‘Yihoowa Qofaa Eriyay Oonee?’

“‘Godaa wozanaa woikko qofaa eriyai oonee? A zoranau danddayiyai oonee?’ . . . SHin nuussi Kiristtoosa wozanai woikko qofai de7⁠ees.”—1 QOR. 2:16.

1, 2. (a) Daro asaa metiyaabay aybee? (b) Nu qofaanne Yihoowa qofaa xeelliyaagan nuuni ay akeekana koshshii?

HARA uri qoppiyo ogiyaa akeekanau metoota eray? Geella neeni mata wode ekkidaba woy gelidaba gidikko, ne aqo laggee waati qoppiyaakko loyttada erana danddayennabadan qoppennan aggakka. Attuma asaynne macca asay qoppiyoonne ubba haasayiyo ogee dumma dumma. Issi qaalay heeraappe heeran dummatiyoogaadan, attuma asaynne macca asay haasayiyo issi qaalay, issi issi heeran dummatees. Qassi wogaanne qaalaa dummatettay qoppiyo ogeenne eeshshay dummatanaadan oottana danddayees. Gidoppe attin, neeni harata loyttada eriyo wode, eti qoppiyo ogiyaa loyttada akeekana danddayaasa.

² Yaatiyo gishshau, nuuni qoppiyo ogee Yihoowagaappe keehi dummatiyoogee garamissiyaaba gidenna. Yihooway hananabaa yootiya Isiyaasa baggaara Israaˈeeletussi, “Ta qofai intte qofaa mala gidenna; intte ogeekka ta ogiyaa mala gidenna” yaagiis. Hegaa leemisuwan qonccissanau Yihooway, “Saloti sa7aappe xoqqiyoogaadan, ta ogee intte ogiyaappe xoqqees; ta qofaikka intte qofaappe xoqqees” yaagiis.—Isi. 55:8, 9.

3. Yihooway ‘xuuraa shaakkiyoogeeta’ gidanau nuuni baaxetana danddayiyo naaˈˈu ogeti awugeetee?

³ SHin hegaa giyoogee nuuni Yihooway qoppiyo ogiyaa akeekanau baaxetana koshshenna giyoogee? Akkay. Nuuni Yihoowa qofaa ubbaa wurssidi akeekana danddayennaba gidikkokka, Geeshsha Maxaafay i ‘xuuraa shaakkiyoogeeta’ gidanaadan minttettees. (Mazamure 25:14; Leemiso 3:32 nabbaba.) Nuuni Yihoowakko shiiqana danddayiyo issi ogee, a Qaalay, Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan deˈiyoogaanne an qonccida oosuwaa akeekiyoogaa. (Maz. 28:5) Hara ogee, “beettenna Xoossaa leemiso” gidida ‘Kiristtoosa wozanaa woykko qofaa’ eriyoogaa. (1 Qor. 2:16; Qol. 1:15) Geeshsha Maxaafaa xannaˈanaunne an wotti dentti qoppanau wodiyaa immiyoogan, Yihoowa eeshshatanne i qoppiyo ogiyaa akeekana danddayoos.

Bala Qofaappe Naagettite

4, 5. (a) Nuuni haakkana koshshiyo bala qofay awugee? Qonccissa. (b) Israaˈeeleti qoppido bala qofay aybee?

⁴ Nuuni Yihoowa oosuwaa wotti dentti qoppiyo wode, asa xeelan Xoossaa qofaa xeellennaadan naagettana koshshees. Yihooway Mazamure 50:12n, “Tanakka ne mala gaada qoppadasa” yaagidoogee hegaa mala xeelaa qonccissees. Hegee issi Geeshsha Maxaafaa eranchay 175 layttappe kase, “Asay Xoossaa qofaa ba xeelan xeellees; qassi eti asay kaallana koshshees giyo higgiyau Xoossay aqees giidi qoppoosona” giidoogaadaana.

