Hiyyeesatuyyo Mishiraachuwaa

XOOSSAA QAALAY, “Hiyyeesi ubbatoo dogetti attenna” yaagidi minttettiyaabaa yootees. (Maz. 9:18) Geeshsha Maxaafay nuna Medhidaagaa xeelliyaagankka, “Neeni ne kushiyaappe yeggada, paxa de7iyaageeta ubbaa amuwaa alaasa” yaagees. (Maz. 145:16) Xoossaa qaalan deˈiya ha hidootay coo aymo gidenna. Ubbaa Danddayiya Xoossay hiyyeesatettaa xayssanau koshshiya ubbabaa oottana. Hiyyeesatuyyo koshshiyaabay aybee?

Afirkka biittaa asa gidida issi ikkonoomiyaa eranchiyaa hiyyeesa biittatussi “haariya keha uray” koshshiyoogaa qonccissaasu. Hegee, hiyyeesatettaa xayssanau, haariya uray hanotata laammana danddayiyaanne keha gidana koshshees giyoogaa. Ubba asaa hiyyeesatettaappe kessana danddayiya kawoy kumetta alamiyaa haariyaagaa gidana koshshiyoogaa nuunikka maayoos; aybissi giikko, darotoo wolqqaama hiyyeesatettau gaasoy issi issi biittati daro goˈˈaa demmiyaageeta harati qassi demmennaageeta gidiyoogaa. Hegaa bollikka, hiyyeesatettaa xayssana danddayiya kawoy hiyyeesatettau gaaso gididabaa, giishin asaa naati bantta huuphiyaa siiqiyo eeshshay laamettanaadan oottana danddayiyaagaa gidana bessees. Hegaa mala kawuwaa awuppe demmana danddayettii?

Xoossay, Yesuusi hiyyeesatuyyo mishiraachuwaa yootanaadan kiittiis. Yesuusi, Xoossay bau immido kiitaa xeelliyaagan, “Taani hiyyeesaassi lo77o mishiraachchuwaa yootanau tiyettido gishshau, Godaa Ayyaanai ta bollan de7ees” yaagidi Xoossaa Qaalaappe nabbabiis.—Luq. 4:16-18.

Mishiraachoy Aybee?

Xoossay Yesuusa Kawo oottidi sunttiis. Hegee tumuppe mishiraacho. I hiyyeesatettaa xayssiya loˈˈo kawo; aybissi giikko, (1) i asaa naata ubbaa haariyaagaa, qassi hanotata laammanau danddayiyaagaa; (2) i hiyyeesatuyyo qarettiisinne bana kaalliyaageetikka hiyyeesata maaddanaadan tamaarissiis; qassi (3) hiyyeesatettau gaaso gididabaa, giishin nuuni laattido, nu huuphiyaa siiqiyo eeshshay laamettanaadan oottana danddayees. Mishiraachuwaa macara gidida ha heezzubata ane beˈoos.

1. Yesuusau ubba kawotettata haariyo maatay deˈees Yesuusa xeelliyaagan Xoossaa Qaalay, “Asai ubbai, kawotettati ubbainne dumma dumma qaalan haasayiya zareti ubbai ayyo haarettana mala, . . . imettiis” yaagees. (Dane. 7:14) Asaa naata ubbaa issi kawoy haariyoogaa goˈˈaa qoppana danddayay? Saˈaa aquwaa demmanau issoy issuwaara ixettiyoogeenne olettiyoogee deˈenna. Ubba asay saˈaa aquwaa issi mala hanotan goˈettana. Yesuusi alamiyaa hanotaa laammana danddayiya, kumetta saˈaa Haariyaagaa gidanaagaa ba huuphe yootiis. I, “Maata ubbai saluwaaninne sa7an taayyo imettiis” yaagiis.—Maa 28:18.

2. Yesuusi hiyyeesatussi qarettees Saˈan haggaazido wode ubban Yesuusi hiyyeesatuyyo qarettiis. Leemisuwau, harggiyaappe paxanau bau deˈiya miishsha ubbaa wurssida issi maccaasiyaa, ba harggiyaappe paxana gaada Yesuusa afalaa bochaasu. I bollaappe 12 layttau suuttay goggido gishshau, a keehi qohettida asa gidiyoogee qoncce. Higgiyaa maaran, a bochiyo ooninne tunees. SHin Yesuusi iyyo kehiis. I, “Ta na7ee, nena ne ammanoi pattiis; saruwan ba, ne waayiyaappenne paxa” yaagiis.—Mar. 5:25-34.

Yesuusa timirttee asaa eeshshaa laammiyaagaa gidiyo gishshau, appe tamaaridaageetikka haratuyyo qarettana danddayoosona. Leemisuwau, Xoossaa ufayssanau waatana koshshiyaakko bana oychida issi bitaniyau, Yesuusi giidobaa qoppa. Nuuni nu shooruwaa siiqana mala Xoossay koyiyoogaa he bitanee erees; shin i Yesuusa, “Ta shooroi oonee?” yaagidi oychiis.

