Abay Loˈˈo Leemisonne Naagettanaadan Akeekisso
Abay Loˈˈo Leemisonne Naagettanaadan Akeekisso
“Yaaqooba [Xoossay] . . . koyiyoogaadan nuuni baana mala, i nuna ba ogiyaa tamaarissana.”—ISI. 2:3.
1, 2. Geeshsha Maxaafan odettida asatu leemisuwaappe ayba ogiyan goˈettana danddayeetii?
GEESHSHA MAXAAFAN xaafettidabaappe intte goˈettana danddayiyoogaa ammaniyoogee qoncce. Intte eta deˈuwaanne eeshshaa leemisuwaa kaallana koyiyo, Xoossaayyo ammanettida asatu leemisoy a giddon deˈees. (Ibr. 11:32-34) Gidikkokka, eta oosuwaappenne qofaappe intte haakkana koshshiyo, naagettanaadan akeekisso gidiya leemisotikka deˈiyoogaa akeekennan aggekketa.
2 Geeshsha Maxaafan etabay odettido amarida asati, kaallanau loˈˈo leemiso gidiyaabaakka, naagettanau akeekisso gidiyaabaakka oottidosona. Ba huuphiyaa kawushshiya, dorssa henttanchanne guyyeppe wolqqaama kawo gidida Daawitabaa qoppite. I tumaa dosiyoogaaninne Yihoowan ammanettiyoogan loˈˈo leemiso. Gidikkokka, Daawiti Berssaabiiranne Ooriyoonaara gayttidaagan, qassi eeyyatettan asaa qoodidoogan gita nagaraa oottiis. SHin ane kawonne Geeshsha Maxaafaa xaafidaageetuppe issuwaa gidida, a naˈaa Solomonabaa beˈoos. I loˈˈo leemiso gidido naaˈˈu ogeta koyro beˈana.
“Solomona Aadhdhida Eratettaa”
3. Solomoni nuussi loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis gaana danddayiyoy aybissee?
3 Gita Solomoni, Yesuus Kiristtoosi Kawuwaa Solomona nuussi leemisodan qonccissiyoogan, abaa loˈˈobaa yootiis. Yesuusi siriya issi issi Ayhudatuyyo hagaadan giis: “Tohossa bagga biittaa kawiyaa Solomona aadhdhida eratettaa siyanau sa7aa gaxaappe yiido gishshau, pirddaa gallassi denddada, inttena mootana; be7ite, Solomonappekka aadhdhiyaagee hagan de7ees.” (Maa. 12:42) Ee, Solomoni aadhida erancha gidiyoogan erettees; qassi nuuni aadhida eratettaa demmanaadan zoriis.
4, 5. Solomoni aadhida eratettaa waatidi demmidee, shin nuuni aadhida eratettaa demmiyoogee aagaappe dummatiyoy ayba ogiyaanee?
4 Solomoni kawotido wodiyaa doomettan Xoossay aymuwan ayyo qonccidi, i koyiyoobaa oychanaadan yootiis. Solomoni ba eraa pacaa akeekidi aadhida eratettaa immanaadan oychiis. (1 Kawotu 3:5-9 nabbaba.) Solomoni duretettaanne bonchuwaa gidennan, aadhida eratettaa oychidoogan Xoossay ufayttidi, “aadhdhida eratettaanne akeeka wozanaa” ayyo immiis; qassi a dureyiis. (1 Kaw. 3:10-14) Yesuusi yootidoogaadan, Solomona aadhida eratettay keehippe gita gidiyo gishshau, Saaba kawiyaa hegaa siyada ba ayfiyan beˈanau haahosaa manddarada baasu.—1 Kaw. 10:1, 4-9.
5 Nuuni hegaadan maalaaliya hanotan aadhida eratettaa demmana giidi qoppokko. Solomoni, “GODAI aadhdhida eratettaa immees” yaagiis; shin, “Aadhdhida eratettaa ezgga; ne wozanaappe akeeka” yaagidi, nuuni Xoossaa ufayssiya he eeshshaa demmanau baaxetana koshshiyoogaa xaafiis. Qassi aadhida eratettaa “xeesa,” “koya” giyaagaa mala qofaakka goˈettiis. (Lee. 2:1-6) Nuuni aadhida eratettaa demmana danddayiyoogee qoncce.
