Xoossay Ba Siiquwaa Nuussi Qonccissiis

“Xoossaa aaro kehatettai xillotettaa wolqqan kawotidi, . . . nuna merinaa de7uwau kaalettees.”​—ROO. 5:21.

1, 2. Nuuni qoppana danddayiyo naaˈˈu imotati awugeetee, hegeetu giddon aadhiyaagee awugee?

AWUSTTIRAALIYAN Melborn Yuniversttiyan oottiya, issi eranchay, “Roome biitta asay kaalliya yeletau laatissido gitabay . . . bantta higgiyaanne asay higgiyaa maaraadan deˈana bessees giyo bantta qofaa” yaagiis. Hegee xoqqu ootti xeelliyooba gidana danddayikkokka, hegaappe keehi aadhiya laatay woykko imotay deˈees. He imotay Xoossan nashettanaadan, a xeelan xillo gididi deˈanaadan, qassi atotettaanne merinaa deˈuwaa hidootay deˈiyoogeeta gidanaadan Xoossay giigissidoba.

² Xoossay ha imotaa giigissanau kaallido maaray deˈees gaana danddayettees. Kiitettida PHauloosi Roome shemppo 5n, he maaraa coo higge qofa xalladan qonccissibeenna. Hegaappe dumma ogiyan, i, “Nuuni ammanuwan xillidoogan, nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara nuuyyo Xoossaara sarotettai de7ees” yaagidi ufayssiyaabaa yootiis. Xoossaa imotaa ekkidaageeta he imotay a siiqanaadan denttettees. Hegeetuppe issoy PHauloosa. I, “Xoossai nuuyyo immido Geeshsha Ayyaanaa baggaara ba siiquwaa nu wozanan [gussiis]” yaagidi xaafiis.​—Roo. 5:1, 5.

3. Woygiya oyshata oychana danddayiyoo?

³ SHin siiquwan giigissido ha imotay keehi koshshidoy aybissee? Xoossay hegaa issi likke oottidi woykko asa asappe shaakkennan waatidi  immana danddayii? He imotaa demmanau asay huuphiyan huuphiyan ay oottana bessii? Ane ha oyshatuyyo aliya zaaruwaa demmoos; qassi hegee Xoossaa siiquwaa waati qonccissiyaakko beˈoos.

Xoossaa Siiqoy Nagaraara Eqettees

4, 5. (a) Yihooway ba siiquwaa qonccissido gita ogee awugee? (b) Nuuni aybaa eriyoogee Roome 5:12 akeekanaadan maaddii?

⁴ Gita siiqoy denttettin, Yihooway asaa naata maaddanau ba mexi issi Naˈaa kiittiis. PHauloosi hegaa, “Nuuni biron nagaranchcha gididi de7ishin, Kiristtoosi nu gishshau haiqqiis; hegee Xoossai nuna ai keenaa siiqiyaakkonne a siiquwaa erissees” yaagidi qonccissiis. (Roo. 5:8) Ha xiqisiyan, “Nuuni biron nagaranchcha gididi de7ishin” yaagiya qofaa akeekite. Hegaadan waanidi hanidaakko ubbay erana koshshees.

⁵ PHauloosi he hanotaa kallidi deˈiyaagaadan qonccissiis: “Nagarai ha sa7aa issi asa baggaara geliis; he nagarai banaara haiquwaa ehiis; hegaa gaasuwan, asai ubbai nagara oottido gishshau, haiqoi asa zare ubbaa gakkiis.” (Roo. 5:12) Asaa naatu deˈoy waani doommidaakko Xoossay xaafissido gishshau, nuuni hegaa akeekana danddayoos. Yihooway naaˈˈu asata, giishin Addaamanne Hewaano medhiis. Medhidaagee polo gidiyoogaadan nu koyro aawanne aayo gidida, he asatikka polo. SHin Xoossay etau issi higgiyaa immiis; hegaa azazettennaagee hayquwaa kaalettiyoogaakka yootiis. (Doo. 2:17) SHin eti Xoossaa suure higgiyaa azazettennan ixxiyoogan, i Higgiyaa Immiyaagaanne Ubbaa Haariyaagaa gidiyoogaa koyibookkona; yaatiyoogan bashshaa ogiyaa dooridosona.​—Zaa. 32:4, 5.

6. (a) Addaame zerettati Xoossay Muuse Higgiyaa immanaappe kase gidin, hegaappe simmin hayqqiyoy aybissee? (b) Heemoofiliyaa giyoogaa mala harggiyan leemisettana danddayiyay aybee?

