Wottaa Genccidi Woxxite
Wottaa Genccidi Woxxite
“Nu sinttan de7iya nuuni woxxana wottaa genccidi woxxoos.”—IBR. 12:1.
1, 2. Kiitettida PHauloosi Kiristtaanetu deˈuwaa aybin leemisidee?
ASAY layttan layttan daro biittan maaraaton giyo wottaa woxxees. Gooba wottanchati xoonanau halchidi woxxoosona. SHin hara daroti wottan xoonennaagaa eroosona. Etau, wottaa wurssettaa gakkanaashin woxxiyoogee gitaba.
2 Geeshsha Maxaafan Kiristtaanetu deˈoy wottan leemisettiis. Kiitettida PHauloosi, beni Qoronttoosan deˈiya, ba mala Kiristtaanetuyyo hegaa akeekissiis. I, “Wottaa naasiyan woxxiya ubbai woxxees. SHin issuwaa xalaalai woituwaa ekkiyoogaa erekketiiyye? Hegaadan inttekka woituwaa ekkanau woxxite” yaagidi xaafiis.—1 Qor. 9:24.
3. Wottan issi ura xallay xooniyoogaa PHauloosi yootidoy aybissee?
3 PHauloosi Kiristtaanetuppe issuwaa xallay deˈuwaa woytuwaa demmanaagaa, qassi harati hada woxxiyoogaa yootanau koyidee? Mule hegaadaana gidenna! Naasiyan woxxiyaageeti xoonanau halchidi loohoosonanne minnidi baaxetoosona. PHauloosi ba mala Kiristtaaneti merinaa deˈuwaa demmanau hegaadan minnidi baaxetanaadan koyiis. Hegaadan oottiyoogan, eti deˈuwaa woytuwaa demmanau hidootana danddayoosona. Ee, deˈuwaa wottaa wurssettay gakkanaashin woxxiya Kiristtaaneti ubbay woytuwaa demmana.
4. Nuuni woxxiyo wottaa xeelliyaagan ay qoppana koshshii?
4 PHauloosi yootidobay, ha wodiyan deˈuwaa wottaa woxxiya ubbata minttettiyaaba gidikkonne, minttidi qoppanaadan oottiyaaba. Aybissi? Demmiyo woytuwaara, giishin saluwan demmiyo deˈuwaara gidin, Gannate saˈan demmiyo deˈuwaara laggetiyaabi baynna gishshataassa. Wottay adussanne xalalissiyaagaa; ogiyan xubbiyaabay, qofaa laaliyaabaynne daafaa gattiya darobay deˈiyoogee tuma. (Maa. 7:13, 14) Daroti wottan shuggidoogee, wottaa aggibayidoogeenne ubba kunddidoogee azzanttiyaaba. Deˈuwau woxxiyo wottan xubbananne daafaa gattana danddayiyaabay aybee? Hegaappe waanidi haakkana danddayeetii? He wottaa woxxidi wurssanaunne xoonanau ay oottana danddayeetii?
Xoonanau Genccana Koshshees
5. Ibraawe 12:1n deˈiyaagaadan, PHauloosi wottaa xeelliyaagan ay yootidee?
5 PHauloosi Yerusalaameeninne Yihudan deˈiya Ayhuda Kiristtaanetuyyo xaafido dabddaabbiyan, wottaa woxxiya asatubaa xaafiis. (Ibraawe 12:1 nabbaba.) I wottaa woxxiyo gaasuwaa akeekissiyoogaa xalla gidennan, xoonanau ay oottana bessiyaakkokka qonccissiis. PHauloosi Ayhuda Kiristtaaneta ayyaanay denttettin zorido zoriyaappe nuuni ay tamaariyaakko pilgganaappe kase, i he dabddaabbiyaa xaafanaadan denttettidabay aybakko, qassi i eti ay oottanaadan minttettanau koyidaakko ane beˈoos.
6. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Kiristtaanetu bolli ayba yedetaa gattidonaa?
