko ehiido wode, i “harggida asa ubbaakka pattiis.”—Maatiyoosa 8:16, 17; 14:14.

¹⁷ Ha wodiyan Kiristtaanetussi Yesuusaagaadan maalaaliya ogiyan asaa pattiyo wolqqi baawa; shin eti sahettidaageetussi Yesuusaagaadan qarettoosona. Hegee ayba ogiyan qonccii? Issi naqaashay, cimati Maatiyoosa 25:39, 40n (Nabbaba.) qonccida oottana bessiya baaso siraataa kaalliyoogan, gubaaˈiyan deˈiya sahettidaageeta maaddanau giigissuwaa oottiyoogaaninne hegee polettiyoogaa kaalliyoogan banttassi Yesuusaagaa mala xeelay deˈiyoogaa bessoosona. *

18. Naaˈˈu michoti issi micheessi tumu siiquwaa bessidoy ayba ogiyaanee? Hegee ay demissidee?

¹⁸ Haratussi loˈˈobaa oottanau issi uri cima gidana koshshennaagee tuma. Layttay 44 gidido, kansseriyaa giyo harggiyan sahettida SHarlini hanotaa qoppa; hayqqanau tammu gallassay attidoogee iyyo odettiis. SHaaroononne Nikoleto giyo naaˈˈu Kiristtaane michoti iyyo koshshiyaabaanne i siiqo azinay o xeelliyoogan metootiyoogaa akeekidi, a hayqqana gakkanaashin ubba wode ippe shaahettennan maaddidosona. SHaaroonanne Nikoleta tammu gallassa xalla gidennan, a hayqqana gakkanaashin usuppun saaminttau o maaddiyoogan bantta siiquwaa bessidosona. SHaaroona: “Issi uri harggiyaappe paxennaagaa eriyoogee keehippe deexxiyaaba. Gidikkokka, Yihooway nuuni minnanaadan oottiis. He hanotay nuuni kaseegaappe aaruwan, Yihoowakko shiiqanaadaaninne issoy issuwaara matattanaadan oottiis” yaagaasu. SHarlini azinay hagaadan giis: “Ha naaˈˈu michoti kehatettan nuna maaddido hanotaa taani awudenne dogikke. Eta loˈˈo koshshaynne suure xeelay ta siiqo machee SHarlinissi wurssetta waayee deexxennaadan oottiis; qassi asatettaaninne qofan taassi keehippe koshshiya woppaa immiis. Ta awudenne eta galatiyoogaa aggikke. Eti bantta goˈˈaa yarshshidoogee, taani Yihoowan ammaniyoogeenne kumetta ishanttu maabaraa siiqiyoogee minnanaadan oottiis.”

19, 20. (a) Kiristtoosa qofaa ichashu macarati nuuni beˈidoogeeti awugeetee? (b) Neeni ay oottanau murttadii?

¹⁹ Nuuni beˈido heezzu huuphe yohotun, Yesuusa qofaa ichashu macaratanne nuuni waatidi aagaadan qoppananne oottana danddayiyaakko xannaˈida. Yesuusaagaadan, ‘ashkkenne wozanappe kauyyiyaageeta’ gidoos. (Maatiyoosa 11:29) Qassi, polotettaa pacaynne balay qonccidi beettiyo wodekka, harata kehatettan oyqqanau baaxetiyaageeta gidoos. Paacee gakkiyo wodekka, Yihooway koyiyooban ubban xalatettan azazettiyaageeta gidoos.

²⁰ Wurssettan, Kiristtoosi oottidoogaadan, “wurssettai” gakkanaassi nu ishanttussi Kiristtoosaagaa mala siiquwaa bessiyaageeta gidoos. Hegaa mala siiqoy nuuni tumuppe Yesuusa kaalliyaageeta gidiyoogaa erissees. (Yohaannisa 13:1, 34, 35) Ee, “intte ishata siiqiyoogaa aggoppite.” (Ibraawe 13:1) Guyye gooppa! Yihoowa sabbanaunne harata maaddanau ne deˈuwaa goˈettanau murtta! Neeni wozanappe baaxetiyo baaxiyaa Yihooway anjjana.

[Tohossa qofata]

Qonccissana Danddayay?

• Cimati mooranchata Kiristtoosaagaadan xeellana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

• Ha wurssetta wodiyan Kiristtoosa siiquwaa leemisuwaa kaalliyoogee keehippe koshshiyoy aybissee?

• Nuussi Kiristtoosaagaa mala qofay deˈiyoogaa sahettidaageetussi bessana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

[Oyshata]

[Sinttaa 20n deʼiya misiliyaa]

Moorobaa oottidaageeti Yihoowakko simmanaadan cimati koyoosona

[Sinttaa 21n deʼiya misiliyaa]

Yerusalaameppe kiyidi biya Kiristtaaneti Kiristtoosa qofaa waatidi bessidonaa?

[Sinttaa 22n deʼiya misiliyaa]

Yihoowa Markkati Kiristtoosaagaa mala siiquwaa oosuwan bessiyoogan erettoosona