⁵ Nuuni Yihoowa xeelliyoy nu xeelaadaananne nu koshshaadaana gidennaadan naagettana bessees. Hegee keehippe koshshiyoy aybissee? Nuuni Geeshsha Maxaafaa xannaˈiyo wode, Yihooway oottido issi issibay polo gidennanne paca gidida nu xeelan likke gidennaba milatana danddayees. Beni Israaˈeelati hegaadan qoppidosona; qassi  Yihooway eta oyqqido hanotaa bala ogiyan akeekidosona. Yihooway etau giidobaa akeeka: “Intte hegan, ‘GODAA ogee suure gidenna’ yaageeta. Inttenoo, Israa7⁠eela asatoo, ha77⁠i siyite! Suure gidennai intte ogiyaa gidennee ta ogee?”—Hiz. 18:25.

6. Iyyoobi ay tamaaridee, a gakkidabaappe nuuni waani goˈettana danddayiyoo?

⁶ Yihoowa qofaa nu xeelaadan xeelliyoogaappe haakkanaadan maaddana danddayiya issibay, nu xeelay paca gidiyoogaanne issi issitoo keehippe moorettiyoogaa akeekiyoogaa. Iyyoobi hegaa akeekana koshshiis. Iyyoobi tuggatido wode, keehippe unˈˈettidi, babaa xallaa qoppiis. I gitabaa akeekibeenna. SHin aassidi xeellanaadan Yihooway siiquwan a maaddiis. I zaarana danddayenna 70⁠ppe dariya dumma dumma oyshata Yihooway a oychiyoogan, Iyyoobi eriyoobay guutta gidiyoogaa qonccissiis. Iyyoobi bana kawushshidi ba xeelaa laammiis.—Iyyooba 42:1-6 nabbaba.

‘Kiristtoosa Qofay’ Deˈiyoogeeta Gidana Danddayiyo Ogiyaa

7. Yesuusi oottidobaa nuuni pilggiyoogee, Yihoowa qofaa akeekanaadan maaddiyoy aybissee?

⁷ Yesuusi yootidonne oottido ubbaban polo hanotan ba Aawaa milatiis. (Yoh. 14:9) Yaatiyo gishshau, Yesuusi oottidobaa pilggiyoogee Yihooway qoppiyo ogiyaa akeekanaadan nuna maaddees. (Roo. 15:5; Pili. 2:5) Wonggeliyan xaafettida naaˈˈubata ane pilggoos.

8, 9. Yohaannisa 6:1-5y qonccissiyoogaadan Yesuusi Piliphoosa oychanaadan oottiday ayba hanotee, Yesuusi hegaadan giidoy aybissee?

⁸ Ane ha hanotaa qoppa. Hegee hanidoy 32 M.L. Paasikaa Baalaappe kase. Yesuusi kiittidoogeeti mata wode Galiila biitta ubban loˈˈo hanotan sabbakidi simmidosona. Eti he oosuwan daafurido gishshau, Yesuusi eta Galiila Abbaa xanxxan arshsho baggaara huuphessakko baqqidi asi baynnasaa efiis. Gidoppe attin, shaˈan qoodettiya asay eta kaallidi biis. Yesuusi he daro asaa harggiyaappe pattidi, eta darobaa tamaarissi simmin, issibaa oottiyo ogiyaa xeelliyaagan metoy merettiis. Asi baynna he sohuwan ha ubba asay miyoobaa awuppe demmana danddayii? Yesuusi asau koshshiyaabaa akeekidi, hegaa heera asa gidida Piliphoosa, “Ha asaa ubbaa mizanau gidiya qumaa auppe shammanee” yaagidi oychiis.—Yoh. 6:1-5.