6 Koyro xeetu laytta Kiristtaaneta, ubba qassi Yerusalaameeninne Yihudan deˈidaageeta daro paaceenne metoy gakkiis. Asay etau azazettanaadan wolqqanttiya, Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageetuppe eta wolqqaama yedetay gakkiis. Hegaappe kase, he asati asay kawotettaa bolli makkalanaadan oottiyaabadan Yesuus Kiristtoosa mootidi, danobaa oottida uradan a woridosona. Eti hegaappe simminkka yedetaa gattiyoogaa aggibookkona. PHenxxaqosxxe gallassi 33 M.Ln, maalaalissiyaabay polettido wodiyaappe doommidi, eti Kiristtaanetu bolli, darotoo qohuwaa gattidoogaa Oosuwaa maxaafay yootees. Hegee ammanettidaageetuyyo deˈoy metiyaagaa gidanaadan oottidoogee qoncce.—Oos. 4:1-3; 5:17, 18; 6:8-12; 7:59; 8:1, 3.
7. PHauloosi dabddaabbiyaa xaafido Kiristtaaneti deˈiyo wodee metiyaagaa gidanaadan oottiday aybee?
7 He Kiristtaaneti deˈiyo wodee metiyaagaa gidanaadan oottida hara gaasoy, Ayhuda siraatay xayiyo wodee matattidoogaa. Ammanettibeenna Ayhuda deriyaa bolli gakkana bashshaabaa Yesuusi etau yootiis. Bashshaappe guuttaa kasetidi hananabaakka etau yootiis; qassi bashshaappe attanau ekkana bessiya tangguwaakka yootiis. (Luqaasa 21:20-22 nabbaba.) Yaatin, eti ay oottana koshshii? Yesuusi, “Muussan, ushshan, mattooninne aqossi hirggiyooban intte wozanai balenna mala, qassi intte qoppennan he gallassai intte bolli yeennaadan, inttena naagite” yaagidi yootiis.—Luq. 21:34.
8. Issi issi Kiristtaaneti wottan shugganaadan woykko woxxiyoogaa agganaadan oottidabay ayba gidana danddayii?
8 PHauloosi Ibraawe Kiristtaanetussi xaafido wode, Yesuusi he akeekissuwaa yootoosappe 30 gidiya layttay aadhiis. He layttatun Kiristtaaneta aybi gakkidee? Issoti issoti galla galla deˈuwan gakkiya sugettan xoonettidosonanne bantta qofay laalettanaadan oottidosona; yaatiyo gishshau, eti minnanaadan oottiya ayyaanaaban diccibookkona. (Ibr. 5:11-14) Harati qassi bantta yuushuwan deˈiya daro Ayhudatuugaadan deˈikko, metoy gakkenna giidi qoppennan aggokkona. Eti, he Ayhudati Xoossaa ammaniyoonne daroban Muuse Higgiyaa kaalliyo gishshau, hegaadan qoppiyoogan bali baawa giidi qoppana danddayoosona. Hara Kiristtaaneta, Muuse Higgiyaanne Ayhuda wogaa naagana bessees giya, gubaaˈiyan deˈiya issoti issoti ammanttidosona woykko yashissidosona. PHauloosi ba mala Kiristtaaneti ayyaanaaban beegottidi deˈanaadaaninne genccidi woxxanaadan maaddiyaabaa ay yootana danddayii?
9, 10. (a) Ibraawe shemppo 10 wurssettaa heeran PHauloosi yootido minttettiya qofay aybee? (b) PHauloosi beni wode deˈida markkati ammanuwan oottidobaa xaafidoy aybissee?
