Kiristtaane So Asau—‘Beegotti’ Deˈite

“Nuuni beegottanaunne woga de7anau bessees.”—1 TAS. 5:6.

1, 2. So asay ayyaanaaban beegottidi deˈanau koshshiyaabi aybee?

“GITANNE daroppe yashshiya” Yihoowa gallassaabaa kiitettida PHauloosi Tasalonqqen deˈiya Kiristtaanetuyyo hagaadan giidi xaafiis: “Nu ishatoo, he gallassai intteyyo kaisoi yiyoogaadan yaanau intte xuman de7ekketa. Intte ubbai poo7uwaa asanne gallassaa asa; nuuni qammaa asa woi xumaa asa gidokko.” Gujjidikka PHauloosi, “Hegaa gishshau, nuuni harati xiskkiyoogaadan xiskkanau bessenna. Nuuni beegottanaunne woga de7anau bessees” yaagiis.—Yuu. 2:31; 1 Tas. 5:4-6.

² PHauloosi Tasalonqqe Kiristtaaneta zorido zoree ‘wurssettaa wodiyan’ deˈiya Kiristtaanetussi keehi koshshiyaaba. (Dane. 12:4) Seexaanaa iita siraatay xayuwau matiyo wode, i tumu Kiristtaaneti, daroti Xoossau haggaaziyoogaa agganaadan oottanau murttiis. Hegaa gishshau, ayyaanaaban tishshi giidi deˈanaadan PHauloosi zorido zoriyaa nuuni wozanan wottiyoogee eratetta. Kiristtaane so asay beegottidi deˈanaadan, son deˈiya ubbay Geeshsha Maxaafay yootiyoogaadan ba gishshaa gishshaa polana koshshees. Yaatin, azinay, machiyaanne naati so asay ‘beegotti’ deˈanaadan ay oottana koshshii?

Azinatoo—‘Loˈˈo Henttanchaa’ Leemisuwaa Kaallite

3. Koyro Ximootiyoosa 5:8y yootiyoogaadan, attumaasi ba soo asau huuphe gidiyo aawatettay ay ay gujjii?

³ Geeshsha Maxaafay, “Attumaasi maccaasassi huuphe” yaagees. (1 Qor. 11:3) Attumaasi ba soo asau huuphe gidiyo aawatettay ay ay gujjii? Huuphe gidiyoogaara gayttida issibaa Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Baageetuyyo qassi ubbaappe aattidi, ba so asaayyo qoppenna urai oonanne gidikko, he aawi ba ammanuwaa kaddidaagaa. Ammanenna asaappekka aadhdhida iitaa.” (1 Xim. 5:8) Attumaasi ba soo asau aquwaaban koshshiyaabaa kunttana koshshiyoogee tuma. SHin i ba so asay ayyaanaaban beegottidi deˈanaadan maaddanau, so asau asatettan koshshiyaabaa kunttiyoogaappe aadhiyaabaa oottana koshshees. I ba soo asay ubbay Xoossaara deˈiya dabbotaa minttanaadan maaddiyoogan, ayyaanaaban eti minnanaadan oottana koshshees. (Lee. 24:3, 4) I hegaadan waatidi oottana danddayii?

4. Attumaasi ba soo asay ayyaanaaban minnanaadan oottanau aybi maaddana danddayii?

⁴ “Kiristtoosi qassi woosa keettaayyo huuphe gidiyoogaadan, azinaikka ba maccaaseeyyo huuphe” gidiyo gishshau, ekkida uri Kiristtoosi gubaaˈiyau ayba ogiyan huuphe gididaakko qoridi he leemisuwaa kaallana koshshees. (Efi. 5:23) Yesuusi bana kaalliyaageetuura deˈiya dabbotaa waatidi qonccissidaagaakko qoppite. (Yohaannisa 10:14, 15 nabbaba.) Ba soo asay ayyaanaaban minnanaadan koyiya attumaasi oottiyoobi injjetanaadan koshshiya waannabay aybee? Koshshiyaabay, ‘loˈˈo henttancha’ gidida Yesuusi haasayidobaanne oottidobaa xannaˈiyoogaanne ‘a leemisuwaa kaalliyoogaa.’—1 PHe. 2:21.