⁹ Yesuusi ha oyshaa Piliphoosa oychidoy aybissee? Oottanabay Yesuusa qofissidee? Akkay. I tumuppe ay qoppidee? He sohuwan deˈiya kiitettida Yohaannisi, “[Yesuusi] hegaa Piliphphoosa paaccanau giis; aissi giikko, i ba huuphen ai oottanaakkonne erees” yaagiis. (Yoh. 6:6) Yesuusi ba erissiyo ashkkarati ayyaanaaban ay keena diccidaakko paaccanau hegaa giis. Hegaadan giidi oychiyoogan, i giyoobaa eti ezgganaadan oottiis; qassi i oottana danddayiyoobaa xeelliyaagan bantta ammanuwaa eti qonccissanaadan hanotaa injjeyiis. SHin eti bantta ammanuwaa qonccissibookkona; qassi bantta xeelay keehi asha gidiyoogaa bessidosona. (Yohaannisa 6:7-9 nabbaba.) He wode Yesuusi eti mule qoppibeennabaa oottana danddayiyoogaa bessiis. SHaˈan qoodettiya he namisettida asaa maalaaliya hanotan miziis.—Yoh. 6:10-13.

10-12. (a) Giriike maccaasiyaa oychidobaa Yesuusi sohuwaara zaaribeenna gaasoy ayba gidanee? Qonccissa. (b) Haˈˈi nuuni ay beˈanee?

¹⁰ Ha taarikee issi wode Yesuusi qoppidobaa nuuni akeekanaadan maaddana danddayees. Yesuusi ha daro asaa mizi simmidi takkennan, ba kiittidoogeetuura, Israaˈeela zawaa kanttidi, huuphessa baggan deˈiya Xiiroosanne Sidoona biitti biis. Ba naˈiyo pattanaadan Yesuusa woossida issi Giriike maccaaseera eti yan gayttidosona. Yesuusi maccaaseeyyo koyro aynne zaaribeenna. SHin a tolada woossin, Yesuusi iyyo, “Naati kasetidi qumaa kallona; aissi giikko, naatu qumaa ekkidi, zairotuyyo oliyoogee lo77⁠o gidenna” yaagiis.—Mar. 7:24-27.

¹¹ Yesuusi ha maccaasiyo maaddanau koyro  eeno gibeennay aybissee? Yesuusi Piliphoosa paaccidoogaadan, a ba ammanuwaa qonccissanaadan oottidi, i zaaroy aybakko beˈanau paacciiddi deˈii? I ayba cenggurssan haasayidaakko xaafettibeennaba gidikkokka, o hidoota qanxxissibeenna. I hanqqetissenna hanotan “zairotuyyo” giya qaalaa goˈettiis. Yaatiyo gishshau Yesuusi, ba naˈay oychiyoobaa immanau koyiyaaba gidikkonne, i mintti koyiyoogaa paaccanau giidi ba qoppidobaa qonccissenna aawadan hanennan aggenna. Hanotay aybanne gido, maccaasiyaa ba ammanuwaa qonccissin, Yesuusi a koyidobaa oottiis.—Marqqoosa 7:28-30 nabbaba.

¹² Wonggeliyan xaafettida ha naaˈˈu qofati ‘Kiristtoosa qofaa’ nuuni loytti akeekanaadan maaddoosona. Nuuni Yihoowa qofaa loyttidi akeekanaadan ha taariketi waatidi maaddana danddayiyaakko ane beˈoos.

Yihooway Muusa Haasayissido Ogiyaa

13. Yesuusi qoppiyo ogiyaa akeekiyoogee nuna waatidi maaddii?

¹³ Yesuusi qoppiyo ogiyaa loyttidi akeekiyoogee, Geeshsha Maxaafan deˈiya akeekanau metana danddayiya qofaa nuuni akeekanaadan maaddees. Leemisuwau, Israaˈeeleti goynnanau worqqaappe maraa medhi simmin, Yihooway Muusessi giidobaa qoppite. Xoossay, “Taani ha asaa be7aas; eti morgge zozzida asa. Ha77⁠i ta hanqqoi eta bolli eexxi kiyin, taani eta xaissanaagaa neeni tana diggoppa. Yaatada taani nena gita kawotetta oottana” yaagiis.—Kes. 32:9, 10.

