Xoossaa Imota Gidida Ekkiyoogaanne Geliyoogaa Bonchite

“Hegaa gishshau asi ba aawaanne ba aayyiyo aggi bayidi, ba machcheera issippe de7ees; eti naa77ai issi asho gidoosona.”—DOO. 2:24.

1. Nuuni Yihoowa bonchiyoogee bessiyaaba gididoy aybissee?

EKKIYOOGAANNE geliyoogaa Doomissidaagaa, Xoossaa Yihoowa nuuni bonchana bessiyoogee tuma. I nuna Medhidaagaa, nuna Haariyaagaanne saluwan deˈiya nu Aawaa gidiyoogaadan, “lo77o imo ubbainne kumetta woito ubbai” appe yees giyoogee bessiyaaba. (Yaaq. 1:17; Ajj. 4:11) Hagee a gita siiquwaa qonccissiyaaba. (1 Yoh. 4:8) I nuna tamaarissido ubbabay, nuuppe koyiyo ubbabaynne nuussi immido ubbabay nu sarotettaassanne nu goˈˈaassa.—Isi. 48:17.

2. Yihooway koyro azinaunne a macheeyyo ayba azazuwaa immidee?

² Geeshsha Maxaafay ekkiyoogeenne geliyoogee, he “lo77o” imotaappe issuwaa gidiyoogaa yootees. (Uru. 1:9; 2:12) Koyro bitanee machanaadan oottido wode, Yihooway Addaamessinne Hewaanissi eta aqoy giiga gidanaadan maaddiya qoncce azazuwaa immiis. (Maatiyoosa 19:4-6 nabbaba.) Eti Xoossaa azazuwaa kaallidaba gidiyaakko, merinau ufayttana shin. Gidoppe attin, eti eeyyatettan Xoossaa azazuwaa kaallibeenna gishshau, eta iita waayee gakkiis.—Doo. 3:6-13, 16-19, 23.

3, 4. (a) Ha wodiyan deˈiya daroti ekkiyoogaanne geliyoogaa bonchibeennaynne Xoossaa Yihoowa bonchibeennay ayba ogiyaanee? (b) Ha huuphe yohuwan ayba leemisota beˈanee?

 ³ He koyro macheenne azinaagaadan, ha wodiyan daro asay aqo deˈuwaara gayttidaagan Yihoowa kaaletuwaa kaallenna. Issoti issoti issippe deˈiyaaba gidikkokka, aqo deˈoy kaalettiyo aawatettaa koyokkona; harati qassi aqo deˈuwaa banttau milatiya ogiyan qonccissoosona. (Roo. 1:24-32; 2 Xim. 3:1-5) Eti ekkiyoogeenne geliyoogee Xoossaa imota gidiyoogaa xaasayi xeelloosonanne he imotaa bonchenna gishshau hegaa Immidaagaa, Xoossaa Yihoowakka bonchokkona.

⁴ Issi issitoo, Xoossau oottiyaageetuppekka issoti issoti ekkiyoogaanne geliyoogaa Yihooway xeelliyo ogiyan xeellibookkona. Ekkidanne gelida issi issi Kiristtaaneti Geeshsha Maxaafaa maaraappe kareera, shaahettanau woykko yeddanau qofaa qachoosona. Hegaa malabaappe waanidi haakkana danddayiyoo? Doomettaabaa 2:24n deˈiya Xoossaa kaaletoy aqo oyqqida Kiristtaaneti bantta aqo deˈuwaa minttanaadan waatidi maaddana danddayii? Ekkanau woy gelanau qoppiyaageeti aqo deˈuwau waanidi giigettana danddayiyoonaa? Yihoowa bonchiyoogee, azinaynne machiyaa deˈido keena ubban issippe deˈanau keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa bessiya, beni wode deˈida heezzu giiga aqo deˈuwaa hanotaa ane beˈoos.

Ubbatoo Ammanettiyaageeta Gidite

5, 6. Zakkaariyaasanne Elssaabeexo gakkida paacee ayba gidana danddayii, eti ammanettido gishshau ayba ogiyan anjjettidonaa?

