Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowa—‘sarotettaa Immiya Xoossaa’

Yihoowa—‘sarotettaa Immiya Xoossaa’

Yihoowa—‘sarotettaa Immiya Xoossaa’

“Sarotettaa Xoossai inttenaara ubbaara gido.”—ROO. 15:33.

1, 2. Doomettaabaa shemppo 32⁠ninne 33n deˈiya unˈˈissiya hanotay aybee, wurssettan aybi hanidee?

SOHOY Yorddaanoosa SHaafaappe arshsho baggaara, Yaabooqa pinuwaa achan deˈiya PHiniiˈeela mataana. Eesawi ba mentte ishaa Yaaqoobi ba biitti simmiiddi deˈiyoogaa siyiis. I ba bayratettaa ba ishaa Yaaqoobau bayzzoosappe 20 layttay aadhidaba gidikkokka, Eesawi 400 asata ekkidi yiiddi deˈiyoogaa siyidi, Yaaqoobi i haˈˈikka yiillotidi bana woranau koyanaakkonne giidi yayyiis. Yaatiyo gishshau, Yaaqoobi muleera 550ppe dariya mehiyaa citan citan shaakkidi Eesawassi imotaa immanaadan kiittiis. Citata laaggiya Yaaqooba ashkkarati, a ishay ayyo imotaa kiittidoogaa Eesawassi yootidosona.

2 Yaaqoobinne Eesawi gayttiyo wode, Yaaqoobi xalatettan Eesawakko biidi laapputon a sinttan ziggiis. Yaaqoobi ba ishaa wozanay qarettanaadan oottana danddayiya, keehippe koshshiya tangguwaa ekkiis. Eesawa kushiyaappe bana ashshanaadan Yaaqoobi Yihoowakko woossiis. Yihooway a woosaa zaaridee? Ee zaariis. Geeshsha Maxaafay, “Eesawi aara gaittanau woxxidi, a qooriyaa qoommidi yeriis” yaagees.—Doo. 32:11-20; 33:1-4.

3. Yaaqoobanne Eesawa taarikiyaappe nuuni ay timirtte demmiyoo?

3 Kiristtaane gubaaˈiyaa sarotettaa moorana danddayiya metoy merettiyo wode, hanotaa giigissanau wozanappe baaxetananne bessiya tangguwaa ekkana koshshiyoogaa Yaaqoobanne Eesawa taarikee qonccissees. Yaaqoobi mooribeennaba, qassi Eesawa naaqqibeennaba gidikkokka, sarotettaa medhana koyiis. Eesawi ba bayratettaa karidi, guutta misiraa woxiyan Yaaqoobayyo bayzziis. (Doo. 25:31-34; Ibr. 12:16) SHin Yaaqoobi Eesawaara gayttido wode oottidobay, nuunikka Kiristtaane ishatuura sarotettay deˈanaadan nuuyyo danddayettidabaa ubbaa oottana koshshiyoogaa bessees. Hegee, tumu Xoossay nuuni sarotettaa medhanau woossiyo woosaa siyiyoogaanne oottiyoobaa anjjiyoogaakka bessees. Geeshsha Maxaafay, sarotettay deˈanaadan nuuni ay oottana bessiyaakko kaaleto gidiya hara daro leemisota yootees.

Kaallana Bessiyo Ubbaappe Aadhiya Loˈˈo Leemisuwaa

4. Asaa naata nagaraappenne hayquwaappe ashshanau Xoossay ay giigissidee?

4 Sarotettaa medhiyoogan ubbaappe aadhiya loˈˈo leemisoy, ‘sarotettaa Xoossaa,’ Yihoowa. (Roo. 15:33) Yihooway nuuni aara sarotettan deˈanaadan oottido ubbabaa qoppite. Nuuni Addaamenne Hewaani zareta gidiyoogaadan nagaraa gaasuwan hayqqiyaageeta. (Roo. 6:23) SHin, Yihooway ba gita siiquwaappe denddidaagan ba siiqo Naˈay polo asa gididi yelettanaadan saluwaappe kiittiyoogan nuuni atotettaa demmiyo ogiyaa giigissiis. A Naˈaykka eeno giidi azazettiis. I Xoossaa morkketu kushiyan ba shemppuwaa aatti immiis. (Yoh. 10:17, 18) Tumu Xoossay ba siiqo Naˈaa hayquwaappe denttiis; denttin, Naˈay gukkida ba suuttaa waagaa woykko wozuwaa ba Aawaayyo sheedhiis; he wozoy bantta nagaraappe simmiyaageeti merinaa bashshaappe attanaadan oottees.—Ibraawe 9:14, 24 nabbaba.

