Iitabaa Ixxeetii?

“Neeni [Yesuusaa] . . . naaquwaa woy iitabaa ixxadasa.”—IBR. 1:9.

1. Siiquwaa xeelliyaagan Yesuusi ay tamaarissidee?

YESUUS KIRISTTOOSI, “Taani inttena ooratta azazuwaa azazais; issoi issuwaa siiqite. Taani inttena siiqidoogaadankka, intte issoi issuwaa siiqana bessees. Intte issoi issuwaara siiqettikko, ta erissiyo ashkkarata gidiyoogaa asai ubbai erana” yaagidi, siiqoy keehippe koshshiyoogaa ba erissiyo ashkkaratuyyo mintti yootiis. (Yoh. 13:34, 35) Yesuusi bana kaalliyaageeti bantta goˈˈaa aggidi issoy issuwaa siiqanaadan azaziis. He siiqoy eta shaakki erissiyaaba. Yesuusi eta, “Intte morkketa siiqite; . . . inttena waissiyaageetuyyookka Xoossaa woossite” yaagidikka zoriis.—Maa. 5:44.

2. Kiristtoosa kaalliyaageeti aybaa ixxana bessii?

² Gidikkokka, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiquwaabaa tamaarissidoogaappe harabay, iitabaa ixxanaadankka tamaarissiis. Yesuusa xeelliyaagan, “Neeni xillotettaa siiqadasa; naaquwaa [iitabaa] ixxadasa” geetettiis. (Ibr. 1:9; Maz. 45:7) Nuuni xillotettaa siiqiyoogaa xalla gidennan, nagaraa woykko iitabaa ixxana bessiyoogaakka hegee qonccissees. Kiitettida Yohaannisi, “Nagara oottiya ubbai Xoossaa higgiyaa menttees; aissi giikko, nagari higge menttiyoogaa” yaagidoogaa akeekana bessees.—1 Yoh. 3:4.

3. Iitabaa ixxiyoogaa bessana danddayiyo, ha huuphe yohuwan beˈana oyddu hanotati awugeetee?

 ³ Yaatiyo gishshau, Kiristtaane gidiyoogaadan, ‘Taani iitabaa ixxiyaanaa?’ yaagidi nuna oychana koshshees. Kaallidi deˈiya oyddu hanotatun, giishin (1) likkiyaappe aatti uyiyoogaa xeelliyo ogiyan, (2) iita ayyaana oosuwaa xeelliyo ogiyan, (3) shori baynna kandduwaa xeelliyo ogiyaaninne (4) iitabaa siiqiyaageeta xeelliyo ogiyan nu deˈuwan iitabaa ixxiyoogaa waatidi bessana danddayaakko ane pilggoos.

Ushshaa Bessiyaagaadan Xeellite

4. Likkiyaappe aattidi uyiyoogaa xeelliyaagan zoranau Yesuusa doonaa oyqqibeennay aybissee?

⁴ Yesuusi woyne eessay Xoossaa imota gidiyoogaa eriyo gishshau, issi issitoo uyiis. (Maz. 104:14, 15) Gidoppe attin, i likkiyaappe aatti uyidi ha imotaa bessenna ogiyan mule goˈettibeenna. (Lee. 23:29-33) Yaatiyo gishshau, Yesuusi harati hegaa malabaa oottennaadan zoranau a doonaa oyqqibeenna. (Luqaasa 21:34 nabbaba.) Ushshaa bessenna ogiyan uyiyoogee hara gita nagarau kaalettana danddayees. Yaatiyo gishshau, kiitettida PHauloosi, “Inttenan Geeshsha Ayyaanai kumoppe attin, inttena bashshiya woiniyaa giyo eessaa uyidi mattottoppite” yaagidi xaafiis. (Efi. 5:18) Qassi i gubaaˈiyan deˈiya cima maccaasati ‘woine eessassi haarettennaadan’ zoriis.—Tii. 2:3.