9 PHauloosi Ibraawe Kiristtaaneta minttettanau ha dabddaabbiyaa xaafanaadan Yihooway ba ayyaanan denttettiis. PHauloosi Ibraawe shemppo 10n, Higgee “yaana lo77obaa eesho” gidiyoogaa yootidi, Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwaa goˈˈaa qonccissiis. He shemppuwaa wurssettaa heeran PHauloosi, “Xoossai koyiyoogaa oottidi, i intteyyo immana giidoogaa ekkanau genccana koshshees. Aissi giikko, Xoossaa maxaafai, ‘Amarida wodee attiis. Yiyaagee yaana; gam77enna . . . ’ yaagees” yaagidi Kiristtaaneta minttettiis.—Ibr. 10:1, 36, 37.
10 Tumuppe Xoossan ammaniyoogee woygiyoogaakko, PHauloosi Ibraawe shemppo 11n yootiis. Xoossaa ammaniya, beni wode deˈida asatu leemisuwaa yootiyoogan hegaa qonccissiis. Hegee gayttenna qofaa coo yootidobee? Mule gidenna. Xala gidiyoogeenne gencciyoogee ammanuwau koshshiyoogaa ba mala Kiristtaaneti akeekana bessiyoogaa PHauloosi erees. Yihoowau ammanettida, beni wode deˈida asati loˈˈo leemiso gidido hanotay, Ibraawe Kiristtaaneti banttana gakkiya paaciyaanne metuwaa xoonanau eta minttettees. Yaatiyo gishshau, PHauloosi beni wode deˈida, he asati ammanuwan oottidobaa yooti simmidi, hagaadan giis: “Nuuyyo hagaa keena daro asai, shaaraadan nu matan yuuyi aadhdhidi markkattiyaagee de7ishin, nuna xubbiya ubbabaanne baqqi oiqqiya nagaraa diggoos; diggidi nu sinttan de7iya nuuni woxxana wottaa genccidi woxxoos.”—Ibr. 12:1.
Maayida SHaaraa Mala ‘Daro Markkata’
11. Maayida shaaraa mala ‘daro markkatubaa’ qoppiyoogee nuuni ay oottanaadan denttettana danddayii?
11 Maayida shaaraa mala ‘daro markkati,’ woxxiya asaa eqqidi xeelliyaageetu mala gidokkona. Hegaappe dumma hanotan, eti wottaa woxxiyaageetu mala. Eti bantta wottaa loˈˈo hanotan woxxidi wurssidosona. Eti hayqqidaba gidikkonne, eta leemisoy harati bantta wottaa aggennan woxxanaadan minttettees. Woxxiya uri, keehi gooba wottanchatuppe amaridaageeti ba yuushuwan deˈiyoogaa woykko a xeelliyoogaa eriyaaba gidikko, ayyo aybi siyettanaakko qoppite. Hegee, he uri bau danddayettida ubbabaa oottanau woykko ubba kaseegaappe loyttidi oottanau a denttettennee? Keehippe baaxetana koshshiyaaba gidikkonne, hegaa mala leemiso wottan xoonana danddayiyoogaa beni wode deˈida he markkatu hanotay bessees. Yaatiyo gishshau, maayida shaaraa mala ‘daro markkatu’ leemisuwaa loyttidi akeekiyoogan, koyro xeetu layttan deˈida Ibraawe Kiristtaaneti, etappe xalatettaa tamaarananne bantta wottaa ‘genccidi woxxana’ danddayoosona. Ha wodiyan nuunikka hegaadan oottana danddayoos.