5, 6. Yesuusa yarshshoy asaa naati Xoossaa dabbo gidanaadan oottidoy ayba ogiyaanee?

5 Nagaraa gaasuwan asaa naati Xoossaa morkke gididosona; shin Yesuusa yarshshoy asaa naati Xoossaara sigettanaadan waatidi maaddii? Isiyaasa 53:5y, “I qaxxayettidoogan, nuuni saruwaa demmida; a masunttan nuuni paxida” yaagees. Xoossaa morkkedan qoodettiyoogee attin, azazettiya asaa naati haˈˈi aara loˈˈo dabbotaa medhana danddayoosona. Geeshsha Maxaafay, “Nuuni Xoossaa aaro kehatettaa daruwaadan, Kiristtoosa su[u]ttan wozettida; hegan Xoossai nu nagaraa atto giis” yaagees.—Efi. 1:7.

6 Yihooway ba halchuwaa polanau Yesuusa goˈettiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Yihoowa halchoy, Yesuus Kiristtoosi ‘gussido suuttan ubbabaa banaara sigettiyoogaa.’ Xoossay banaara sigettiyo “ubbabaa” geetettidabati, ‘saluwan deˈiyaabatanne saˈan deˈiyaabata.’ Hegeeti aybee?—Qolasiyaasa 1:20 nabbaba.

7. Xoossaara sigettida, ‘saluwan deˈiyaabatinne saˈan deˈiyaabati’ aybee?

7 Wozuwaa giigissoy, ‘xillo’ geetettida, ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti Xoossaa naata gididi ‘Xoossaara sarotettan deˈanaadan’ oottiis. (Roome 5:1 nabbaba.) Eti saluwan deˈiyo hidootay deˈiyoogeeta, ‘kawo gididi saˈaa haariyaageetanne qeese gididi Xoossaayyo oottiyaageeta’ gidiyo gishshau, ‘saluwan deˈiyaageeta’ geetettidosona. (Ajj. 5:10) Hara baggaara, ‘saˈan deˈiyaageeta’ geetettidaageeti, bantta nagaraappe simmidi, saˈan merinaa deˈuwaa demmiyaageeta.—Maz. 37:29.

8. Asaa naati banaara sigettanaadan Yihooway oottidobaa wotti denttidi qoppiyoogee inttena waati maaddii?

8 Yihoowa a giigissuwau wozanappe galatiyoogan, PHauloosi Efisoonan deˈiya, tiyettida Kiristtaanetuyyo kaallidi deˈiyaagaadan xaafiis: “Xoossaa maarotettai daro gidiyo gishshau, . . . nuuni ayyo azazettennan ixxidi, harai atto ayyaanan haiqqidaageeta gidinkka, i Kiristtoosaara nuuyyo de7uwaa immiis. Xoossaa aaro kehatettan intte attideta.” (Efi. 2:4, 5) Nu hidootay saluwan deˈiyoogaa gidin, saˈan deˈiyoogaa gidin, a maarotettaunne aaro kehatettau Xoossaa keehippe galatoos. Asaa naati banaara sigettanaadan Yihooway oottido ubbabaa nuuni qoppiyo wode, a wozanappe galatoos. Gubaaˈiyaa sarotettaa mooriyaabay merettiyo wode, sarotettay deˈanaadan Xoossay oottido, leemiso gidiyaabaa nashshidi wotti dentti qoppiyoogee, sarotettaa medhanau koshshiyaabaa nuuni oottanaadan denttettana bessennee?