5. Ushshaa uyanau koyiyaageeti banttana woygidi oychana danddayiyoonaa?

⁵ Intte ushsha uyanau koyiyaaba gidikko, kaallidi deˈiyaagaadan inttena oychana koshshees: ‘Likkiyaappe aattidi uyiyoogaa Yesuusaagaadan xeelliyaanaa? Ha allaalliyaa xeelliyaagan harata zorana koshshikko, tau doonaa oyqqennan zorana danddayiyaanaa? Taani hirggaappe woy unˈˈuwaappe woppu gaanau uyiyaanaa? Saaminttan saaminttan ay keenaa uyiyaanaa? Taani daro uyiyooba milatissiyaabaa issi uri yootiyo wode waaniyaanaa? Palamettiyaanaa woy ubba lancciyaanaa?’ Nuuni ushshau haarettiyoogee, suure qoppennaadaaninne eratetta kuushshaa kuuyennaadan oottana danddayees. Kiristtoosa kaalliyaageeti bantta qofaa naaganau baaxetoosona.—Lee. 3:21, 22.

Iita Ayyaanaa Oosuwaappe Haakkite

6, 7. (a) Yesuusi Seexaanaanne daydanttatu paaciyau ayba zaaro immidee? (b) Iita ayyaanaa oosoy ha wodiyan keehippe aakkidoy aybissee?

⁶ Yesuusi saˈan deˈiyo wode Seexaanaanne daydanttata mintti eqettiis. I Xoossaayyo ammanettennaadan Seexaanay paaccido wode eqettiis. (Luq. 4:1-13) A qofaa mooriyaanne i oottiyoobaa teqqiya geemabaakka akeekiisinne eqettiis. (Maa. 16:21-23) Daydanttatu iita qohuwaappe naxa kiyana bessiyoogeeta Yesuusi maaddiis.—Mar. 5:2, 8, 12-15; 9:20, 25-27.

⁷ Yesuusi 1914n Kawo gidi simmidi, Seexaanaanne daydanttatu hambbalaashuwaappe saluwaa geeshshiis. Hegaappe denddidaagan, Seexaanay ha wodiyan awudeegaappenne aaruwan ‘saˈa ubbaa balettanau’ murttiis. (Ajj. 12:9, 10) Yaatiyo gishshau, iita ayyaanaa oosoy aakkidoogeenne dari dari biyoogee nuna garamissana koshshenna. Nu huuphiyaa naaganau ay oottana danddayiyoo?

8. Wodiyaa aattiyoobaa dooriyoogaa xeelliyaagan nuna ayba ogiyan qorana koshshii?

⁸ Iita ayyaanaa oosoy gattiyo qohuwaa Geeshsha Maxaafay minttidi yootees. (Zaarettido Wogaa 18:10-12 nabbaba.) Ha wodiyan,  Seexaanaynne daydanttati iita ayyaanaa oosuwaa minttettiya pilmiyaa, maxaafaanne elektiroonike geeme giyo kaassaa baggaara asaa qofaa mooroosona. Hegaa gishshau, wodiyaa aattiyoobaa dooriyo wode, nuuni ubbay kaallidi deˈiyaagaadan nuna oychana koshshees: ‘Taani aadhida aginatun iita ayyaanaa oosuwaara gayttida, pilmiyaaninne televizhiine prograamiyan beˈiyooban, elektiroonike geeme giyo kaassan, maxaafaappe nabbabiyooban woy miichiiyaaban wodiyaa aattidanaa? Iita ayyaanaa qohuwaa eqettiyoogee keehippe koshshiyoogaa akeekiyaanaayye, hegee gattiyo qohuwaa xaasaya xeelliyaanaa? Wodiyaa aattanau taani dooriyoobaa xeelliyaagan Yihoowau aybi siyettana danddayiyaakko qoppidanaa? Taani Seexaanay gattiyo hegaa mala qohuwau ogiyaa dooyidaba gidikko, Yihoowanne a xillotettaa siraataa siiqiyoogee tangguwaa ekkanaunne he ogiyaa gorddanau murttanaadan tana denttettii?’—Oos. 19:19, 20.