⁶ Addaameyyo naati yelettidoy i nagaraa ootti simmiina; yaatiyo gishshau, eta ubbau nagaraanne nagaray kaalettiyoobaa laatissiis. Eti Addaameegaadan Xoossaa higgiyaa kanttibeenna gishshau, he nagaran qaxxayettennaagee qoncce; qassi etau ayba higgeenne imettiichibeenna. (Doo. 2:17) Gidikkokka, Addaame naati nagaraa laattidosona. Yaatiyo gishshau, Xoossay Israaˈeelatuyyo higgiyaa immana gakkanaashin, nagaraynne hayqoy asaa haariis; he higgee eti nagarancha gidiyoogaa qonccissiis. (Roome 5:13, 14 nabbaba.) Laattido nagaray kaalettiyoobaa, Mediteraaniyan animiyaa woykko heemoofiliyaa giyoogaa mala, zariyaappe laattiyo harggiyan leemisana danddayettees. Ruusiyaa biittaa kawuwaa Niikoolaasanne a keettaayee Alekisandiri naˈay Alekisisi, suuttay bolla giddoppe gukkiyoogaa aggennaadan oottiya, heemoofiliyaa giyo harggiyaa laattidoogaa siyennan aggekketa. Hegaa mala keettan yelettida naatuppe issooti issooti hegaa mala harggiyaa harggokkona; shin he harggee eta bolla giddon deˈana danddayees. SHin nagaray hegaadaana gidenna. Addaame nagaray kaalettiyoobaappe baqatana danddayettenna. Nagaray ubba asaa woriya hargge. Qassi yelettiya ubba naati laattiyooba. He iita hanotay asaa naatuppe qaarettana danddayii?

Xoossay Yesuus Kiristtoosa Baggaara Giigissidobaa

7, 8. Naaˈˈu polo asatu oosoy kaalettido dumma dummabay aybee?

⁷ Yihooway siiqoy denttettin, laattido nagaraappe asaa naati kiyiyo ogiyaa giigissiis. Hegee hanidoy, polo gidida hara uraa, giishin naaˈˈantto Addaame baggaara gidiyoogaa PHauloosi qonccissiis. (1 Qor. 15:45) He naaˈˈu polo asatu oosoy kaalettidobay issuwaagee haraagaappe keehi dummatees. Waanidi hegaadan hanana danddayii?​—Roome 5:15, 16 nabbaba.

⁸ PHauloosi, “Xoossaa imoi Addaame nagaraa mala gidenna” yaagidi xaafiis. Addaamee he nagaraa gaasuwan moorancha gidiis; qassi bessiyaagaadan a bolli wolqqaama pirdday pirddettin guyyeppe hayqqiis. SHin hayqqiyay a xalla gidenna. Geeshsha Maxaafay, “Issi bitaniyaa nagaraa gishshau, daro asai [hayqqees]” yaagees. Addaame bolli pirddettida bessiya pirdday, nuna gujjin polo gidenna a naatu ubbaa bolli issi malabaa kaalettiis. Gidikkokka, polo asa gidida Yesuusi, hegaappe keehi dumma gididabaa nuuni demmanaadan oottidoogaa eriyoogan minettana danddayoos. I oottidobay ay demissidee? Hegaa zaaruwaa PHauloosi,  “Asa ubbaa, ‘Mooribeekketa’ giidi etau de7uwaa immiis” yaagidi qonccissidoogaappe akeekoos.​—Roo. 5: 18.

9. Roome 5:16, 18n qonccidaagaadan, asay mooribeennabadan qoodiyoogan Xoossay ay oottidee?

⁹ “Intte mooribeekketa” geetettidanne “Mooribeekketa” geetettida Giriiketto qaalati waannayidi qonccissiyoobay aybee? Geeshsha Maxaafaa birshshiya issi bitanee he qofaa hagaadan giis: “Hegee higgiyaara gayttidaagan issibaa qonccissanau goˈettiyo guussa. Hegee Xoossaara deˈiya dabbotan issi uraa hanotay laamettidoogaa bessiyaabappe attin, he uri laamettidoogaa bessenna . . . He guussay, Xoossay, iitabaa oottidi pirddau ba sintti shiiqida, moorancha asata mooribeekketa gi pirddanau kuuyida daannaa mala gidiyoogaa leemisuwan qonccissees. SHin Xoossay he mooranchati mooribeennabadan qoodiis.”