⁵ Zakkaariyaasinne Elssaabeexa naaˈˈaykka suurebaa oottidosona. Eti naaˈˈaykka Yihoowan ammanettidi au oottiya aqo lagge dooridosona. Zakkaariyaasi qeese gididi oottiyo oosuwaa ammanettidi poliis; qassi eti naaˈˈaykka banttau danddayettida keena ubban Xoossaa Higgiyaa naagidosona. Eti galatana koshshiyo darobay deˈiyoogee qoncce. SHin Yihudaa biittan deˈiya eta soo intte biidaba gidiyaakko, etau issibay baynnaagaa sohuwaara akeekeeta. Etau naˈi baawa. Elssaabeexa mayne; qassi eti naaˈˈaykka cimidosona.—Luq. 1:5-7.

⁶ Beni Israaˈeelan, naˈa yeliyoogee xoqqu oottidi xeelliyooba; qassi darotoo son deˈiya asaa qooday cora. (1 Sam. 1:2, 6, 10; Maz. 128:3, 4) He wode, issi Israaˈeela biittaa asi, machiyaa naˈa yelennaba gidikko, hegaa gaaso oottidi yeddana danddayees. SHin Zakkaariyaasi ammanettidi Elssaabeexiira deˈiis. I aqo deˈuwaa laaliyo woy ba macheeppe shaahettiyo ogiyaa koyibeenna. Naˈa yelibeennaagee eta azzanttiyaaba gidikkokka, ammanettidi Yihoowayyo issippe oottiyoogaa aggibookkona. Yihooway maalaalissiyaabaa oottidi, eti cimido wodiyan naˈa yelanaadan oottiyoogan guyyeppe eta keehi anjjiis.—Luq. 1:8-14.

7. Elssaabeexa ba azinaayyo ammanettiyoogaa hara ayba ogiyan bessadee?

⁷ Elssaabeexa hara wodekka loˈˈo ogiyan ammanettiyoogaa bessaasu. Zakkaariyaasi Xoossaa kiitanchaa ammanibeennaagaappe denddidaagan duudido gishshau, eta naˈay Yohaannisi yelettiyo wode haasayanau danddayenna. SHin Yihoowa kiitanchay naˈaa sunttaa “Yohaannisa” gaanaadan ayyo yootidoogaa ba maccaaseessi issi ogiyan qonccissennan aggenna. SHooro asaynne dabboy naˈaa a aawaa sunttaadan Zakkaariyaasa giidi sunttanau koyidosona. SHin Elssaabeexa ba azinay yootidobaa ammanettada azazettaasu. A, “CHii! Yohaannisa giidi sunttana” yaagaasu.—Luq. 1:59-63.

8, 9. (a) Ammanettiyoogee aqo deˈuwaa waati minttii? (b) Azinaynne machiyaa ammanettiyoogaa bessana danddayiyo issi issi ogeti awugeetee?

⁸ Zakkaariyaasanne Elssaabeexiigaadan, ha wodiyan deˈiya aqo laggeta hidootaa qanxxanaadan oottiyaabaynne hara metoy gakkees. Aqo laggeti issoy issuwau ammanettennaageeta gidikko, aqo deˈoy giiga xayees. Lambbeechiyoogee, pornograafiyaa beˈiyoogee, wodiraa laammiyoogeenne hegaa mala harabay  ufayssiya aqo deˈuwan issoy issuwaa mule ammanennaadan oottana danddayees. Aqo deˈuwan issoy issuwaa ammanennan aggiyo wode, siiqoy irxxi irxxi bees. Issi issi hanotan, ammanettiyoogee koyettibeenna uraynne qohiyaabay so asaakko gelennaadan teqqiya dirssa mala; qassi amarida ogiyan, so giddon deˈiya asay sarotettan deˈanaadan oottees. Hegaa gishshau, azinaynne machiyaa issoy issuwau ammanettiyo wode, issippe saruwan deˈanaunne bantta wozanaabaa issoy issuwau yootanau danddayoosona; yaatiyoogan bantta siiqoy minnanaadan oottoosona. Ee, ammanettiyoogee keehi koshshiyaaba.