Abrahaamanne Yisaaqa Leemisuwaappe Tamaariyoogaa

9, 10. Abrahaama wudiyaanne Looxe wudiyaa heemmiyaageetu giddon ooshshay kiyido wode, Abrahaami sarotettaa medhidoy ayba ogiyaanee?

9 Abrahaama xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay, “Abrahaami Xoossaa ammaniis. Xoossaikka hegaa ayyo xillotettan qoodiis . . . qassi Xoossaa dabbo geetettidi i xeesettiis” yaagees. (Yaaq. 2:23) Abrahaama ammanoy i sarotettaa dosiyaagaa gidiyoogan qoncciis. Leemisuwau, Abrahaama mehiyaa wudeenne dorssaa wudee corattido wode, a wudiyaa heemmiyaageetunne a ishaa naˈaa Looxe wudiyaa heemmiyaageetu giddon ooshshay kiyiis. (Doo. 12:5; 13:7) He hanotaa giigissanau, Abrahaaminne Looxee dumma dumma sohuwaa biidi deˈana koshshiis. Ha metiya hanotaa Abrahaami waati giigissidee? Abrahaami ba bayrtettaanne Xoossaara bau deˈiya dumma dabbotaa goˈettidi, ba ishaa naˈay ay oottana bessiyaakko odiyoogaappe sarotettaa medhanau koyiyoogaa bessiis.

10 Abrahaami ba ishaa naˈau, “Nuuni ishantta gidiyo gishshau, ta giddooninne ne giddon, ta wudiyaa heemmiyaageetu giddooninne ne wudiyaa heemmiyaageetu giddon ooshsha kessoppa” yaagiis. Abrahaami gujjidikka, “Biitta ubbai ne sinttan de7ennee? Ane nuuni shaahettoos; neeni haddirssa baggi biikko, taani ushacha baggi baana; neeni ushachcha baggi biikko, taani haddirssa baggi baana” yaagiis. Looxee aradda biittaa dooriis; shin Abrahaamee Looxee oottidoban yiillotibeenna. (Doo. 13:8-11) Guyyeppe, bonqqiya olanchati Looxa omooddido wode Abrahaami a ashshanau guyye gibeenna.—Doo. 14:14-16.

11. Abrahaami ba shooron deˈiya Pilisxxeematuura sarotettan deˈidoy ayba ogiyaanee?

11 Abrahaami, Kanaane biittan ba shooron deˈiya Pilisxxeematuurakka sarotettan deˈanau koyiyoogaa waati bessidaakko qoppite. Abrahaama ashkkarati Berssaabehi giyosan bookkido haattaa ollaa Pilisxxeemati wolqqan ‘ekkidosona.’ Oyddu kawotuura olettidi ba ishaa naˈaa omooduwaappe naxa kessida, Abrahaami ayba tanggo ekkanee? Etaara olettidi ba haattaa ollaa wotti ekkiyoogaappe, Abrahaami aggi bayanau koyiis. Takkidi, Pilisxxeematu kawoy Abrahaameera sarotettaa maachaa maacettanau akko yiis. Pilisxxeematu kawoy, Abrahaamee ba zaretuyyo kehanaadan a caaqissiis; Abrahaamee Pilisxxeemati wolqqan ekkido ba haattaa ollaabaa yootidoy hegaappe simmiina. Kawoy hegaa siyido wode keehippe dagammidi, he haatta ollaa Abrahaamayyo zaariis. Abrahaami bete gididi he biittan saruwan deˈiis.—Doo. 21:22-31, 34.

12, 13. (a) Yisaaqi ba aawaa leemisuwaa ayba ogiyan kaallidee? (b) Yisaaqi sarotettan deˈanau oottidobau Yihooway a anjjidoy ayba ogiyaanee?