10. Asaa naati mooribeennabadan qoodanau baaso gidiya, Yesuusi oottidobay aybee?

¹⁰ Xillotettan “sa7aa ubbaa pirddiyaagee” aybaa baaso oottidi, moorancha asaa mooribeennabadan qoodii? (Doo. 18:25) Siiqoy denttettin Xoossay ba mexi issi Naˈaa saˈaa kiittiyoogan, hegau baasuwaa baasiis. Asay paaccishin, keehippe qilliiccishiininne, cayishin, Yesuusi ba Aawaa sheniyaa kumetta hanotan poliis. Ubba i mittan kaqetti hayqqana gakkanaashin ammanettidaagaa gididi deˈiis. (Ibr. 2:10) Yesuusi ba polo deˈuwaa yarshshiyoogan, Addaame zerettaa nagaraappenne hayquwaappe naxa kessiya wozuwaa shiishshiis.—Maa. 20:28; Roo. 5:6-8.

11. Wozoy baasettido, bixe gididabay aybee?

¹¹ Hara xiqisiyan, PHauloosi he qofaa “bixe wozuwaa” yaagidi qonccissiis. (1 Xim. 2:6, NW) Bixe gididabay aybee? Addaamee biilooniyan qoodettiya ba zerettau polotettaa pacaanne hayquwaa kaalettiis. Kase wode nu xuufee, Yesuusi polo asa gidiyo gishshau, biilooniyan qoodettiya naata yelana danddayiyoogaa qonccissiis. * Yaatiyo gishshau, polo gidida Yesuusa deˈoynne i yelana danddayiiddi aggido polo naatu deˈoy issippe Addaamenne polo gidenna a naatu deˈuwaara issi lagge geetettidi kase qofettees. SHin Yesuusi yelana danddayiyo naati wozuwaa shaaho gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootenna. Roome 5:15-19y “issi urai” hayqqidoogee naxa kiyanaadan oottidoogaa qonccissees. Ee, polo gidida Yesuusa deˈoy Addaame deˈuwaara bixe. Bixe giya qaalay qonccissiyoy Yesuusa xalla; qassi hegaadan gidana bessees. “Issi urai xillobaa oottido gaasuwan,” giishin Yesuusi hayqqana gakkanaashin azazettidonne ammanettidaagaa gididi deˈido gishshau, ubba asay dumma imotaanne deˈuwaa demmiyoogee danddayettiyaaba gidiis. (2 Qor. 5:14, 15; 1 PHe. 3:18) Hegee waanidi hanana danddayidee?

Wozuwan Demmiyo Laˈatettaa

12, 13. Moorancha gidekketa geetettidaageetussi Xoossa maarotettaanne a siiquwaa koshshidoy aybissee?

¹² Xoossaa Yihooway ba Naˈay yarshshido wozuwaa yarshshuwaa ekkiis. (Ibr. 9:24; 10:10, 12) Gidikkokka, Yesuusi kiittido  ammanettidaageeta gujjin, saˈan deˈiya i erissiyo ashkkarati polo gidibookkona. Eti nagaraa oottennaadan baaxetiyaaba gidikkokka, issi issitoo balidosona. Hegaadan hanidoy, eti nagaraa laattido gishshataassa. (Roo. 7:18-20) SHin Xoossay hegaa giigissanau issibaa oottana danddayees; qassi hegaadan oottiis. I he “bixe wozuwaa” ekkiis; qassi baassi oottiya asaa naati wozuwaa waagan goˈettanaadan koyiis.

¹³ Xoossay kiitettidaageetuyyoonne haratuyyo wozuwaa waagaa hegaadan goˈettiyoy eti loˈˈobaa oottido gishshataassa gidenna. Hegaappe dumma hanotan, Xoossay wozuwaa waagaa eta gishshau goˈettidoy, ba maarotettaananne ba gita siiquwaana. Xoossay kiitettidaageetanne harata eti laattido nagaraappe geeyyidabadan xeelliyoogan, moorancha gidiyo hanotaappe naxa oottanau koyiis. PHauloosi hegaa hagaadan qonccissiis: “Aissi giikko, intte Xoossaa aaro kehatettan, ammanuwan attideta; hagee Xoossaa imoppe attin, intte oosuwaana gidenna.”​—Efi. 2:8.