⁹ Yihooway Addaameyyo, “Asi ba aawaanne ba aayyiyo aggi bayidi, ba machcheera issippe de7ees” yaagiis. (Doo. 2:24) Hegee woygiyoogee? Laggetuuranne dabbotuura deˈiya gaytotettay kaseegaa mala gidana koshshenna. Aqo laggeti kasetidi, issoy issuwau qoppiyoogaa bessanaunne wodiyaa immanau koshshees. Eti bantta aqo laggiyaa shenehoo giidi, laggetussi woy dabbotussi koshshiyaabaa kaseyanau danddayokkona. Eti bantta soossi koshshiyaabau kuuyiyo wode woy issoy issuwaara maayettennan aggiyo wode, banttana yelidaageeti kuuyanaadan woy giigissanaadan oottana koshshenna. Azinaynne machiyaa issoy issuwaara duuxxennan deˈana bessees. Hegee Xoossaa azazo.

10. Aqo laggeti ammanettiyaageeta gidanaadan aybi maaddanee?

¹⁰ Ammanettiyoogee, dumma dumma haymaanootiyaa kaalliya so asaukka anjjuwaa demissees. Ammanenna azinay deˈiyo issi michiyaa hagaadan gaasu: “Ta azinaassi haarettiyoonne a wozanappe bonchiyo ogiyaa tamaarissido gishshau, Yihoowa keehippe galatays. Taani ammanettada deˈidoogee 47 layttau issippe siiquwaaninne bonchuwan deˈanaadan oottiis.” (1 Qor. 7:10, 11; 1 PHe. 3:1, 2) Yaatiyo gishshau, intte aqo laggee hirggennan deˈanaadan oottanau minnite. Intte aqo laggee saˈaa bolli deˈiya ooppenne inttessi aadhiyoogaa, haasayiyoobaaninne oottiyooban qonccissanau injjiyaa koyite. Danddayiyo keenan hegaadan oottana bessiyay inttena; ooninne woy aybinne intte giddon gelanaadan paqqadoppite. (Leemiso 5:15-20 nabbaba.) Ufayssiya aqo deˈuwan 35 layttaa deˈida Rooninne Jaaneta, “Nuuni oottanaadan Xoossay koyiyoobaa ammanettidi oottiyo gishshau, ufayssiyaanne giiga aqo deˈuwaa deˈoos” yaagidosona.

Issippetettay Aqo Deˈuwaa Minttees

11, 12. Aqiilinne PHirisqqila (a) so oosuwaa oottiyo wode, (b) hara oosuwaa oottiyo wode (c) haggaaziyo wode waanidi hashetidonaa?

¹¹ Kiitettida PHauloosi ba mata lagge gidida Aqiilanne PHirisqqilibaa yootido wode, eta naaˈˈaa issippe xeegiis. Azinaynne machiyaa “issi asho” gidana koshshiyoogaa yootido wode Xoossay gaanau koyidobaa xeelliyaagan, issippetettay deˈiyo ha azinaynne machiyaa loˈˈo leemiso gidoosona. (Doo. 2:24) Eti so giddo oosuwaa, hara oosuwaanne Kiristtaane haggaazuwaa ubbatoo issippe polidosona. Leemisuwau, PHauloosi Qoronttoosa koyro biido wode, Aqiilinne PHirisqqila bantta son i takkana mala kehatettan shoobbidosona; i hegaappe simmidi oottidobaa guutta wodiyau yan uttidi oottidaba milatees. Guyyeppe, Efisoonan eti bantta keettaa gubaaˈe shiiquwau goˈettidosona; qassi Aphiloosa mala oorattati ayyaanaaban diccanaadan maaddanau issippe oottidosona. (Oos. 18:2, 18-26) Hegaappe simmidi, ha mishettidi oottiya azinaynne machiyaa Roome biidi, yankka bantta keettan gubaaˈee shiiqanaadan oottidosona. Guyyeppe, Efisoona simmidi, ishata minttettidosona.—Roo. 16:3-5.