12 Abrahaama naˈaa Yisaaqi ba aawaagaadan sarotettaa dosiyoogaa bessiis. Yisaaqi Pilisxxeematuura merettida metuwaa giigissido hanotaappe hegaa akeekoos. Koshay denddin, Yisaaqi ba soo asaa ekkidi, Neegeeban deˈiya Beerilahiroˈi giyo bazzuwaappe Pilisxxeeman deˈiya biitta ubbaappe aradda gidida Garaara biis. He sohuwan Yihooway Yisaaqa kattay keehi ayfanaadaaninne a wudee corattanaadan oottidi anjjiis. Pilisxxeemati Yisaaqa qanaatiyoogaa doommidosona. Pilisxxeemati, Yisaaqi ba aawaagaadan duretenna mala koyidi, he heeran Abrahaama ashkkarati bookkido haattaa ollaa baridosona. Wurssettan, Pilisxxeematu kawoy, Yisaaqi ‘banttappe shaahettidi baanaadan’ yootiis. Sarotettan deˈanau koyiya Yisaaqi, kawoy giidoogaadan oottiis.—Doo. 24:62; 26:1, 12-17.

13 Yisaaqi ba soo asaara harasan deˈanau bin, a ashkkarati yan hara haattaa ollaa bookkidosona. Pilisxxeemati he haattaa ollaykka banttaagaa giidi ooshshaa kessidosona. Ba aawaa Abrahaamaagaadan, Yisaaqikka ooyettibeenna. SHin Yisaaqi ba ashkkarati hara ollaa bookkanaadan oottiis. Pilisxxeemati hegaakka banttaagaa giidosona. Yisaaqi sarotettaa gishshau giidi, ba soo asaanne bau deˈiya ubbabaa ekkidi, hara sohuwaa biis. Yisaaqi Rahoboota gi sunttido ollaa a ashkkarati yan bookkidosona. Guyyeppe, i keehi aradda gidida Berssaabehi biis; Yihooway a yan anjjiis; qassi ayyo, “Taani nenaara de7iyo gishshau, neeni yayyoppa; taani nena anjjana; ta ashkkaraa Abrahaama gishshau ne zerettaa taani corayana” yaagiis.—Doo. 26:17-25.

14. Pilisxxeematu kawoy aara sarotettaa maachaa maacettanau koyido wode, Yisaaqi sarotettaa medhiya asa gidiyoogaa waati bessidee?

14 A ashkkarati bookkido olla ubbay abaa gidiyo gishshau, Yisaaqi olettana danddayees shin. Pilisxxeematu kawoynne a oosanchati Yisaaqa oychanau Berssaabehi biidosona; biidi, aara sarotettaa maachaa maacettanau koyidi, “GODAI nenaara de7iyoogaa nuuni qoncciyan be7ida” yaagidosona. Gidikkokka, Yisaaqi olettiyoogaappe, sarotettaa gishshau darotoo issisaappe harasaa baanau koyiis. He wodekka i sarotettaa medhiya asa gidiyoogee qoncciis. Geeshsha Maxaafay hagaadan gees: “Yisaaqi [bana oychanau yiidaageetuyyo] gibiraa giigissin, miidosonanne uyidosona. Wonttetta gallassi maallado guuran denddidi, eti issoi issuwaara caaqettidosona. Yisaaqi eta moissin, eti appe saro shaahettidi biidosona.”—Doo. 26:26-31.

Yaaqoobi Keehi Siiqiyo Naˈaa Leemisuwaappe Tamaariyoogaa

15. Yooseefa ishantti ayyo keha qaalaa haasayana danddayibeennay aybissee?

15 Yisaaqa naˈaa Yaaqoobi “woppa asa” gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Doo. 25:27) Kaseti beˈidoogaadan, Yaaqoobi ba ishaa Eesawaara sarotettaa medhanau koyiis. Yaaqoobi, sarotettan deˈanau koyiya ba aawaa Yisaaqa leemisuwaa kaallidoogee sirissenna. Yaaqooba naati shin, bantta aawaa loˈˈo leemisuwaa kaallidonaa? Yaaqoobi ba 12 attuma naatuppe Yooseefaa keehi siiqees. Yooseefi ba aawau keehippe qoppiya, azazettiyaanne a bonchiya naˈa. (Doo. 37:2, 14) SHin Yooseefa bayra ishantti a keehippe qanaatido gishshau, keha qaalaa ayyo haasayana danddayibookkona. Qaretaa xayidi, eti Yooseefa aylletettau bayzzidosona; yaatidi, Yooseefi doˈan meetettiis giidi qoppana mala bantta aawaa cimmidosona.—Doo. 37:4, 28, 31-33.

