Xoossay Ay Oottii?
Xoossay Ay Oottii?
“Abeet GODAU [“Yihoowau,” NW] aissi haakkada eqqai? Metuwaa wodiyan aissi neeni geemmai?”—MAZAMURE 10:1.
GAAZEEXAA huuphe yohota beˈiyo wode, nuuni “wayssiya wodiyan” deˈiyoogaa akeekoos. Azzanttiyaabay gakkiyo wode, giishin danoy, daafay gakkiyo wode, woykko siiqiyo uri hayqqiyo wode—Xoossay beˈii? I nuussi qoppii? Ubba i deˈii? yaagidi oychana danddayoos.
SHin nuuni Xoossaabaa qoppiyoy bala ogiyaana gidana danddayiyoogaa qoppadii? Hegaa leemisuwan yootanau: Ba aaway oosuwaa biido gishshau yiillotida issi guutta naˈaa qoppa. Naˈay aawaa laamotido gishshau, i soo yaanaadan amottees. A aggibayidobadan naˈaayyo siyettees. Gallassa kumettaa “Abbi awu biidee?” yaagidi zaari zaari oychees.
He naˈay bala qofa qoppidoogaa sohuwaara akeekana danddayoos. He wode aaway so asau koshshiyaabaa kunttanau oottiiddi deˈees. Nuunikka, “Xoossay au biidee?” giidi waassiyo wode, naˈaagaadan balabaa qoppidooshsha?
Leemisuwau, iitabaa oottiyaageeta sohuwaara qaxxayiyoogee Xoossaayyo waanna ooso giidi, issoti issoti qoppana danddayoosona. Harati qassi oosuwaa, aqo laggiyaa, woykko lotoree gakkanaadan oottiyoogaa mala imotaa immiyoogee Xoossaa ooso giidi qoppoosona.
Ha naaˈˈu qofaykka Xoossay sohuwaara pirddana xayikko, woykko nuuni oychiyoobaa immana xayikko, nu waayiyau qoppenna, qassi nuna koshshiyaabaa erenna giyoogaara issi mala. SHin ha qofay tuma gidenna! Tuma gididabay, daroti oychiyoogaadan gidana xayikkokka, Xoossaa Yihooway ha wodiyan asaa naatu ubbau koshshiyaabau oottiiddi deˈees.
Yaatin, Xoossay ay oottiiddi deˈii? Ha oyshaa zaaranau, giigana danddayiyaaba gidikkonne, asaa naatussi Xoossaara deˈiya dabbotay keehippe moorettido, asaa naatu taarikiyaa doomettaa qoppana koshshees.
Nagaray Gattiyo Qohuwaa
Daro layttau moorettidi takkida keettaa qoppa. Kaaray issi baggi woddiis; penggee kolettiis; qassi kare baggaara qoqqofettiis. Issi wode ha keettay loˈˈo hanotan deˈiyaagaa gidikkonne haˈˈi moorettiis. Gakkida qohuwaa qoppiyo wode, ha keettaa bottokonanaagee, issi gallassan giigiya guutta ooso gidenna.
Ayyaana mereta gidida, Seexaanay 6,000 layttappe kase Addaameenne Hewaana Xoossaa bolli makkalanaadan oottido wode, asaa naatu bolli gakkida qohuwaa qoppa. He hanotaappe kase, koyro azinaynne machiyaa bantta yelana naatuura polo payyatettan merinau Doomettaabaa 1:28) Gidoppe attin, Addaameenne Hewaana nagaraa oottido wode, sinttappe yelettana asaa naatu hanotaa mooridosona.
deˈiyo hidootay deˈees. (He makkalay kaalettido qohoy xaasayidi xeelliyooba gidenna. Geeshsha Maxaafay: “Nagarai ha sa7aa issi asa [Addaame] baggaara geliis” yaagees. (Roome 5:12) Nagaray hayquwaa kaalettidoogaa bolli nuna Medhidaagaara deˈiya dabbotaa mooriis; qassi nuna asatettaaninne qofan qohiis. Hegee nu hanotay moorettida keettaagaara issi mala gidanaadan oottiis. Xillo asa gidida Iyyoobi “asa baree qantta; hegaa keesaikka metuwan kumi uttiis” giido wode, nu hanotaabaa tumaa yootiis.—Iyyooba 14:1.
SHin Addaameenne Hewaana nagaraa ootti simmin Xoossay asaa naata aggibayidee? CHii, aggibeenna! Saluwan deˈiya nu Aaway he wodeppe doommidi hanno gakkanaashin asaa naata goˈˈiyaabaa oottiiddi takkiis. Xoossay nuuyyo oottiiddi deˈiyoobaa loytti akeekanau, issi keettaa bottokonanau oottana koshshiya heezzubatanne hegeeti Xoossay asaa naatu hanotaa zaarettidi giigissanau oottiyoobaara issi mala gidiyoy ayba ogiyaanakko ane qoppa.