14. Yihooway giidobau Muusee woygi zaaridee?

¹⁴ Taarikee hagaadan gees: “Muusee GODAA ba Xoossaa hagaadan yaagidi woossiis; ‘Abeet GODAU, neeni ne gita wolqqaaninne ne mino kushiyan Gibxxeppe kessada ehiido ne asaa bolli ne hanqqoi aissi eexxi kiyii? Gibxxeti, “GODAI eta deretu bollan woranaunne biittaappe pitti xaissanau, iita halchchuwan kessiis” aibissi giyoonaa? Ne yashshiya hanqquwaappe simma; ne asaa xaissanau qoppoogaa aggaaga. Ne ailleta Abrahaama, Yisaaqanne Yaaqooba hassaya; neeni etassi, “Taani intte zariyaa saluwaa xoolinttetudan darissana; ha taani intteyyo immana giido biittaa ubbaakka intte zariyaayyo immana; eti he biittaa merinau laattana” gaada ne huuphiyan neeni caaqqido qaalaa hassaya’ yaagiis. Hegaa gishshau, GODAI ba asaa bolli iitabaa ehaanau qoppidoogaa aggidi, eta maariis.”—Kes. 32:11-14. *

15, 16. (a) Yihooway yootidobaa gaasuwan Muusee ay oottanau hanotay injjetidee? (b) Yihooway ba ‘qofaa laammidoy’ ayba ogiyaanee?

¹⁵ Tumuppe Muusee Yihoowa qofaa suurissanau koshshidee? Mule koshshennaagee qoncce! Yihooway oottanau qoppidobaa yootidaba gidikkokka, hegee a wurssetta  pirdda gidenna. Hegee Yesuusi Piliphoosanne Giriike maccaasiyo paaccidoogaadan Yihooway Muusa paacciis giyoogaa mala. Muusee ba xeelaa qonccissiyo injjiyaa demmiis. * Yihooway Muusee Baappenne Israaˈeeletuppe gidduwan gaannatanaadan sunttiis; qassi I Muusa he oosuwau sunttidoogaa xoqqu oottidi xeelliis. Muusee he hanotan hidoota qanxxanee? Muusee Yihooway Israaˈeeleta aggibayidi, ba zerettaa gita kawotetta kessanaadan he injjiyaa goˈettidi Yihoowau yootanee?

¹⁶ Muusee zaaridobay Yihooway suure pirddiyoogaa ammaniyoogaanne hegan ammanettiyoogaa qonccissiis. A zaaroy bana siiqiyoogaappe Yihoowa sunttaabaa qoppiyoogaa bessees. I Yihoowa sunttay borettanaadan koyibeenna. Ha yohuwaa xeelliyaagan Muusee “Godaa wozanaa woi qofaa” akeekidoogaa bessiis. (1 Qor. 2:16) Hegee ay kaalettidee? Yihooway issibaa oottanau qofaa qachibeenna gishshau, Geeshsha Maxaafay i “maariis woikko qofaa laammiis” yaagees. Ibraysxxe qaalan, ha qonccissoy Yihooway kumetta deriyaa xayssanau qoppidoogaa aggiis geetettana danddayees.

Yihooway Abrahaama Haasayissido Ogiyaa

17. Abrahaama qofissidabaa xeelliyaagan Yihooway gita danddayaa bessidoy ayba ogiyaanee?

¹⁷ Yihoowa ashkkarati a ammaniyoogaanne an ammanettiyoogaa qonccissanaadan Yihooway paqqadiyoogaa bessiya hara leemisoy, Sadooma biittaa xeelliyaagan Abrahaami a oychidobaa. Abrahaami aggennan hosppun oyshaa oychanaadan paqqadiyoogan, Yihooway keehippe danddayidoogaa he taarikee bessees. He oyshatuppe issuwan Abrahaami, “Hegee neeppe haakko; xillota iitatuura woriyoogeenne xillotanne iitata issi aifiyan xeelliyoogee neeppe haakko. Ha sa7aa ubbaa pirddiyaagee xillo pirddenneeyye?” yaagidi mintti oychiis.—Doo. 18:22-33.