16, 17. Yooseefi sarotettaa dosiyaagaa gidiyoogaa ba ishanttuyyo waati qonccissidee?

16 Yihooway Yooseefa anjjiis. Guyyeppe, Yooseefi Gibxxen kawuwaa Paaroonappe kaalliya maatay deˈiyoogaa gidiis. Koshay denddin, Yooseefa ishantti Gibxxe biido wode, i he biittaa haariyaageetuugaadan maayido gishshau, eti a eribookkona. (Doo. 42:5-7) Yooseefi, ba ishantti ba bollinne ba aawaa bolli oottido qareti baynnabau kushe zaarana danddayees! I he injjiyan haluwaa kiyiyoogaappe etaara sarotettaa medhanau koyiis. Ba ishantti wozanappe zilˈˈettidoogaa akeekidi, ba oonatettaa etau qonccissiis; i hagaadan giis: “Intte tana hagau baizzido gishshau, zil77ettoppitenne yiillotoppite; aissi giikko, Xoossai tana intteppe sinttau kiittidoogee asaa shemppuwaa ashshanaassa.” Yaatidi, Yooseefi ba ishantta ubbaa yeridi, eta bollan yeekkiis.—Doo. 45:1, 5, 15.

17 Eta aawaa Yaaqoobi hayqqi simmin, Yooseefa ishantti i haluwaa kiyanaakkonne giidi qoppidosona. Eti bantta hirggaa ayyo yootido wode, “Yooseefi yeekkiis.” Sarotettaa dosiya Yooseefi, “‘Yayyoppite; taani inttenanne intte naata mizana’ yaagidi, eta minttettidi keha qaalaa haasayiis.”—Doo. 50:15-21.

“Nuna Tamaarissanau Xaafettiis”

18, 19. (a) Ha huuphe yohuwan beˈido, sarotettaa medhidaageetu leemisuwaappe ay timirtte demmadii? (b) Kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?

18 PHauloosi, “Xoossaa maxaafai nuuyyo immiyo genccaaninne minttettuwan nuuni demmana giidi ufaissan naagi uttidoogee de7ana mala, Xoossaa maxaafan xaafettida ubbabai nuna tamaarissanau xaafettiis” yaagiis. (Roo. 15:4) Kaallana bessiyo ubbaappe aadhiya loˈˈo leemiso gidida Yihoowa gujjin, Geeshsha Maxaafay yootiyo Abrahaama, Yisaaqa, Yaaqoobanne Yooseefa leemisuwaa tobbiyoogan waani goˈettidoo?

19 Yihooway, nagarancha gidida asaa naatuura sigettanau oottido ubbabaa wotti denttidi qoppiyoogee, nuunikka haratuura sarotettan deˈanau danddayettida ubbabaa oottanaadan denttana bessennee? Abrahaama, Yisaaqa, Yaaqoobanne Yooseefa hanotay, yelidaageeti bantta naati haratuura sarotettan deˈanau loˈˈo leemiso gidana danddayoogaa bessees. Sarotettaa medhanau koyiyaageeti oottiyoobaa Yihooway anjjiyoogaakka he taariketi qonccissoosona. PHauloosi Yihooway ‘sarotettaa immiya Xoossaa’ gidiyoogaa yootidoogee garamissenna. (Roome 15:33; 16:20 nabbaba.) Nuuni sarotettaa koyana koshshiyoy aybissakko, qassi sarotettaa medhiyaageeta gidana danddayiyoy ayba ogiyaanakko PHauloosi yootidobata kaalliya huuphe yohuwan beˈana.

Ay Tamaaradii?

• Yaaqoobi Eesawaara gayttana haniyo wode sarotettaa koyiyoogaa waati bessidee?

• Asaa naati banaara sigettanaadan Yihooway oottidobay neeni waatanaadan denttettii?

• Sarotettaa medhida Abrahaama, Yisaaqa, Yaaqoobanne Yooseefa leemisuwaappe ay timirtte demmadii?

[Oyshata]

[Sinttaa 19n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Yaaqoobi Eesawaara sarotettaa medhanau ekkido, keehippe koshshiya tanggoy awugee?