6. Aadhida eratettaa xeelliyaagan Solomona loˈˈo leemisuwaappe goˈettiiddi deˈiyoogaa ayba ogetun bessana danddayiyoo?
6 ‘Xoossay immiyo aadhida eratettaa Solomonaagaadan siiqiyaanaa?’ yaagidi nuna oychiyoogee bessiyaaba. Ikkonoomiyaa hanotay ammanttennaagee daroti bantta oosuwaaninne miishshan qofaa wottanaadan oottiis; qassi timirttiyaara gayttidaagan kuuyiyooban eta qofaa mooriis. Inttenne intte soo asay shin? Intte dooriyoobay Xoossay immiyo aadhida eratettaa koyiyoogaanne xoqqu oottidi xeelliyoogaa bessii? Intte qofaanne hoolliyaa laammiyoogee kaseegaappe aaruwan aadhida eratettaa demmanaadan oottaneeshsha? Aadhida eratettaa demmiyoogeenne oosuwan peeshshiyoogee inttena merinau goˈˈiyaaba gidiyoogee tuma. Solomoni, “He wode neeni xillotettaa, suure pirddaa, suuretettaanne lo77o ooso ubbaa erana” yaagidi xaafiis.—Lee. 2:9.
Tumu Goynuwaa Xoqqu Xoqqu Oottiyoogee Sarotettaa Demissiis
7. Xoossaayyo gita beeta maqidasee keexettidoy ayba ogiyaanee?
7 Solomoni ba haaruwaa doomettan, Muuse wodiyaappe doommidi goˈettiyo, gayttiyo dunkkaaniyaa gishshaa maalaaliya beeta maqidasiyaa keexxanau tangguwaa ekkiis. (1 Kaw. 6:1) Hegaa Solomona beeta maqidasiyaa gaana danddayoos; shin beeta maqidasiyaa keexxanau qoppiday a gidenna; woy i bonchettanau giidi hegaa keexxibeenna. Beeta maqidasiyaa keexxanau koyro qoppiday Daawita; i qoppin, beeta maqidasiyaa waati keexxanaakko qassi a giddon deˈiya miishshaa waati wottanaakko Xoossay ubbabaa ayyo yootiis. Daawiti he oosuwau daro miishshaa immiis. (2 Sam. 7:2, 12, 13; 1 Odi. 22:14-16) Gidikkokka, laappun layttanne baggan keexetti wurida he beeta maqidasiyaa keexissiday Solomona.—1 Kaw. 6:37, 38; 7:51.
8, 9. (a) Loˈˈo oosuwaa minnidi oottiyoogan Solomoni loˈˈo leemiso gidiyoy aybiinee? (b) Solomoni tumu goynuwaa xoqqu xoqqu oottidoogee ay demissidee?
8 Yaatiyo gishshau, Solomoni loˈˈo oosuwaa minnidi oottiyoogan nuuyyo loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottiis; qassi suureban ba xeelaa wottiis. Beeta maqidasee keexettidi wurin maachaa taabootaa a sohuwan wottido wode, Solomoni asaa ubbaa sinttan woossiis. I Yihoowakko woossido woosaappe amaridaagee hagaadan gees: “Neeni, ‘Ta sunttai he sohuwan de7ana’ giido ha Beeta Maqidasiyaa ne aifee qamminne gallassi xeello. Taani ne ashkkarai ha sohuwaakko simmada, woossiyo woosaa neeni siya.” (1 Kaw. 8:6, 29) Israaˈeeletinne hara biittaa asati, Xoossaa sunttay xeesettiyo he keettaakko simmidi woossana danddayoosona.—1 Kaw. 8:30, 41-43, 60.
