Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Heezzu Eranchati Yesuusi Gacino Naˈa Gididi Deˈishin Tumuppe Oychidonaa?

Heezzu Eranchati Yesuusi Gacino Naˈa Gididi Deˈishin Tumuppe Oychidonaa?

Nabbabiyaageetu Oyshaa

Heezzu Eranchati Yesuusi Gacino Naˈa Gididi Deˈishin Tumuppe Oychidonaa?

Ufayssa masqqalaa xeelliyaagan alame yuushuwan odettiya taarikee, heezzu kawoti woykko eranchati Yesuusi gacino naˈa gididi deˈishin ayyo alˈˈo imotaa ekkidi yiidoogaa qonccissees. Ha taarikee tumee? Hegee hanettidabaara moggiyaabee? Ane beˈoos.

Maatiyoosanne Luqaasa Wonggeleti Yesuusa yeletaara gayttidabaa yootoosona. He taariketi Yesuusi yelettido wode, he heeran deˈiya hiyyeesa gidida henttanchatu xallay beˈanau yiidoogaa yootoosona. Kawota woykko eranchata geetettiya asati, xoolinttiyaa paydiyaageetappe attin kawo gidokkona; qassi eti aappunakko qonccibeenna. He asati mehee kattaa miyo qoriyan deˈiya gacino naˈaakko gidennan, son deˈiya naˈaa, Yesuusakko biidosona. Eti ubba yaa biidoogee Yesuusa deˈuwaa daafan yeggiyaabay gakkanaadan oottiis!

Geeshsha Maxaafaa xaafee, Luqaasi Yesuusa yeletaabaa yootidobaa neeni akeekan nabbabikko, kaallidi deˈiyaagaadan yootees: “Dorssaa wudiyaa qamma heemmiiddi, dembban aqiya asati de7⁠oosona. Godaa kiitanchchai etakko yiis; . . . kiitanchchai eta, ‘. . . maayuwan xaaxettida gacino na7ai miizzai kattaa wottin miyo qoriyan zin77⁠idaagaa demmanaagee intteyyo malaata gido’ yaagiis. . . . Eesuwan yiidi, Mairaamonne Yooseefa demmidi, miizzai kattaa wottin miyo qoriyan gacino na7ai zin77⁠idaagaa be7⁠idosona.”—Luqaasa 2:8-16.

Gacino naˈaa Yesuusa matan deˈiyaageeti Yooseefa, Mayraamonne henttanchatu xalla. Luqaasa taarikee hara asi he wode deˈiyoogaa yootenna.

Maatiyoosa 2:1-11n deˈiya qofaa pilgga: “Yesuusi Yihudaa biittan Beetaliheeme giyo kataman Heeroodisi kawotidi de7⁠iyo wode yelettiis; hegaappe guyyiyan, xoolinttiyaa paidiya [“erancha,” Addisu Medebenyaa, Amaarattuwan] asati arshsho baggappe Yerusalaame yiidi, . . . soo gelidi, na7ai ba aayee Mairaamiira de7⁠iyaagaa be7⁠idosona” yaagees.

He taarikee “heezzu erancha asata” gidennan, “erancha asata” giyoogaa, qassi eti koyro arshsho baggappe Yesuusi yelettido Beetaliheema gidennan, Yerusalaame biidoogaa yootiyoogaa akeeka. Eti Beetaliheeme gakkiyo wode, Yesuusi mehee kattaa miyo qoriyan deˈiya gacino naˈa gidennan, son deˈiya ‘naˈa.’

Issi issi Geeshsha Maxaafaa birshshettati he asata “erancha asata” giyaaba gidikkonne, hara birshshettati “xoolinttiyaa paidiya asata” yaagoosona. E Handbuuk on ze Gosppil of Maatiwu giyo maxaafay yootiyoogaadan, “erancha asata” geetettidi birshshettida Giriike qaalay “xoolinttiyaa paydiyoogan erettida Parsse qeeseta malaatees.” Ze Ekisppandid Vayns Ekisppoziteri Dikshineri of Niwu Testtament Words giyo maxaafay he qaalaa “shareechuwaa, bitiyaagaa, murunniyo wolqqay tau deˈees giyaagaa, kaayiyoogan erettidaagaa” giidi birshshees.

Ha wodiyan xoolinttiyaa paydiyoogeenne shareechiyoogee keehi erettidaba gidikkonne, Geeshsha Maxaafay hegaappe haakkanaadan yootees. (Isiyaasa 47:13-15) Hegeeti Yihooway shenetiyo iita ayyaanaa oosota. (Zaarettido Wogaa 18:10-12) Xoossaa kiitanchatuppe issoynne xoolinttiyaa paydiyaageetuyyo Yesuusi yelettidoogaa yootibeennay hegaassa. Gidikkokka, Yesuusa woranau koyiya, iita Kawuwaa Heeroodisayyo eti simmidi yootennaadan, Xoossay etau aymuwan yootiis. Hegaa gishshau, eti “hara ogiyaara bantta dere simmidosona.”—Maatiyoosa 2:11-16.

Yesuusa yeletaara gayttidaagan odettiya worddo taarikee aakkiiddi baanaadan tumu Kiristtaaneti koyiyoonaa? Mule koyennaagee erettidaagaa.