5. Loˈˈo Henttanchay ba gubaaˈiyaabaa aybaa erii?

⁵ Henttanchaanne dorssaa giddon deˈiya gaytotettay issoy issuwaa eriyoogaaninne ammanettiyoogan baasettidaba gaana danddayettees. Henttanchay ba dorssaabaa mulebaa erees; dorssati qassi a eroosonanne an ammanettoosona. Eti a cenggurssaa eroosonanne ayyo azazettoosona. Yesuusi, “Taani ta dorssata erais; ta dorssatikka tana eroosona” yaagiis. I gubaaˈiyaa loyttidi erees. Ha sohuwan ‘erees’ geetettida Giriike qaalay ‘issi uraa loyttidi eriyoogaa’ malaatees. Ee, Loˈˈo Henttanchay ba dorssata huuphiyan huuphiyan loyttidi erees. Etau huuphiyan huuphiyan koshshiyaabaa, eta pacaanne minotettaa  erees. Nuussi leemiso gidiyaagee ba dorssatubaa erennabi aybikka baawa. Dorssatikka banttana heemmiyaagaa loyttidi eroosona; qassi a kaaletuwan ammanettoosona.

6. Azinati Loˈˈo Henttanchaa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

⁶ Azinay huuphe gidiyoogan Kiristtoosa leemisuwaa kaallanau, bana dorssaa heemmiyaagaadan, qassi i ayssiyoogeeta dorssadan qoppana bessees. I ba soo asaa loyttidi eranau baaxetana koshshees. Azinau hegaa mala eray deˈana danddayii? So asaara loˈˈo hanotan haasayiyaaba gidikko, eti banttana qofissiyaabaa yootiyo wode ezggiyaaba gidikko, so asay oottiyooban sintta xeera gididi kaalettikko, so asaa goynuwaa, shiiquwan beettiyoogaa, haggaazuwaa, allaxxiyoobaanne wodiyaa aattiyoobaa malaban loˈˈo kuushshaa kuuyiyoogan akeekancha gidikko, ee ayyo hegaa mala eray deˈana danddayees. Kiristtaane azinay Xoossaa Qaalaa xalla gidennan, ba ayssiyoogeetakka loyttidi eriyoogan sintta xeera gididi kaalettiyo wode, a soo asay i huuphe gidiyoogaanne eti tumu goynuwan issippe gididi deˈiyoogee a ufayssiyoogaa ammanettana danddayoosona.

7, 8. Azinay ba ayssiyoogeeta siiqiyoogan Loˈˈo Henttanchaa leemisuwaa ayba ogiyan kaallana danddayii?

⁷ Loˈˈo henttanchay ba dorssata siiqees. Yesuusa deˈuwaabaanne haggaazuwaabaa Wonggeleti yootiyoobaa xannaˈiyo wode, Yesuusi ba erissiyo ashkkarata siiqido hanotaa wozanappe nashshoos. I ubba qassi ‘ba dorssatu gishshau hayqqiis.’ Azinati bantta ayssiyoogeeta siiqiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallana koshshees. Xoossan nashettana koyiya azinay ba machiyo wolqqan haariyoogaappe, “Kiristtoosi woosa keettaa” siiqidoogaadan o ubbatoo siiqana koshshees. (Efi. 5:25) A bonchettana koshshiyo gishshau, a haasayay kehatettaanne iyyo qoppiyoogaa bessiyaagaa gidana koshshees.—1 PHe. 3:7.

⁸ Naata loohissiyo wode, so asau huuphe gidida uri Geeshsha Maxaafan deˈiya baaso siraataa minttidi kaallana koshshees. Gidikkokka, i naata siiqana bessees. Seeray koshshiyo wode siiquwan seerana bessees. Issi issi naati oottana koshshiyaabaa akeekanau, haratuugaappe daro wodiyaa koshshana danddayees. Hegaa mala hanotan, aaway eta keehi danddayana koshshees. Attumaasay Yesuusa leemisuwaa ubbatoo kaalliyo wode, soy woppaynne sarotettay deˈiyo soho gidees. Eta soo asay mazamuraawee yettan qonccissidoogaa mala ayyaanaabaa woppaa demmees.—Mazamure 23:1-6 nabbaba.