14, 15. Xoossay mooribeekketa giyoogeeti sinttappe ayba woytuwaa demmanee, shin eti ay oottana koshshii?

¹⁴ Issi uri laattido nagaraa, hegaadankka oottido balaa, Ubbaa Danddayiyaagee atto giyoogee ayba gita imotakko qoppite! Asay Kiristtaane gidanaappe kase ay keena nagaraa oottidaakko erana danddayettenna; shin Xoossay wozuwaa baggaara he nagaraa atto gaana danddayees. PHauloosi, “Asai daro nagaraa oottidoogaappe guyyiyan Xoossai, ‘Intte mooribeekketa’ giidi, ba aaro kehatettaa eta bessees” yaagidi xaafiis. (Roo. 5:16) Ha siiqo imotaa ekkida (mooribeekketa geetettida) kiitettidaageetinne harati tumu Xoossaayyo ammanuwan ubbatoo goynnana koshshees. Sinttappe ayba woyto demmiyoonaa? “Xoossaa daro aaro kehatettaanne xillotettaa imuwaa ekkiya ubbai Kiristtoosa baggaara” deˈuwaa demmidi haariyaageeta gidana. Xillotettaa imoy Addaame nagaray kaalettiyoobaappe dumma gididabaa demmanaadan oottees. Ha imotay deˈuwaa demissees.​—Roo. 5:17; Luqaasa 22:28-30 nabbaba.

¹⁵ He imotaa ekkiyaageeti mooribeennabadan qoodettoosona; qassi Xoossaayyo ayyaana naata gidoosona. Kiristtoosaara laattiyaageeta gidiyoogaadan, eti Yesuus Kiristtoosaara kawo gididi haaranau ayyaana naata gididi, hayquwaappe denddidi saluwaa baanau hidootoosona.​—Roome 8:15-17, 23 nabbaba.

Xoossaa Siiqoy Haratussi Qoncciis

16. Saˈan deˈiyo hidootay deˈiyo issi uri ayba imotaa ekkana danddayii?

¹⁶ Bantta ammanuwaa oosuwan bessiyaanne ammanettida Kiristtaaneti ubbay Kiristtoosaara saluwan haaranau hidootokkona. Darotuyyo, Kiristtaanetu wodiyaappe kase deˈida, Xoossaa ashkkaratuugaa mala Geeshsha Maxaafan baasettida hidootay deˈees. Eti gannate saˈan merinau deˈanau hidootoosona. Eti ha wodiyankka gidin Xoossaa siiqo imotaa demmidi, saˈan deˈanau hidootiyoogan xillodan qoodettana danddayiyoonaa? PHauloosi Roome Kiristtaanetuyyo xaafidoogaa maaraadan, hegaa zaaroy ee giyaagaa; hegee minttettiyaaba!

17, 18. (a) Abrahaama ammanuwaappe denddidaagan Xoossay a aybidan xeellidee? (b) Yihooway Abrahaama xillodan xeellidoy ayba ogiyaanee?

¹⁷ PHauloosi, loˈˈo leemiso gidiya, mino ammanoy deˈiyo Abrahaamabaa yootiis; Abrahaami Yihooway Israaˈeelatuyyo higgiyaa immanaappe kase, qassi Kiristtoosi saluwaa deˈuwau ogiyaa dooyanaappe daro wodiyaa kasetidi deˈiis. (Ibr. 10:19, 20) Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Abrahaamayyoonne a zaretuyyo Xoossai, ‘Ha sa7aa taani intteyyo immana’ yaagidoogee, Abrahaami Xoossaa ammanidi xillido gishshassappe attin, higgiyau i azazettido gishshassa gidenna.” (Roo. 4:13; Yaaq. 2:23, 24) Hegaa gishshau, Xoossay ammanettida Abrahaama xillodan qoodiis.​—Roome 4:20-22 nabbaba.

¹⁸ Hegee, Abrahaami Yihoowayyo oottido daro layttatun nagara oottibeenna giyoogaa gidenna. I xillo geetettidoy he ogiyaana gidenna. (Roo. 3:10, 23) SHin Yihooway zawi baynna ba aadhida eratettan, Abrahaami bessido dumma ammanoynne oosoy he wodeppe doommidi kaalettidobaa xoqqu oottidi xeelliis. Qaalaa gelido ‘zerettay’ a yeletaa baggaara yaanaagaa ammaniyoogaa Abrahaami qoncciyan bessiis.  He Zerettay Masiyaa woykko Kiristtoosa gidiyoogee qoncciis. (Doo. 15:6; 22:15-18) Hegaappe denddidaagan, ‘Kiristtoos Yesuusa wozuwaa’ baaso oottidi, Xoossay beni oosettida nagaraa atto gees. Hegaa gishshau, Abrahaaminne Kiristtaanetu wodiyaappe kase deˈida ammaniya hara asay hayquwaappe denddana.​— Roome 3:24, 25 nabbaba; Maz. 32:1, 2.