12. PHauloosi yootido asatu leemisoy nuna goˈˈiyoy ayba ogiyaanee?
12 PHauloosi etabaa yootido ammanettida asatuppe darotu hanotay nu hanotaara issi mala. Leemisuwau, Nohee deˈidoy Bashshaa Haattaappe kase deˈiya alamee xayanau matido wodiyaana. Nuunikka ha iita siraataa xayoy matido wodiyan deˈoos. Abrahaameenne Saara bantta biittaa aggidi baanaadan Yihooway azaziis; eti biido sohuwan tumu goynuwaa ogiyaa kaallidosona; qassi Yihooway qaalaa gelidobay polettanaagaa hidootan naagidosona. Nuunikka Yihoowan nashettanaunne i nuuyyo immiyo anjjuwaa demmanau nuna yeggi bayanaadan zoree imettiis. Muusee yashshiya bazzuwaa kanttidi, Hidootaa Biittaa biis. Nuunikka ha iita siraatan deˈiiddi, Yihooway qaalaa gelido ooratta alamiyaa naagoos. Nuuni ha ammanettida asatu deˈuwaabaa qoppiyoogee keehippe koshshiyaaba. He asata gakkidabay, eta mooroynne eti oottido loˈˈobay, qassi eta minotettaynne pacay nuuni tumuppe qoppana bessiyaaba.—Roo. 15:4; 1 Qor. 10:11.
Eti Xoonido Ogiyaa
13. Nohe hanotay metiyaagaa gididoy aybissee? Yihooway yootido ubbabaa polanaadan a maaddiday aybee?
13 Yihoowayyo oottida he asati genccanaadaaninne wottaa wurssanaadan maaddidabay aybee? PHauloosi Nohebaa woygidaakko akeekite. (Ibraawe 11:7 nabbaba.) Paxa ‘deˈiya mereta ubbaa xayssanau, ha saˈaa bollan yiya bashshaa haattay’ Nohee ‘beˈi’ erennaba. (Doo. 6:17) Hegee, hegaappe kase mule hani erennaba. Nohee hegee hanana danddayennaba giidi qoppibeenna. Aybissi? Yihooway giidobaa aybanne poliyoogaa i ammaniyo gishshataassa. Nohee bana Yihooway azazidobaa oottanau keehi deexxiyaabadan xeellibeenna. Hegaappe, “Xoossai azazidoogaadan oottiis.” (Doo. 6:22) Nohee oottanabaa ubbaa, giishin markkabiyaa keexxiyoogaa, mehiyaanne doˈaa shiishshiyoogaa, asau, qassi mehiyaunne doˈau miyoobaa shiishshidi markkabiyan dagayiyoogaa, sabbakiyoogaanne ba soo asay ayyaanaaban tishsha gidanaadan maaddiyoogaa qoppiyo wode, hegee ‘Xoossay azazidoogaadan oottanau’ metennaba gidenna. Gidikkokka, Nohe ammanoynne i genccidoogee inne a soo asay deˈuwaanne anjjuwaa demmanaadan oottiis.
14. Abrahaaminne Saara ayba paaciyan genccidonaa, etappe nuuni ay tamaariyoo?
14 Maayida shaaraa mala, nu yuushuwan deˈiya ‘daro markkatu’ giddon Abrahaameenne Saara deˈiyoogaa PHauloosi yootiis. Eti Uuran deˈiyo deˈuwaa aggidosona; qassi sinttappe banttana aybi gakkanaakko erokkona. Eti metiya wodiyan azazettiyoogaaninne mino ammanuwan leemiso gidoosona. Abrahaamee tumu goynuwau he ubbabaa aggi bayanau eeno giidoogaaraa gatti xeelliyo wode, i ‘ammaniya ubbau aawa’ geetettidoogee bessiyaaba. (Roo. 4:11) Ayhuda Kiristtaaneti Abrahaamebaa eriyo gishshau, a deˈuwaa xeelliyaagan PHauloosi etau amaridabaa xallaa yootiis. Gidikkokka, PHauloosi hegaappe tamaarana danddayiyo gitabaa hagaadan giis: “He asati [Abrahaamanne a soo asaa gujjin] ubbati ammanuwan haiqqidosona; banttau Xoossai immana giidoogaakka ekkibookkona; shin haahuwan hegaa be7idi, sarotidosona. Qassi eti sa7an imattanne yedetettidi kiyida asata gididoogaa eridosona.” (Ibr. 11:13) Eti Xoossaa ammaniyo ammanoynne etau aara deˈiya dabbotay eti genccidi woxxanaadan maaddidoogee qoncce.