9. Ba soo asau huuphe gidida Noheegaadan, Kiristtaane azinatuyyo ayba aawatettay deˈii, hegaa polanaadan eta aybi maaddii?

⁹ Ba soo asau huuphe gidida Nohee he wode deˈiya alamiyau wurssetta wodiyan deˈiis. SHin, Yihooway “nagaranchchatu bolli bashshaa haattaa” yeddido wode, “Nohanne hara laappun asata ashshiis.” (2 PHe. 2:5) Noheyyo, ba soo asaa Bashshaa Haattaappe aattanaadan maaddiyo aawatettay imettiis. Kiristtaane so asau huuphe gididaageetu hanotaykka ha wurssetta gallassatun hegaa mala. (Maa. 24:37) Eti ‘loˈˈo henttanchaa’ leemisuwaa xannaˈiyoogeenne a kaallanau baaxetiyoogee keehippe koshshiyaaba!

 Machotoo—‘Intte Keettaa Keexxite’

10. Maccaasiyaa ba azinau haarettausu giyoogee woygiyoogee?

¹⁰ Kiitettida PHauloosi, “Maccaasatoo, Godaayyo haarettiyoogaadan, intte azinatuyyo haarettite” yaagidi xaafiis. (Efi. 5:22) He qofay bonchettenna maataabaa yootenna. Koyro maccaasiyo Hewaano medhanaappe kasetidi, Xoossay hagaadan giis: “Bitanee barkka de7iyoogee lo77o gidenna; taani ayyo injjetiyaabaanne maaddiyaabaa kessana.” (Doo. 2:18) ‘Maaddiyaanne injjetiya’ uri poliyoobay, giishin ba azinay so asaara gayttida ba aawatettaa poliyo wode kaafiyoogee tumukka bonchettida maata.

11. Leemiso gidiya machiyaa ‘ba keettaa keexxiyoy’ ayba ogiyaanee?

¹¹ Leemiso gidiya maccaasiyaa ba soo asaa maaddiyaabaa oottausu. (Leemiso 14:1 nabbaba.) Azinay huuphe gidiyoogaara gayttida giigissuwaa kariya eeyya maccaaseeppe dumma hanotan, aadhida erancha maccaasiyaa he giigissuwaa wozanappe bonchausu. Alamiyan deˈiya azazettennaagaa bessiya, qassi ba sheniyaadan simerettiyo qofaa qonccissiyoogaappe, ba azinau haarettausu. (Efi. 2:2) Eeyya maccaasiyaa ba azinaabaa bessennabaa haasayanau guyye guukku; shin aadhida erancha maccaasiyaa ba azinaa, ba naatinne harati kaseegaappe aaruwan bonchanaadan oottausu. Hegaa mala machiyaa ba azinaa oyshan iisettiyoogan woy aara palamettiyoogan i huuphe gidiyoogaa karennaadan naagettausu. Ikkonoomiyaara gayttidaban qoraphiyoogeekka koshshiyaaba. Eeyya maccaasiyaa daafuridi demmido, ba so asaa aquwaa sholkkayana danddayausu. SHin kaafiya machiyaa hegaa mala gidukku. A miishshaara gayttidaban ba azinaara hashetada oottausu. A issibaa oottiyo ogee akeekanchanne qoraphiyaaro gidiyoogaa bessees. Ba azinay so asau koshshiyaabaa kunttanau oottiyo oosuwaappe hara oosuwaa oottanaadan denttettukku.

12. Ba soo asay ‘beegottidi’ deˈanaadan machiyaa waatada maaddana danddayay?

¹² Leemiso gidiya machiyaa naata ayyaanaabaa tamaarissiyo wode ba azinaa maaddiyoogan, so asay ‘beegottidi’ deˈanaadan maaddausu. (Lee. 1:8) So Asaa Goynuwaa prograamiyaa a minttada kaafausu. Hegaa bollikka, azinay naata zoriyo wodenne seeriyo wode a kaafausu. Ba naati asatettaabaaninne ayyaanaaban qohettanaadan oottiya, hashetenna macheeppe a keehi dummatausu!