9 Solomoni tumu goynuwaa xoqqu xoqqu oottidoogee ay demissidee? Beeta maqidasee anjjetti simmin asay, ‘Yihooway ba ashkkaraa Daawitayyoonne ba asaa Israaˈeelayyo oottido kehatettan ufayttiisinne wozanappe pashkkiis.’ (1 Kaw. 8:65, 66) Solomoni haarido 40 layttan asay daro sarotettaa demmiis; qassi keehippe duretiis. (1 Kawotu 4:20, 21, 25 nabbaba.) Mazamure 72y hegaa qonccissees; qassi Gita Solomona, Yesuus Kiristtoosa haaruwan demmana anjjuwaa nuuni loyttidi akeekanaadankka maaddees.—Maz. 72:6-8, 16.
Naagettanaadan Akeekisso Gidiyaabaa
10. Solomona mooruwaappe sohuwaara hassayana danddayiyoobay awugee?
10 SHin Solomona deˈoy nuuni naagettanaadan akeekissokka gidees gaana danddayiyoy aybissee? Koyruwan, i hara biittaappe ekkido machotanne baakkota qoppana danddayeeta. Geeshsha Maxaafay, “Solomoni cimi cimidi biishin, a maccaasati a wozanaa hara xoossatukko zaaridosona; yaatin, . . . GODAA ba Xoossaa i siiqibeenna” yaagees. (1 Kaw. 11:1-6) I eeyyatettan oottidoogaa malabaa intte mule oottennaadan murttidoogee qoncce. SHin Solomoni oottido, nuuni naagettanaadan akeekisso gidiyaabay hegaa xallee? Nuuni darin qoppennan aggana danddayiyo, Solomoni oottido issi issibaa qoppite; qassi intte naagettana koshshiyaabaa akeekite.
11. Solomoni koyro machido hanotaappe ay akeekana danddayiyoo?
11 Solomoni 40 layttau haariis. (2 Odi. 9:30) Yaatin, 1 Kawotu 14:21ppe ay akeekana danddayeetii? (Nabbaba.) He xiqisee yootiyoogaadan, Solomoni hayqqiyo wode a naˈaa Robiˈaami kawotiis; he wode ayyo layttay 41, “a aayee sunttai Naa7imo; a Amoona biittaa asa.” Hegee, Solomoni kawo gidanaappe kase, morkke gidida, eeqau goynniya biittaappe macho ekkidoogaa bessees. (Dana. 10:6; 2 Sam. 10:6) A he eeqatuyyo goynnadee? A issi wode he eeqatuyyo goynnidaba gidiyaakkokka, Raˈaabiigaadaaninne Urutiigaadan, eeqau goynniyoogaa aggada tumu Xoossau goynnennan aggukku. (Uru. 1:16; 4:13-17; Maa. 1:5, 6) Gidikkokka, Solomonayyo Yihoowassi goynnenna, Amoona biitta asa gidida, a machee dabboti deˈennan aggokkona.
12, 13. Solomoni ba haaruwaa doomettaa heeran oottido eeyyatetta oosoy aybee, i geella woygidi qoppideeshsha?
12 I kawoti simmin a hanotay yaa iitidoogee erettidaba. Solomoni, “[Gibxxe kawuwaa] na7iyo baayyo machcho ekkiis; ekkidi . . . o Daawita Katamaa ehiis.” (1 Kaw. 3:1) Gibxxe biitta asa gidida he maccaasiyaa Urutiigaadan tumu Xoossaayyo goynnadee? A hegaadan oottidoogaa bessiyaabi baawa. Ubba guyyeppe, Solomoni Daawita Katamaappe harasan iyyo (qassi geella Gibxxe biitta asa gidida i ashkkaratuyyo) keettaa keexxiis. Aybissi? Maachaa taabootay deˈiyo kataman eeqau goynniya uri deˈiyoogee bessennaba gidiyo gishshau i hegaadan oottidoogaa, Geeshsha Maxaafay yootees.—2 Odi. 8:11.
13 Solomoni Gibxxe kawuwaa naˈiyo ekkiyoogee polotikaaban goˈˈees giidi qoppennan aggenna; shin i hegau gaaso shiishshana danddayii? Daro wodeppe kase, Xoossay eeqau goynniya Kanaane biittatuppe, ubba issota issota yootidi, he biittaappe macho ekkennaadan azaziis. (Kes. 34:11-16) Solomoni Gibxxeti he biittatu qoodan deˈokkona giidi qoppideeshsha? I hegaadan qoppidaba gidiyaakkonne, hegee bessiyaabee? I oottidobay, Yihooway Israaˈeeletu bolli gakkanaagaa qonccissi yootido qohuwaa, giishin hegee eta tumu goynuwaappe wora zaariyoogaa sheneho giidoogaa bessiyaaba.—Zaarettido Wogaa 7:1-4 nabbaba.