18. Yihooway Abrahaama haasayissido ogiyaappe ay tamaariyoo?

¹⁸ Yihoowa qofaa xeelliyaagan ha taarikiyaappe nuuni ay tamaariyoo? Yihooway suure kuuyanau Abrahaameera zorettana koshshii? Koshshenna. Yihooway ba kuuyido gaasuwaa koyruwankka yootana danddayiyoogee tuma. SHin he oyshatu gaasuwan, Abrahaami Yihooway kuuyidobaa ammani ekkanaadaaninne A qofaa akeekanaadan Yihooway wodiyaa immiis. Hegee Yihoowa qaretaynne suure pirdday gita gidiyoogaa Abrahaami akeekanaadankka oottiis. Ee, Yihooway Abrahaama dabbodan haasayissiis.—Isi. 41:8; Yaaq. 2:23.

Nuuni Tamaariyoobaa

19. Nuuni Iyyooba leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo?

¹⁹ ‘Yihoowa qofaa’ xeelliyaagan nuuni ay tamaaridoo? Yihoowa qofaa akeekanaadan Geeshsha Maxaafay maaddana mala nuuni paqqadana koshshees. Nu eraa pacaadan Yihoowa xeellidi, nuuni kessiyo maaraadaaninne nu qofaadan a qofaa akeekana koshshenna. Iyyoobi, “Taani ayyo zaaruwaa immana gaanau, Xoossai ta mala asa gidenna. Gididaakko nuuni naa77ai daanna sintti aadhdhana”  yaagiis. (Iyy. 9:32) Yihoowa qofaa nuuni guuttaa akeekiyo wode, Iyyoobaagaadan maalaalettidi, “Hageeti ubbai Xoossai oottido oosotuppe amaridaageeta; nuuni siyoogee saasuketta xalaala. Yaatin, a wolqqaa gitatettaa akeekanau danddayiyai oonee?” yaagoos.—Iyy. 26:14.

20. Nuuni akeekanau metiya qofaa Geeshsha Maxaafan demmiyo wode ay oottana koshshii?

²⁰ Nuuni Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo wode akeekanau metiya issi qofaa demmikko, ubba qassi hegee Yihoowa qofaara gayttidaba gidikko, ay oottana koshshii? He qofaa xeelliyaagan pilggi simmidikka, qoncce zaaruwaa demmana xayikko, Yihoowan ammanettiyoogaa xeelliyaagan nuuni paacettiyoobadan hegaa xeellana danddayoos. Issi issitoo issi qofay nuuni Yihoowa eeshshatun ammaniyoogaa bessanaadan injjiyaa medhiyoogaa hassayite. I oottiyo ubbabaa nuuni wurssi akeekennaagaa nu huuphiyaa kawushshidi ammani ekkiyaageeta gidoos. (Era. 11:5) Yaatiyo gishshau, kiitettida PHauloosi kaallidi giidobaa maayoos: “Xoossaa duretettai ai keena daroo? A hayyoinne a eratettai ai keena xoqqee? A pirddaa yootanai oonee? I ba oottiyoogaa i aissi oottiyaakko, oonee akeekiyai? Hegaa Xoossaa maxaafai, ‘Godaa wozanaa woikko qofaa eriyai oonee? A zoranau danddayiyai oonee? Woikko ba kushiyaa zaarana mala, au aibakko immidai de7⁠ii?’ yaagees. Aissi giikko, ubbabaa i medhdhiis; qassi ubbabaikka aaninne ayyoonne de7⁠ees; Xoossau merinau bonchchoi gido. Amin77⁠i.”—Roo. 11:33-36.

[Tohossa qofata]

Hassayay?

• Yihoowa qofaa nu xeelaadan xeelliyoogaappe haakkanau nuna aybi maaddii?

• Yesuusi oottidobaa akeekiyoogee Yihooway ‘xuuraa shaakkiyoogeeta’ gidanaadan nuna waatidi maaddana danddayii?

• Yihooway Muuseeranne Abrahaameera haasayidobaappe ay tamaaradii?

[Oyshata]

[Sinttaa 13n deʼiya misiliyaa]

Yihooway Muusanne Abrahaama haasayissido ogiyaappe a qofaa xeelliyaagan ay tamaariyoo?