13. Machiyaa ba azinay Xoossaa oosuwaa minnidi oottiyo wode kaafiyoogee keehippe koshshiyoy aybissee?

¹³ Azinay Kiristtaane gubaaˈiyan minnidi oottiyoogaa beˈiyo wode, a kaafiya macheeyyo aybi siyettii? A keehi ufayttausu! I azinay gubaaˈiyau oottiyaagaa, gubaaˈe cimaa woy qassi Hosppitaaliyaara Gattiya Komitiyaa woykko Keettaa Keexxiyo Komitiyaa citaa yame gidikko, i demmido maatan ufayttausu. A haasayiyoobaaninne oottiyooban ba azinaa kaafiyoogee ba koyiyoobaa agga bayiyoogaa gujjiyoogee tuma. SHin, a ba azinay Xoossaa oosuwaa minnidi oottiyoogee so asa ubbay ayyaanaaban beegottidi deˈanaadan maaddiyoogaa akeekausu.

14. (a) Kaafiya macheeyyo metiyaaba gidana danddayiyay aybee, a hegaa waatada xoonana danddayay? (b) So asay ufayttiyaagaa gidanaadan machiyaa waatada maaddana danddayay?

¹⁴ I azinay a maayenna kuushshaa kuuyiyo wode, ba azinaa kaafiyoogan leemiso gidiyoogee machiyo metana danddayees. Hegaa mala hanotankka, a “ashkkenne woppu giida” ayyaanay deˈiyooro gidausu; qassi he kuuyidobay polettanaadan aara hashetausu. (1 PHe. 3:4) Loˈˈo machiyaa, beni wode deˈida Saari, Uruti, Abigaalinne Yesuusa aayee Mayraami mala, Xoossau aqida maccaasatu loˈˈo leemisuwaa kaallanau baaxetawusu. (1 PHe. 3:5, 6) Ha wodiyan “geeshsha de7o de7iya” cima maccaasatu leemisuwaakka kaallausu. (Tii. 2:3, 4) Leemiso gidiya machiyaa ba azinaa  siiqiyoogaaninne bonchiyoogan aqo deˈoy ushachanaadaaninne eta soo asay ufayttanaadan maaddausu. I soy woppu giidi saruwan deˈiyo soho. Ayyaanaaban tishsha gidida urau kaafiya machiyaa keehi alˈˈoba!—Lee. 18:22.

Yelagatoo—‘Beettennabaa Xeellite’

15. So asay ‘beegottidi’ deˈaaadan naati banttana yelidaageetuura hashetana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁵ Yelagatoo, intte soo asay ayyaanaaban ‘beegottidi’ deˈana mala, inttena yelidaageetuura intte hashetana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Yihooway intteyyo giigissido woytuwaa qoppite. Gannatiyaa deˈoy ay malakko, yelidaageeti inttena naatettaappe doommidi misiliyaa bessennan aggokkona. Ooratta alamiyan merinaa deˈoy ay mala gidanaakko intte qoppanaadan maaddanau, intte gitatiyo wode eti Geeshsha Maxaafaanne an baasettida xuufeta goˈettennan aggokkona. Yihoowayyo oottiyoogan intte xeelaa wottiyoogeenne intte deˈuwan hegaara moggottiya halchuwaa halchiyoogee intte ‘beegottidi’ deˈanaadan maaddees.

16, 17. Yelagati deˈuwau woxxiyo wottan xoonanau ay oottana danddayiyoonaa?

¹⁶ Kiitettida PHauloosi 1 Qoronttoosa 9:24n (Nabbaba.) yootidobaa wozanan wottite. Deˈuwau woxxiyo wottaa xoonanau qoppidi woxxite. Merinaa deˈuwaa demissiya deˈo ogiyaa doorite. Daroti aquwaabaa yedettiyoogee bantta xeelaa woytuwan wottennaadan diggana mala paqqadidosona. Hegee ay keena eeyyatettee! Duretanau halchiyoogee tumu ufayssaa demissenna. Miishshan shammiyoobi daro gamˈˈenna. Hegaappe dumma hanotan, ‘beettennabaa xeellite.’ Ayssi giikko, “beettennabai merinau de7iyaagaa” gidiyo gishshataassa.—2 Qor. 4:18.