SHori Baynna Kandduwaa Xeelliyaagan Yesuusa Akeekissuwaa Kaallite

9. Issi uri iitabaa siiqiyoogaa dichana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

⁹ Yesuusi asho gaytotettaa xeelliyaagan Yihooway kessido kandduwaa maaraa akeekissiis. I hagaadan giis: “Xoossai koiro eta medhdhiiddi, attumaasanne maccaasa oottiis. Hegaa gishshau, ‘Issi asi ba aawaanne ba aayyiyo aggi bayidi, ba machcheera issippe de7ees; eti naa77ai issi asa gidoosona’ yaagiya qaalaa nabbabibeekketii? Hegaa gishshau, eti issi asa gidiyoogaappe attin, naa77u asa gidokkona; hegaa gishshau, Xoossai issippe gattidoogaa asi shaakkoppo.” (Maa. 19:4-6) Ayfiyan beˈiyoobay nu wozanaa qohana danddayiyoogaa Yesuusi erees. I Deriyaa Bolla Tamaarissido Timirttiyan, “‘SHaaramuxoppa’ giidoogaa siyideta. SHin taani intteyyo odais; maccaaro xeellidi amottiya ubbai, ba wozana giddon he wode iira shaaramuxiis” yaagiis. (Maa. 5:27, 28) Yesuusa zoriyaa siyennaageeti iitabaa siiqiyoogaa dichoosona.

10. Issi uri pornograafiyaa beˈiyoogaappe naxa kiyana danddayiyoogaa bessiya temokruwaa yoota.

¹⁰ Seexaanay pornograafiyaa baggaara shori baynna asho gaytotettaa aassees. Ha siraatan hegee kumiis. Pornograafiyaa xeelliyaageeti he shori baynna hanotaa bantta qofaappe xayssanau metootoosona. Pornograafiyaa xeelliyoogee etau ubba amale gidana danddayees. Issi Kiristtaaniyaa gakkidabaa qoppite. I hagaadan giis: “Taani qosan pornograafiyaa beˈaas. Taani Yihoowayyo oottiyo alamiyaappe dummatiya, aymo mala alamiyaa medha ekkada qoppays. Hegaa malabay bala gidiyoogaa erayddakka ta haggaazuwan Yihooway ufayttiyaabadan qoppays.” Ha ishaa qofaa laammidabay aybee? I, “Ta metuwaa cimatuyyo yootiyoogee taani hanno gakkanau oottidobaappe keehippe deexxiyaaba gidikkokka, hegaadan oottanau qofaa qachaas” yaagiis. Wurssettan, ha ishay kawushshiya ha amaliyaa xooniis. I, “Ta deˈuwaa ha nagaraappe geeshsha simmin, tumuppe qumˈˈenna zoriya wozanay tau deˈiis” yaagiis. Iitabaa ixxiyaageeti pornograafiyaa ixxiyoogaa tamaarana bessees.

11, 12. Nuuni muuziqaa dooriyo wode iitabaa ixxiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

¹¹ Muuziqaynne aara yexettiya yettaa danttoti nu qofaa keehippe denttettana danddayiyo gishshau, nu leemiso wozanaakka denttettana danddayoosona. Muuziqay Xoossaa imota, qassi tumu goynuwan adussa wodiyau goˈettidoba. (Kes. 15:20, 21; Efi. 5:19) SHin Seexaanaa  iita alamee shori baynna kandduwaa xoqqu xoqqu oottiya muuziqaa minttettees. (1 Yoh. 5:19) Intte siyiyo muuziqay inttena qohanaakko woy qohennaakko waatidi erana danddayeetii?

¹² Kaallidi deˈiyaagaadan inttena oychiyoogan doommana danddayeeta: ‘Taani siyiyo yettay asa woriyoogaa, wodiraa laammiyoogaa, shori baynna asho gaytotettaanne cashshaa minttettii? Taani issi issi yettaa danttota issi urau nabbabiyaakko, he uri taani iitabaa ixxiyoogaa qoppaneeyye, he danttoti ta wozanay moorettidoogaa ayyo qonccissiyoonaa?’ Nuuni iitabaa xoqqu xoqqu oottiya yettaa siyiiddi iitabaa ixxoos gaana danddayokko. Yesuusi hagaadan giis: “Doonappe kiyiyaabai wozanappe kiyees; asa tunissiyaabai hegaa malaa. Aissi giikko, wozana giddoppe iita qofai, woriyoogee, shaaramuxiyoogee, qassi shaaramuxanau qaaqqatiyoogee ubbai, wuuqqiyoogee, wordduwaa markkattiyoogee, cashshai kiyees.”—Maa. 15:18, 19; Yaaqooba 3:10, 11⁠ra gatta xeella.