¹² Amarida wodiyau, Aqiili, PHirisqqilanne PHauloosi issi mala oosuwaa issippe oottidosona; hegeekka dunkkaaniyaa sikkiyoogaa. Qassi eti annaacettennan woy ooyettennan issippe oottiyoogaa akeekoos. (Oos. 18:3) Gidikkokka, eta aqo deˈoy minonne ufayssiyaagaa gidanaadan oottidaagee, eti Kiristtaane  haggaazuwaa issippe oottidoogaa gidiyoogee qoncce. Eti Qoronttoosan, Efisoonaaninne Roomen ‘Kiristtoos Yesuusa oosuwaa issippe oottiyaageeta’ gidiyoogan erettoosona. (Roo. 16:3) Eti haggaazido ubbasan, Kawotettaabaa aahuwan sabbakanau hashetidi oottidosona.

13, 14. (a) Aqo deˈuwaa issippetettaa moorana danddayiya hanotati awugeetee? (b) Aqo laggeti ‘issi ashodan’ bantta issippetettaa minttanau oottana danddayiyo issi issibati aybee?

¹³ Issi mala hoolliyaa kessiyoogeenne issi mala oosuwaa oottiyoogee aqo deˈuwaa minttees. (Era. 4:9, 10) Ha wodiyan daro azinatinne machoti wodiyaa issippe aattennaagee azzanttiyaaba. Eti issoy issuwaappe haakkidi bantta oosuwaa daro saatiyau oottoosona. Harati oosuwaa oottanau haakkidi boosona woykko so asau miishshaa yeddanau oosuwau kare biitti boosona. Son deˈiyaaba gidikkokka, issi issi aqo laggeti televizhiiniyan, banttana ufayssiyaabaa oottiyoogan, ispporttiyan, biiduwaa kaassan, woykko Intternneetiyan wodiyaa aattiyo gishshau, issoy issuwaara gayttokkona. Intte soo hanotaykka hegaa malee? Hegaadaana gidikko, kaseegaappe aaruwan wodiyaa issippe aattanau intte hanotaa giigissana danddayeetii? Qumaa kattiyoogaa, kattaa miido miishshaa meecciyoogaa woykko gaden oottiyoogaa malabaa issippe oottiyoogaa shin? Naata naagiyo wode woykko cimida so asaa maaddiyo wode issippe oottana danddayeetii?

¹⁴ Yihoowau goynniyoogaara gayttida oosuwaa oottiyoogan ubbatoo issippe wodiyaa aattiyoogee keehippe koshshiyaaba. Gallassa xiqisiyaa issippe tobbiyoogeenne so asaa goynuwan issippe shaahettiyoogee, intte soo asaa qofaynne hoollee issi mala gidanaadan loˈˈo injjiyaa medhees. Haggaazuwankka issippe shaahettite. Danddayettiyaaba gidikko, inttessi injjetiyoy issi agina woy issi laytta xallaassa gidikkokka, aqinye gididi issippe oottanau malite. (1 Qoronttoosa 15:58 nabbaba.) Ba azinaara aqinye gidada oottida issi michiyaa hagaadan gaasu: “Nuuni issippe wodiyaa aattidonne loytti haasayido ogetuppe issoy haggaazuwaa. Nuuni harata ayyaanaaban maaddiyo issi mala hoollee deˈiyoogeeta gidiyo gishshau, tumuppe issippetettay deˈiyoogeeta gidiyoogaa akeekaas. Taani a ta azina xalladan gidennan, taassi loˈˈo laggedan xeellada aara matattaas.” Goˈˈiyaabaa intte issippe oottiyo wode, Aqiilaagaadaaninne PHirisqqiliigaadan intte koshshay, intte kaseyiyoobaynne intte eeshshay loddan loddan intte aqo laggiyaagaara issi mala gidees; intte qoppiyoobaaninne oottiyooban, intteyyo siyettiyaaban kaseegaappe aaruwan “issi asho” gidana.