¹⁷ “Beettennabai” Kawotettay ehiyo anjjota gujjees. Intte deˈuwan he anjjota demissiya ogiyan deˈanau halchite. Intte deˈuwaa Yihoowau haggaazanau goˈettiyoogee tumu ufayssaa demissees. Tumu Xoossau haggaaziyoogee qantta wodenne adussa wode hoolliyaa gakkanau hanotay injjetanaadan oottees. * Ayyaanaaban gakkana danddayiyo hoolliyaa kessiyoogee, merinaa deˈuwaa woytuwaa demmanau Xoossau oottiyoogan xeelaa wottanaadan maaddees.—1 Yoh. 2:17.

18, 19. Issi yelagay Yihoowaara dabbotaa medhidoogaa waatidi erana danddayii?

¹⁸ Yelagatoo, deˈuwaa ogiyan koyro tanggoy Yihoowaara dabbotaa medhiyoogaa. He dabbotaa medhidetii? Inttena hagaadan oychite: ‘Taani ayyaanaaban kaymida aseeyye woy taani oottiyoobaa oottiyoy tana yelidaageeti denttettiinee? Xoossay tanan ufayttanaadan oottiya eeshshaa dichiyaanaa? Woossiyoogaa, xannaˈiyoogaa, shiiquwan beettiyoogaaanne haggaaziyoogaa mala, tumu goynuwaara gayttida oosuwaa ubbatoo oottanau baaxetiyaanaa? Xoossaara dabbotaa minttiyoogan akko shiiqiyaanaa?’—Yaaq. 4:8.

¹⁹ Muuse leemisuwaa wotti denttidi qoppite. Muusee hara biittaa wogan diccidaba gidikkokka, Paaroona naˈee naˈaa geetettidi erettiyoogaappe, Yihoowau goynniyaagaa gididi erettiyoogaa dooriis. (Ibraawe 11:24-27 nabbaba.) Kiristtaane yelagatoo, inttekka Yihoowayyo ammanettidi oottanau murttana koshshees. Intte hegaadan oottiyoogan tumu ufayssaa, ha wodiyan keehi loˈˈo deˈuwaa, qassi “tumu de7uwaa” hidootaa demmana danddayeeta.—1 Xim. 6:19.

20. Deˈuwau woxxiyo wottan woytuwaa demmiyay oonee?

²⁰ Beni wottaa keesiyan, xooniyay issi ura xalla. Deˈuwau woxxiyo wottay hegaa mala gidenna. Xoossay, “asai ubbai attanaadaaninne tumatettaa eranaadan” koyees. (1 Xim. 2:3, 4) Daroti intteppe kase woxxidi xoonidosona; qassi daroti inttenaara issippe woxxiiddi deˈoosona. (Ibr. 12:1, 2) Hidootaa qanxxidi, woxxiyoogaa aggenna ubbay woytuwaa demmana. Yaatiyo gishshau, xoonanau murttite!

21. Kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?

²¹ “Gitanne bonchchettida GODAA gallassai” yaanaagee attennaba. (Mil. 4:5) Kiristtaane so asay qoppennan he gallassay gakkana koshshenna. Eti oottanaadan Geeshsha Maxaafay yootiyoobaa son deˈiya ubbay poliyoogee keehippe koshshiyaaba. Ayyaanaaban naagi uttanaunne Xoossaara deˈiya dabbotaa minttanau harabaa ay oottana danddayeetii? Hagaappe kaalliya huuphe yohoy so asa ubbay ayyaanaaban tishsha gidanaadan maaddiya heezzubata qonccissees.

[Tohossa qofaa]

Ay Tamaaradii?

• Kiristtaane so asay ‘beegottidi’ deˈiyoogee keehippe koshshiyaaba gididoy aybissee?

• Issi azinay Loˈˈo Henttanchaa leemisuwaa kaallana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

• Leemiso gidiya machiyaa ba azinaa kaafanau ay oottana danddayay?

• Yelagati bantta soo asay ayyaanaaban beegottidi deˈanaadan waatidi maaddana danddayiyoonaa?

[Oyshata]

[Sinttaa 11n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Kaafiya machiyaa ayyaanaaban tishsha gidida urau keehi alˈˈoba