Iitabaa Ixxiyaageeta Yesuusaagaadan Xeellite

13. Nagaraa oottiyoogaa aggennaageeta Yesuusi ayba ogiyan xeellidee?

¹³ Yesuusi nagaranchati woy iitati nagaraappe simmanaadan xeesanau yiidoogaa yootiis. (Luq. 5:30-32) Gidoppe attin, nagaraappe simmennaageeta i waatidi xeellidee? Hegaa mala asati gattiyo sugettaa eqettanaadan Yesuusi minttidi akeekissiis. (Maa. 23:15, 23-26) I hagaadankka gi qonccissidi yootiis: “Saluwan de7iya ta Aawai giidoogaa oottiya urai saluwaa gelanaappe attin, ‘Ta Godau, ta Godau’ giya ubbai gelenna. He gallassi [Xoossay pirddiyo wode] daro asai tana, ‘Nu Godau, nu Godau, nuuni ne sunttan hananabaa yootibookkonii? Ne sunttan xalaheta kessibookkonii? Qassi nuuni Xoossai oottiyo malaataa ne sunttan oottibookkonii?’ yaagana.” Gidoppe attin, iitabaa oottiyoogaa aggennaageeta i, “Ta matappe haakkite” yaagana. (Maa. 7:21-23) Hegaadan pirddiyoy aybissee? Hegaa mala asati Xoossaa bonchenna gishshataassanne eta iita oosoy harata qohiyo gishshataassa.

14. Bantta nagaraappe simmennaageeti gubaaˈiyaappe bohettiyoy aybissee?

¹⁴ Bantta nagaraappe simmennaageeti gubaaˈiyaappe bohettanaadan Xoossaa Qaalay azazees. (1 Qoronttoosa 5:9-13 nabbaba.) Hegaadan oottana koshshiyo, guuxxiis giishin heezzu gaasoti deˈoosona: (1) Yihoowa sunttay tooshettennaadaana, (2) Gubaaˈee hambbalaashettennaadaananne (3) Danddayettiyaaba gidikko, nagaranchay ba nagaraappe simmanaadan maaddanaassa.

15. Nuuni Yihoowayyo ammanettidi deˈanau koyikko, woygiya oyshata nuna oychana koshshii?

¹⁵ Bantta iita oosuwaa aggennaageeta nuuni Yesuusaagaadan xeelliyoo? Nuuni kaallidi deˈiya oyshata qoppana koshshees: ‘Kiristtaane gubaaˈiyaappe bohettidaageetuura woykko banttana shaakkidaageetuura darotoo gayttanau koyiyaanaa? He uri sooppe kiyida, so asa yame gidikkoshin?’ Hegaa mala hanotay nuuni xillotettaa siiqiyoogaanne Xoossaayyo ammanettiyoogaa tumuppe paacciyaaba gidana danddayees.

16, 17. Kiristtaane gidida issi aayyiyoo metiya ayba hanotay gakkidee, nagaraappe simmenna uraa bohiyoogaara gayttida siraataa kaafanaadan o aybi maaddidee?

¹⁶ Kase Yihoowa siiqiya gastta naˈay deˈiyo  issi michee temokruwaa qoppite. SHin, i guyyeppe ba nagaraappe simmennan iitabaa oottiyaagaa gidiis. Yaatiyo gishshau, i gubaaˈiyaappe bohettiis. He michiyaa Yihoowakka ba naˈaakka siiqausu; qassi aara deˈiya gaytotettaa agganaadan Geeshsha Maxaafay azaziyoobaa oosuwan peeshshanau keehippe metootaasu.

¹⁷ Intte ha michiyo woygidi zoranee? Iyyo siyettiya seelaa Yihooway eriyoogaa a akeekanaadan issi cimay maaddiis. Yihoowa kiitanchatuppe amaridaageeti makkalido wode, ayyo siyettana danddayiya seelaa a qoppanaadan he ishay yootiis. Yihooway hegaa mala hanotay ay keena seelettanaadan oottana danddayiyaakko eriyaaba gidikkokka, nagaraappe simmenna uri bohettanaadan koyiyoogaa he cimay iyyo qonccissiis. He zoree o denttettin, bohiyoogaara gayttida siraataa ammanettada kaafaasu. * Hegaadan ammanettiyaageeta gidiyoogee Yihoowa wozanaa ufayssees.—Lee. 27:11.