 Yesuusi ayyo, Yerusalaameppe Yarkko biishin panggati “haiquwaappenne paxaappe gidduwan” yeggidi biido issi bitaniyaabaa leemisuwaa yootiis. Issi qeesee he ogiyaara biiddi, a beˈidi harasaara aadhiis. Leewa zareekka hegaadan oottiis. “SHin Samaariyaa asa issoi he ogiyaara biiddi, akko yiis. A be7idi, ayyo qarettiis.” I he bitaniyaa masunttaa quccidi, imattati aqiyoosaa efiis; yaatidi imattati aqiyoosaa naagiya bitanee a naaganaadan miishshaa qanxxiis. Yesuusi, “Yaatin he panggati shocido bitaniyaassi . . . augee shoorotiyai?” yaagidi oychiis. Oychin, bitanee, “Ayyo kehidaagee shoorotees” yaagidi zaariis. Yaagin Yesuusi a, “Baada neenikka hegaadan ootta” yaagiis.—Luq. 10:25-37.

Yihoowa Markka gidida asati hegaa mala Yesuusa timirttiyaa xannaˈiyoogan metootiya asaa maaddiyaageeta gididosona. Leemisuwau, Laative biittaa asa gidida, maxaafaa xaafiyaara 1965 heeran Patma giyo kamppiyan qixaatiyau oottaydda a sahettidoogaa xeelliyaagan, Wumen in Soviyet Prizins geetettiya ba maxaafan kaallidi deˈiyaagaadan xaafaasu. “Taani harggada zinˈˈido wode, [Yihoowa Markkati] tana wozanappe maaddidosona. Etaagaappe aadhidi tana maaddida uri baawa.” A gujjadakka, “Yihoowa Markkati issi ura haymaanootee woykko biittawatettay aybakka gido, he uraa maaddiyoogee bessiyaabadan xeelloosona” yaagaasu.

Ekuwadore biittan, Ankkon giyo heeran ikkonoome metoy gakkido wode, Yihoowa Markkatuppe issoti issoti oosuwaanne miishshaa demmanau metootidosona; he heeran deˈiya Yihoowa Markkati miishshaa demmiyo ogiyaa hayyottidosona; eti qumaa kattidi, qamman moliyaa oyqqi simmiya asau (ushacha baggan deˈiya misiliyaa) bayzzoosona. Naata gujjin gubaaˈiyan deˈiya ubbay he oosuwan maaddiis. Moliyaa oyqqiya asay qammaappe 10 saatiyan simmiyo wode maanaadan, eti ubbatoo qammaappe 7 saatiyan qumaa kattiyoogaa doommoosona. Yaatidi, Yihoowa Markkati shiishshido miishshaa ubbau koshshiyaagaadan shaakkoosona.

Hegaa mala temokroy, Yesuusi oottidobaynne tamaarissidobay metootidaageeta maaddiyoogaara gayttidaagan asaa eeshshaa laammiyo wolqqay deˈiyoogaa bessees.

3. Yesuusau asaa naatu iita eeshshaa laammiyo wolqqay deˈees Asi ba huuphe xallaa keehippe siiqiyoogee erettidaagaa. Geeshsha Maxaafay hegee nagara gees. Ubba kiitettida PHauloosikka, “Simmi taani lo77obaa oottanau dosishin, iitabaa oottiyoogee tau higge gidiyoogaa demmaas” yaagidi xaafiis. Gujjidikka, “Tana haiquwau efiya ha asatettaappe ashshanai oonee? Nu Godaa Yesuus Kiristtoosa baggaara Xoossau galatai gido” yaagiis. (Roo. 7:21-25) PHauloosi he xiqisiyan, Xoossay tumu ogiyan baayyo goynniyaageeta, hiyyeesatettau gaaso gidiya, ba huuphe xallaa siiqiyoogaa gujjin, laattido nagaraappe Yesuusa baggaara waatidi ashshanaakko qonccissiis. Hegee haniyoy ayba ogiyaanee?

Yesuusi xammaqetti simmin guuttaa takkidi, Xammaqiya Yohaannisi, “Xoossaa dorssai, sa7aa nagaraa xaissiyaagee, hageeho!” yaagiis. (Yoh. 1:29) Matan saˈay, ba goˈˈaa xallaa koyanaadan oottiyaabaa gujjin, bantta laattido nagaraappe geeyida asatun kumana. (Isi. 11:9) Yesuusi hiyyeesatettau gaaso gididabaa xayssana.

Ubba asay ba koyiyoobaa demmiyo wodiyaabaa qoppiyoogee ayba ufayssiyaabee! Xoossaa Qaalay, “Asi ubbi ba woiniyaa turaa kuwaaninne balasiyaa kuwan woppu giidi uttana; ai asinne eta yashissenna” yaagees. (Mik. 4:4) Ha qaalati ubba asau ufayssiya oosoynne sarotettay deˈiyo, qassi hiyyeesatettay baynna alamiyan kumetta hanotan ufayttidi deˈana wodiyaa loytti qonccissoosona; hegee Yihooway sabettanaadan oottiyaaba.