14. Solomoni nuuni naagettanaadan akeekisso gididobaa qoppiyoogan waanidi goˈettana danddayiyoo?
14 Solomoni oottidobay naagettanaadan nuuyyo akeekisso gidiyoy ayba ogiyaanee? Issi michiyaa “Godaa ammaniya asaa” xallaa gelaiyoogaa bessiyaabaa oottanau gaaso shiishshana dannaadan imettida azazuwaa sheneho gddayausu. (1 Qor. 7:39) Issi uri, koyettiyaaba gidana xayikkonne, timirtte keettan ispporttiyan woy hara kilebetun gelanau woy demmiyo miishsha ubbau qaraxaa qanxxennaadan woy ba oottido yeellayiyaabaa oychiyo wode tumaa yootennaadan gaaso shiishshana danddayees. Solomoni Xoossau azazettennan agganau gaaso shiishshennan aggenna; qassi nuunikka hegaa malabaa oottana danddayoos.
15. Yihooway Solomona oyqqido ogiyan maarotettaa bessidoy ayba ogiyaanee, gidikkokka, hegaa xeelliyaagan nuuni akeekana koshshiyoy aybee?
15 Geeshsha Maxaafay Solomoni hara biittaa maccaasaa ekkidoogaa yooti simmidi, aadhida eratettaa immanaadan i woossido woosaa Xoossay siyidoogaanne duretettaakka ayyo immidoogaa yootees. (1 Kaw. 3:10-13) Solomoni Xoossaa azazuwaa azazettibeenna; shin Yihooway sohuwaara a kawotettaappe diggidoogaa woy minttidi seeridoogaa bessiyaabi baawa. Hegaadan hanidoy, Xoossay nuuni polo asa gidennaagaanne biittaappe merettidoogaa akeekiyo gishshataassa. (Maz. 103:10, 13, 14) Gidikkokka, nuuni oottiyoobay sohuwaara gidin woy takkidi, kaalettiyoobay deˈiyoogaa akeekite.
Keehi Daro Maccaasaa Ekkiis!
16. Solomoni daro macho ekkiyoogan azazettennan ixxido azazoy awugee?
16 Kawoy issi geelaˈiyaa ‘usuppun tammu macca kawotuppe, qassi usuppun [“hosppun,” NW] tammu baakkotuppe’ aaruwan loˈˈausu giidi nashshidoogaa Siiquwaa Sabaa maxaafay yootees. (Sii. 6:1, 8-10) Hegee Solomonabaa yootiyaaba gidikko, he wode ayyo hegaa keena daro machoti deˈoosona giyoogaa. Etappe daroti woy ubbaykka tumu Xoossaayyo goynniyaageeta gidiyaakkokka, Xoossay Muuse baggaara azazidoy, Israaˈeelen kawotiya kawoy, ‘a wozanaa balettennaadan, cora maccaasaa ekkennaadaana.’ (Zaa. 17:17) Gidikkokka, Yihooway Solomonayyo zokkuwaa zaaribeenna. Xoossay Solomoni Siiquwaa Sabaa maxaafaa giigissanaadan oottidi, he wodekka a anjjiis.
17. Nuuni sheneho gaana koshshennabay aybee?
17 Hegaa giyoogee, Solomoni Xoossaa azazuwaa naagennan ixxidi aynne hanenna, woy nuunikka hegaadan oottidi aynne hanokko giyoogee? Akkay. Hegaappe, Xoossay danddayancha gidiyoogaa hegee bessees. Gidikkokka, Xoossaa asaappe issoy Xoossaayyo azazettennan ixxidi sohuwaara qaxxayettennaagee, wurssettan azzanttiyaabay a gakkenna giyoogaa gidenna. Solomoni giidobaa akeekite: “Asi halchchidi iitabaa oottiyo gaasoi, iitabaa oottida asata eesuwan qaxxayiyaabi bainna gishshaassa.” I gujjidikka, “Xoossaassi yayyiyaageetussi sa7ai lo77anaagaa taani erais” yaagiis.—Era. 8:11, 12.