Intte Aqo Deˈuwan Xoossaa Kaseyite

15. Giiga aqo deˈuwau keehippe koshshiyaabay aybee? Qonccissa.

¹⁵ Aqo deˈuwan Xoossaa kaseyiyoogee keehi koshshiyoogaa Yesuusi erees. Yihooway koyro bitaniyau macho immishin i beˈiis. Xoossaa kaaletuwaa kaallido wodetun Addaameenne Hewaana ay keena ufayttidaakko, qassi eti a kaaletuwaa ixxis giido wode gakkida metuwaa beˈiis. Yesuusi harata tamaarissido wode, Doomettaabaa 2:24n deˈiya ba Aawaa azazuwaa  zaarettidi yootiis. I hegaa bolli gujjidi, “Xoossai issippe gattidoogaa asi shaakkoppo” yaagiis. (Maa. 19:6) Yaatiyo gishshau, Yihoowa wozanappe bonchiyoogee, ufayssiyaanne giiga aqo deˈuwau ha wodiyankka keehippe koshshiyaaba. Yesuusa aawaynne aayyiyaa, Yooseefinne Mayraama hegaa xeelliyaagan loˈˈo leemiso gidoosona.

16. Yooseefinne Mayraama bantta soo deˈuwan Xoossaa kaseyiyoogaa waatidi bessidonaa?

¹⁶ Yooseefi Mayraamo kehatettaaninne bonchuwan oyqqiis. Mayraamiira gayttidaagan hanidabaa Xoossaa kiitanchay ayyo yootanaappe kase, Yooseefi a shahaaridoogaa erido wodekka iyyo maarotaa bessanau koyiis. (Maa. 1:18-20) Eti azinanne macho gididi, Qeesaara awaajjuwau azazettidosona; qassi Muuse Higgiyaa mintti kaallidosona. (Luq. 2:1-5, 21, 22) Yerusalaamen bonchiyo waannatiya haymaanoote baalatun beettana koshshiyay attuma asaa xalla gidikkokka, Yooseefinne Mayraama bantta soo asaara layttan layttan yaa boosona. (Zaa. 16:16; Luq. 2:41) Xoossau aqida ha azinaynne machiyaa, ha ogetuuninne hara ogetun, Yihoowa ufayssanau baaxetidosona; qassi ayyaanaabaa wozanappe bonchiyoogaa bessidosona. Yesuusi haggaazuwaa doommanaappe kase etaara deˈido wodiyan Yihooway ba Naˈau koshshiyaabaa kunttanaadan eta dooridoogee garamissiyaaba gidenna.

17, 18. (a) Aqo laggeti bantta soo deˈuwan ayyaanaabaa kaseyana danddayiyo ogeti awugeetee? (b) Hegee eta waatidi goˈˈii?

¹⁷ Inttekka hegaadan intte soo deˈuwan Xoossaa kaseyeetii? Leemisuwau, keehi koshshiyaabaa kuuyanaappe kase, Geeshsha Maxaafaa baaso siraataa pilggeetii, he allaalliyaa xeelliyaagan woosseetii, qassi kayma Kiristtaaneta zoriyaa oycheetiiyye, woy inttena gakkida metuwaa giigissanau intte qofaa woy intte soo asaanne intte laggetu qofaa kaalleetii? Aqo deˈuwaanne so asaa deˈuwaa xeelliyaagan ammanettida wozannaama ashkkaray xuufiyan kessido goˈˈiya qofaa oosuwan peeshshanau baaxeteetiiyye, woy heeraa wogaa woy daro asay kaalliyo asa zoriyaa kaalleetii? Ubbatoo issippe woosseetinne xannaˈeetii, ayyaanaabaa hoolliyaa kesseetii, qassi intte soo asay kaseyana bessiyaabaa haasayeetii?