1 Keettaa goday moorettida keettaa hanotaa loytti akeeki simmidi, bottokonanaakko woy qolanaakko kuuyana bessees.
Edenen makkalay denddosaara Xoossaa Yihooway asaa naatu hanotaa zaarettidi giigissanau halchidoogaa yootiis. Makkalay denddanaadan oottida ayyaana meretaayyo Yihooway: “Taani nenanne maccaasiyo, ne zerettaanne i zerettaa morkke kessana; i ne huuphiyaa qoxxana; neenikka a qirbbiyaa dukkana” yaagiis.—Doomettaabaa 3:15.
Hegaadan giidi, Edenen makkalaa denttidaagaa xayssanau Yihooway qaalaa geliis. (Roome 16:20; Ajjuutaa 12:9) Hegaa bollikka, sinttappe yaana ‘zerettay’ asaa naata nagaraappe wozanaagaa Yihooway kasetidi yootiis. * (1 Yohaannisa 3:8) Yihooway hegaadan giidi gelido qaalay kaallidi deˈiya tumaa qonccissees: Xoossay ba meretaa muleera xayssiyoogaappe zaarettidi giigissees. SHin asaa naatu hanotaa zaarettidi giigissanau wodiyaa koshshees.
2 Hiillanchay keettaa waati bottokonanaakko halchuwaa xaafees.
Xoossaa Yihooway Israaˈeeletuyyo higgiyaa immiis; qassi eti ayyo goynnana beeta maqidasiyaa waati keexxanaakko yootiis. Geeshsha Maxaafay: “Hageeti sinttappe yaana yohotu eesho” yaagees. (Qolasiyaasa 2:17) Xaafi oyqqido halchuwaadan hegeeti keehi gitabau leemiso.
Leemisuwau, Israaˈeeleti bantta nagaray atto geetettanaadan mehiyaa yarshshoosona. (Wogaabaa 17:11) He yarshshoy daro wodiyaappe guyyiyan shiiqana, asaa naatuyyo tumu wozo gidiya gita yarshshuwaayyo eesho. * Israaˈeeleti goynniyo soho gidida, gayttiyo dunkkaaniyaa giigissanaadaaninne beeta maqidasiyaa keexxanaadan imettida halchoy, Masee yarshsho gididi hayqqiyo wodiyaappe doommidi saluwaa baana gakkanaashin oottiyoobau leemiso.—Sinttaa 7n deˈiya saaxiniyaa xeella.
3 Kessido halchuwaa kaallidi bottokoniya uri doorettiis.
Israaˈeeleti shiishshiyo yarshshuwaa hanotaa kaallidi, asaa naata wozanau ba shemppuwaa aattidi immanaagaa qaalaa gelido Masee Yesuusa. Xammaqiya Yohaannisi Yesuusa: ‘Saˈaa nagaraa xayssiya Xoossaa dorssaa’ yaagiis. (Yohaannisa 1:29) Yesuusi baayyo imettida oosuwaa eeno giidi ekkiis. I: “Taani tana kiittidaagee koyiyoogaa oottanau saluwaappe yaasippe attin, ta koyiyoogaa oottanau yabeikke” yaagiis.—Yohaannisa 6:38.
Yesuusa xeelliyaagan Xoossaa shenee, i ‘daro asaa wozanau ba shemppuwaa immiyoogaa’ xalla gidennan, bana kaalliyaageetuura Kawotetta maachaa maacettiyoogaa gujjees. (Maatiyoosa 20:28; Luqaasa 22:29, 30) Xoossay asaa naatuyyo halchidobaa poliyoy he Kawotettaa baggaara. Xoossaa Kawotettaabaa yootiyo kiitay, Xoossay saˈaa haaranau saluwan kawotettaa essidoogaa qonccissiyo gishshau, ‘mishiraacho’ geetettiis.—Maatiyoosa 24:14; Daaneela 2:44. *
Bottokoniyo Oosoy Oosettiiddi Deˈees
Yesuusi saluwaa baanaappe kase bana kaalliyaageeta: “Asa ubbaa tana kaalliyaageeta oottite; Aawaa sunttan, Na7aa sunttaaninne Geeshsha Ayyaanaa sunttan eta xammaqite. . . . Taani wodiyaa wurssettai gakkanaassikka ubba wode inttenaara de7iyoogaa akeekite” yaagidi azaziis.—Maatiyoosa 28:19, 20.
Yaatiyo gishshau, asaa naatu hanotaa zaarettidi giigissiyoogee Yesuusi hayqqido wode polettibeenna. Hegee “wodiyaa wurssettai gakkanaassikka,” giishin Xoossaa Kawotettay ha saˈaa haariyo wodiyaa gakkanaashin oosettiiddi takkana. He wodee haˈˈa. Yesuusi ‘wodiyaa wurssettaa’ malaataa yootidoogee haˈˈi polettiiddi deˈiyo gishshau, nuuni hegaa eroos. *—Maatiyoosa 24:3-14; Luqaasa 21:7-11; 2 Ximootiyoosa 3:1-5.