18, 19. (a) Iitabaa oottiyaageetuura gayttiyoogaa aggiyoogee nuuni ay ixxiyoogaa bessii? (b) Nuuni Xoossaayyoonne a siraatau ammanettiyaageeta gidiyoogee aybi hananaadan oottana danddayii?

¹⁸ Inttena hegaa mala hanotay gakkikko, Yihooway intteyyo qarettiyoogaa hayyanintta akeekite. Gubaaˈiyaappe bohettida uraara woykko bana shaakkida uraara gayttennan aggiyoogan, hegau gattida qofaanne oosuwaa intte ixxiyoogaa besseeta. Gidikkokka, intte moorobaa oottida uraa siiqiyoogaanne a woy o goˈˈiyaabaa oottanau koyiyoogaakka besseeta. Intte Yihoowayyo ammanettiyaageeta gidiyoogee seerido uri ba nagaraappe simmidi, Yihoowakko simmanau koyanaadan oottana danddayees.

¹⁹ Bohettada guyyeppe gubaaˈiyau simmida issinna, “Yihooway ba asaa siiqiyo gishshau, ba dirijjitiyaa geeshshatettaa naagiyoogan ufayttays. Hegaadan oottiyoogee gubaaˈiyaappe kareera deˈiya asau meqetta iitiyooba milatana danddayikkokka, hegee koshshiyaabanne siiqo bessiyaaba” yaagada xaafaasu. I soo asaa gujjin, gubaaˈiyaa yameti a bohetta uttidaashin iira ubbatoo gayttidaba gidiyaakko, hegaadan kuuyanau hegee o maaddana giidi qoppeetii? Bohettiyoogaara gayttidaagan Geeshsha Maxaafaa siraataa nuuni kaafiyoogee, xillotettaa siiqiyoogaanne kandduwaa maaraa kessiyo Yihoowa maataa ammanidi ekkiyoogaa bessees.

“Iitabaa Ixxite”

20, 21. Iitabaa ixxiyoogaa tamaariyoogee keehippe koshshiyoy aybissee?

²⁰ Kiitettida PHeexiroosi, “Naagettitenne beegottite” yaagidi zoriis. Aybissi giikko, ‘xalahe halaqay, nu morkkee, mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi, nu lanqqiyan yuuyiyo’ gishshataassa. (1 PHe. 5:8) He uri inttena gidana danddayeetii? Hegee intte iitaba ixxiyoogaa loytti tamaariyoogaara daroppe gayttidaba.

²¹ Iitabaa ixxiyoogaa meezetiyoogee metennaba gidenna. Nuuni nagarancha gididi yelettida; qassi nu ashuwaa amuwaa polanaadan minttettiya alamiyan deˈoos. (1 Yoh. 2:15-17) Gidoppe attin, Yesuus Kiristtoosa leemisuwaa kaalliyoogaaninne Xoossaa Yihoowa wozanappe siiqiyoogan, iitabaa ixxiyaageeta gidana danddayoos. Yihooway ammanettiyaageeta ‘naagiyoogaanne eta iitatu kushiyaappe ashshiyooga’ kumetta wozanan ammanettidi, “iitaa ixxiyaageeta” gidanau murttoos.—Maz. 97:10.

[Tohossa qofaa]

Woygada Zaaruutii?

• Nuuni ushshaa xeelliyo ogiyaa qoranau aybi maaddii?

• Iita ayyaanaa oosuwaappe naagettanau ayba tanggo ekkana danddayiyoo?

• Pornograafee daafan yeggiyaaba gididoy aybissee?

• Nuuni siiqiyo uri bohettiyo wode iitabaa ixxiyoogaa waatidi bessana danddayiyoo?

[Oyshata]

[Sinttaa 29n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Intte ushshaa uyanau koyiyaaba gidikko, ay qoppana koshshii?

[Sinttaa 30n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Wodiyaa aattiyoobaara gayttidaagan Seexaanay gattiyo qohuwaappe naagettite

[Sinttaa 31n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Pornograafiyaa xeelliya uri aybaa siiqiyoogaa dichii?