15. Muusee ba deˈido ogiyaa dooridoy aybissee?
15 Maayida shaaraa mala ‘daro markkatu’ giddon, leemiso gidiya, Yihoowa ashkkaray haray Muusa. Muusee ishaluwan deˈiyo deˈuwaa aggidi, “Xoossaa asaara waayettanaagaa dooriis.” I hegaadan oottanaadan denttettiday aybee? PHauloosi hegaa zaaruwaa hagaadan giis: “Wodeppe demmana woituwaa i tishshi oottidi [xeelliis] . . . beettenna Xoossaa be7idabaadan, genccidi sinttau biis.” (Ibraawe 11:24-27 nabbaba.) ‘Guutta wodiyau nagaran ufayttiyooban’ Muuse qofay laalettibeenna. Xoossaynne i qaalaa gelidobay Muuseyyo keehi qoncce gidido gishshau, i keehippe xaliisinne gencciis. I Israaˈeelata Gibxxeppe kessidi, xalalennan minni kaalettidi Hidootaa Biittaa efiis.
16. Muusee Hidootaa Biittaa gelennaagee au odettido wode yiillotibeennay aybissee?
16 Abrahaamaagaadan, Muusee ba deˈido layttan Xoossay qaalaa gelidobay polettin beˈibeenna. Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelanau giigi uttido wode, Xoossay Muuseyyo, “Biittaa haahuwan hefintti xeellanaappe attin, taani Israa7eela asaa laatissana biittaa gelakka” yaagiis. Hegaadan hanidoy, hegaappe kase inne Aarooni asaa hanotay eta lanccissidoogaappe denddidaagan, ‘Mariiba haattaa matan Israaˈeela asaa sinttan Xoossaayyo ammanettibeenna’ gishshataassa. (Zaa. 32:51, 52) Muusee hanqqettidee woy lanccidee? Akkay. I Israaˈeele asaa anjjidi wurssiyo wode hagaadan giis: “Inttenoo Israa7eela asau! Intte aiba anjjettidetii! GODAI ashshido intte mali oonee? I intteyyo gonddallenne inttena maaddiyaagaa; an intte xooniyo bisuwaa.”—Zaa. 33:29.
Nuuni Tamaariyoobaa
17, 18. (a) Deˈuwaa wottaara gayttidaagan, maayida shaaraa mala ‘daro markkatuppe’ ay tamaarana danddayiyoo? (b) Kaalliya huuphe yohuwan ay beˈanee?
17 Maayida shaaraa mala, nu yuushuwan deˈiya ‘daro markkatuppe’ amaridaageetu deˈuwaa hanotaa zaarettidoogaappe beˈidoogaadan, nuuni wurssettaa gakkanau woxxanau, Xoossaaninne i qaalaa gelidoban wozanappe ammanana bessees. (Ibr. 11:6) Ha ammanoy nu deˈuwan waannaba gidana koshshees. Ammanenna asaagaappe dumma hanotan, Yihoowau oottiyaageeti sinttanaabaa akeekana danddayoosona. Nuuni “beettenna Xoossaa” beˈana danddayiyo gishshau, wottaa genccidi woxxana danddayoos.—2 Qor. 5:7.
18 Kiristtaanetu wottay metennaba gidenna. Gidikkokka, wurssettaa gakkanaashin woxxana danddayoos. Kaalliya huuphe yohuwan, woxxiyo wode nuna maaddana danddayiya harabaa beˈana.
Qonccissana Danddayay?
• PHauloosi beni wode ammanettidi deˈida markkatubaa darobaa xaafidoy aybissee?
• Nu yuushuwan deˈiya ‘daro markkatubaa’ qoppiyoogee, nuuni genccidi woxxanaadan waati maaddana danddayii?
• Noha, Abrahaama, Saarinne Muuse mala ammanettida markkatubaa xannaˈiyoogaappe ay tamaaradii?
[Oyshata]
[Sinttaa 22n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Abrahaaminne Saara Uuran deˈiyo injje deˈuwaa bantta dosan aggi bayidosona