Yesuusi Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakanaadan azazidoogaa ha wodiyan Yihoowa Markkati 236 biittan poliiddi deˈoosona. Neeni haˈˈi nabbabaydda deˈiyo maxeetee Xoossaa Kawotettaabaanne i poliyoobaa xeelliyaagan neeni gujjada eranaadan maaddanau giigiis. Wochiyo Keelaa maxeetee ubbay sinttaa 2n, ha maxeetee: “Xoossaa Kawotettay woykko saluwan deˈiya tumu aysoy, mata wode iitatetta ubbaa xayssidi saˈaa gannatiyau laammanaagaa mishiraachuwaa yootiyoogan asaa minttettees. Nuuni merinaa deˈuwaa demmanaadan hayqqidanne ha wodiyan Xoossaa Kawotettaa Kawo gididi haariiddi deˈiya Yesuus Kiristtoosan ammananaadan minttettees” yaagidi yootees.
Haˈˈikka shabbirssiyaageeti gattiyo qohuwaa woy meretay gattiyo daafaa siyana danddayaasa; woykko azzanttiyaabay ne bolli gakkana danddayees. SHin Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyoogan, Xoossay asaa naata aggibeennaagaa ammanettana danddayaasa. Hegaappe dumma ogiyan, “Xoossai nuuppe ooyyoonne haaho gidenna.” (Oosuwaa 17:27) Addaameppenne Hewaanippe halidabaa zaarettidi giigissanau i gelido qaalay polettana.—Isiyaasa 55:11.
[Tohossa qofata]
^ MENT. 16 Doomettaabaa 3:15 xeelliyaagan aaho qonccissuwaa demmanau, Yihoowa Markkati attamissido, Yihoowakko SHiiqa (Wolayttattuwan attamettibeenna) giya maxaafaa shemppo 19 xeella.
^ MENT. 19 Gujo qonccissuwau, Yihoowa Markkati attamissido, Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giya maxaafaa shemppo 5 xeella.
^ MENT. 22 Xoossaa Kawotettaabaa gujo qonccissuwau, Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giya maxaafaa shemppo 8 xeella.
^ MENT. 25 Gujo qonccissuwau, Tumuppe Geeshsha Maxaafay Tamaarissiyoy Aybee? giya maxaafaa shemppo 9 xeella.
[Sinttaa 7n Deˈiya Misiliyaa]
(Loyttada beˈana koyikko maxeetiyaa xeella)
‘Tumuban Leemisettiyaabaa’ Gayttiyo Dunkkaanee Malaatiyoobaa
YARSHSHIYO SOHUWAA
Xoossay Yesuusa yarshshuwaa ekkanau eeno giidoogaa.
QEESE UBBATU HALAQAA
Yesuusa.—IBRAAWE 9:11.
1 Nagaraa Atto Giissiyo Gallassi, qeese ubbatu halaqay asaa nagaraa gishshau yarshshuwaa shiishshees.—WOGAABAA 16:15, 29-31.
1 Niisaana 14, 33 M.Ln, Yesuusi nu gishshau ba shemppuwaa yarshshiis.—IBRAAWE 10:5-10; 1 YOHAANNISA 2:1, 2.
GEESHSHA SOHUWAA
Sinttappe saluwan deˈanau Yesuusi ayyaanan yelettida Xoossaa naˈaa gidido hanotaa.—MAATIYOOSA 3:16, 17; ROOME 8:14-17; IBRAAWE 5:4-6.
MAGALASHUWAA
Yesuusa ashuwaa; saˈaa deˈuwaa saluwaa deˈuwaappe shaakkiyaagaa.—1 QORONTTOOSA 15:44, 50; IBRAAWE 6:19, 20; 10:19, 20.
2 Qeese ubbatu halaqay Geeshsha Sohuwaa Ubbaappe Aadhiya Geeshsha Sohuwaappe shaakkiya magalashuwaa kanttidi gelees.
2 Yesuusi hayquwaappe denddi simmidi, “nu gishshaa Xoossaa sinttan beettanau” saluwaa biyoogan ‘magalashuwaa kanttidi geliis.’—IBRAAWE 9:24-28.
UBBAAPPE AADHDHIYA GEESHSHA SOHUWAA
Saluwaa.—IBRAAWE 9:24.
3 Qeese ubbatu halaqay yarshshuwaa suuttaappe ekkidi, Ubbaappe Aadhiya Geeshsha Sohuwan, maachaa taabootaa sinttan caccafees.—WOGAABAA 16:12-14.
3 Yesuusi gukkida ba suuttaa waagaa Xoossau immiyoogan, nu nagaray tumuppe atto geetettanaadan oottiis.—IBRAAWE 9:12, 24; 1 PHEEXIROOSA 3:21, 22.