Ha Wodiyan Xillotettaa Maaran Deˈite

19. Xoossay Abrahaama xillodan xeellidoogee ha wodiyan deˈiya darota minttettana koshshiyoy aybissee?

¹⁹ Siiqo Xoossay Abrahaama xillodan qoodidoogee ha wodiyan deˈiya tumu Kiristtaaneta minttettana koshshees. Yihooway Abrahaama xillo giidoy, ‘Kiristtoosaara laattanaadan’ i ayyaanan tiyidoogeeta giidoogaa mala hanotaana gidenna. Qoodan guutta gidida he citan deˈiya asati “geeshsha” geetettidosona; qassi “Xoossaa naata” gididosona. (Roo. 1:7; 8:14, 17, 33) Hegaappe dumma ogiyan, Abrahaami “Xoossaa dabbo” geetettiis; hegee hanidoy wozuwaa yarshshoy shiiqanaappe kase. (Yaaq. 2:23; Isi. 41:8) Yaatin, Gannate saˈan deˈanau hidootiya tumu Kiristtaanetubaa shin woygana danddayettii?

20. Xoossay Abrahaama xeellidoogaadan ha wodiyan xillodan xeelliyoogeeti waatanaadan koyii?

²⁰ ‘Kiristtoos Yesuusa wozuwaa baggaara’ saluwaa deˈuwaa hidootay deˈanaadan oottiya, “xillotettaa imuwaa” hageeti demmibookkona. (Roo. 3:24; 5:15, 17) Gidikkokka, Xoossaanne i giigissidobaa wozanappe ammanoosona; qassi bantta ammanuwaa loˈˈo oosuwan bessoosona. Hegaa mala oosuwaappe issoy, ‘Xoossaa kawotettaabaa sabbakiyoogaanne Godaa Yesuus Kiristtoosabaa tamaarissiyoogaa.’ (Oos. 28:31) Yaatiyo gishshau, Yihooway Abrahaama xeellido ogiyan etakka xillodan xeellana danddayees. Hegaa mala asati demmiyo imotay, Xoossaa dabbo gidiyoogaa; hegee ayyaanan tiyettidaageeti demmiyo ‘xillotettaa imuwaappe’ dummatees. Gidikkokka, hegee eti wozanappe nashshiyo imota gidiyoogee qoncce.

21. Yihoowa siiqoynne a suure pirdday ayba goˈˈaa demissidee?

²¹ Intte saˈan merinau deˈanau hidootiyaaba gidikko, hegaa mala deˈoy asaa naata haariyaageeti bantta qofaa laammiyoogan yiyaaba gidennaagaa akeekana koshshees. Hegaappe, Ubbaa Haariyaagee aadhida eratettan halchidobaa qonccissiyaaba. Yihooway ba halchuwaa polanau wodiyaappe wodiyan tangguwaa ekkiis. I he tangguwaa ekkidoy tumu pirddaa maaraana. Hegaappekka aaruwan, he tanggoy Xoossaa gita siiquwaa qonccissiis. PHauloosi, “Nuuni biron nagaranchcha gididi de7ishin, Kiristtoosi nu gishshau haiqqiis; hegee Xoossai nuna ai keenaa siiqiyaakkonne a siiquwaa erissees” yaagidoy hegaassa.​—Roo. 5:8.

[Tohossa qofaa]

Hassayay?

• Addaame zerettay ay laattidee, hegee ay kaalettidee?

• Bixe wozoy waanidi giigidee, hegee bixe geetettidoy ayba ogiyaanee?

• Xillodan qoodettiyo imotay neeyyo ayba hidootay deˈanaadan oottii?

[Oyshata]

[Sinttaa 17n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Polo asa gidida Addaamee nagaraa oottiis. Polo asa gidida Yesuusi “bixe wozuwaa” shiishshiis

[Sinttaa 19n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Yesuusa baggaara, moorancha gidekketa geetettana danddayiyoogee ayba gita mishiraachoo!