¹⁸ Aqo deˈuwan deˈido ufayssiya 50u layttaa xeelliyaagan Ray hagaadan giis: “Yihoowa nu aqo deˈuwan ‘wodoruwau heezzantto achadan’ xeelliyo gishshau, nuuni giigissana danddayenna metoy nuna mule gakkibeenna.” (Eranchchaa 4:12 nabbaba.) Daaninne Tirenakka hegaa maayoosona. Eti, “Nuuni issippe Xoossaayyo oottiyo wode nu aqo deˈoy kaseegaappe minnees” yaagidosona. Eti aqo deˈuwan 34 layttaappe dariya wodiyaa hanno gakkanau ufayssan deˈidosona. Intte aqo deˈuwan ubbatoo Yihoowa kaseyiyaaba gidikko, inttessi injjetanaadan i maaddana, qassi keehippe anjjana.—Maz. 127:1.

Xoossaa Imotaa Bonchiyoogaa Aggoppite

19. Xoossay aqo deˈo imotaa immidoy aybissee?

¹⁹ Ha wodiyan darota qofissiyaabay banttana ufayssiyaaba xallaa koyiyoogaa. SHin Yihoowayyo oottiya uri hanotata xeelliyoy hegaappe dumma ogiyaana. Xoossay aqo deˈuwaa Ba halchuwaa polanau imota oottidi giigissidoogaa he uri akeekees. (Doo. 1:26-28) Addaameenne Hewaana he imotaa bonchidaba  gidiyaakko, kumetta saˈay gannate gidin, Xoossaayyo oottiya, ufayttiya xillo asay an kumana shin.

20, 21. (a) Ekkiyoogaanne geliyoogaa nuuni geeshshabadan xeellana koshshiyoy aybissee? (b) Hachi galla xannaˈanay ay imota xeelliyaagaanee?

²⁰ Ubbaappe aaruwan, Xoossaa ashkkarati aqo deˈuwaa Yihoowa bonchissiyo injjedan xeelloosona. (1 Qoronttoosa 10:31 nabbaba.) Nuuni beˈidoogaadan aqo deˈuwaa minttanau maaddiya, Xoossaa ufayssiya eeshshati, ammanettiyaageeta gidiyoogaa, issippetettaanne Xoossaa kaseyiyoogaa. Yaatiyo gishshau, nuuni ekkanau woy gelanau giigettiiddi deˈiyaaba gidin, aqo deˈuwaa minttanau woy aqo deˈuwaa laalettiyoogaappe ashshanau koyiyaaba gidin, aqo deˈoy Xoossay giigissido bonchoba gidiyoogaa kasetidi akeekana bessees. Hegaa akeekiyoogee, aqo deˈuwan kuuyiyoobaa Xoossaa Qaalaadan kuuyanau nuuyyo danddayettidabaa oottanaadan denttettees. Hegaadan oottiyoogan aqo deˈuwaa imotaa xalla gidennan, he imotaa Immidaagaa, Xoossaa Yihoowa bonchiyoogaa bessoos.

²¹ Yihooway nuussi immido imotay aqo deˈo xalla gidennaagee qoncce. Deˈuwan ufayssaa demmiyo ogee hegaa xalla gidenna. Kaalliya huuphe yohuwan Xoossay immido hara alˈˈo imotaa, giishin ekkennan woy gelennan deˈiyo imotaa beˈana.

Woygada Zaaruutii?

• Ammanettiyoogee ekkida woy gelida Kiristtaaneta aqo deˈuwan waatidi maaddana koshshii?

• Issippetettan oottiyoogee aqo deˈuwaa minttiyoy aybissee?

• Ekkidaageeti woy gelidaageeti bantta deˈuwan Xoossaa kaseyana danddayiyo issi issi ogeti awugeetee?

• Aqo deˈuwaa Doomissidaagaa, Yihoowa bonchiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

[Oyshata]

[Sinttaa 17n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Issippe oottiyoogee azinaanne machee giddon issippetettay deˈanaadan maaddees