18. Solomona hanotay Galaatiyaa 6:7n deˈiya tumaa waatidi qonccissii?
18 Solomoni Xoossay azazidobaa naagidaba gidiyaakko ayba loˈˈoo shin! Ee, i loˈˈo gidida darobaa oottiis; qassi daro wodiyau Xoossaa anjjuwaa demmiis. SHin guyyeppe, mooruwaa bolli mooruwaa gujji gujji biis. Iitabaa oottiyoogaa meeze oottiis. Hegee, Xoossaa ayyaanay denttettin kiitettida PHauloosi, “Inttena intterkka cimmoppite. Ooninne Xoossaa bolli qilliiccanau danddayenna; aissi giikko, asi ba zeriyoogaa zaarettidi cakkana” yaagidoogee tuma gidiyoogaa bessees. (Gal. 6:7) Solomoni Xoossaa azazuwaa sheneho giidoogan guyyeppe azzanttiyaabaa cakkiis. Geeshsha Maxaafay, “Kawoi Solomoni daro allaga biittaa maccaasata siiqiis; hegeetinne Gibxxe kawuwaa na7ee bolli gujjin Moo7aabatu, Amoonatu, Eedoomatu, Sidoonatunne Hiitetu maccaasata” yaagees. (1 Kaw. 11:1) Solomona machotuppe daroti eeqaayyo goynniyoogaa aggibeennaba milatees; hegee akka iitabau sugiis. I iita ogiyaa kaalliis; qassi danddayancha gidida nu Xoossan i nashettiyoogee attiis.—1 Kawotu 11:4-8 nabbaba.
I Oottido Loˈˈobaappenne Iitabaappe Tamaarite
19. Geeshsha Maxaafay loˈˈo leemiso gidiya daro asatubaa yootees gaana danddayiyoy aybissee?
19 “Xoossaa maxaafai nuuyyo immiyo genccaaninne minttettuwan nuuni demmana giidi ufaissan naagi uttidoogee de7ana mala, Xoossaa maxaafan xaafettida ubbabai nuna tamaarissanau xaafettiis” yaagidi PHauloosi xaafanaadan, Yihooway kehatettan ba ayyaanan denttettiis. (Roo. 15:4) He xaafettidabay loˈˈo leemiso gidiya, mino ammanoy deˈiyo daro asatubaakka gujjees. PHauloosi hagaadan giis: “Simmi harabaa gujjada ai odoo? Geedoonabaa, Baaraaqabaa, Samssoonabaa, Yofttaahebaa, Daawitabaanne Sameelabaa, qassi hananabaa yootiyaageetubaa odanau tau wodee gidenna. Eti kawo ubbaara olettidi xoonidoogeenne xillobaa oottidoogee ammanuwaana; yaatidi Xoossai immana giidoogaa ekkidosona; . . . eti daafuranchcha; shin minnidosona.” (Ibr. 11:32-34) Geeshsha Maxaafay etabaa yootiyo asatu loˈˈo leemisuwan nuuni goˈettananne he leemisuwaa kaallana danddayoos; qassi hegaadan oottana koshshees.
20, 21. Naagettanaadan akeekisso gidiya, Xoossaa Qaalay etabaa yootiyo asatu leemisuwaappe goˈettanau intte murttidoy aybissee?
20 Gidikkokka, Geeshsha Maxaafan deˈiya issi issi leemisoti naagettanaadan akeekisso gidoosona. He asatuppe issoti issoti issi wode Yihooway nashshidonne ayyo oottida asata. Xoossaa asatuppe issoti issoti ayba ogiyan balabaa oottidi nuuni naagettanaadan akeekisso gididaakko, Geeshsha Maxaafaa nabbabiyo wode akeekana danddayoos. Issoti issoti loddan loddan balabaa qoppidi, guyyeppe keehi azzanttiyaabaa oottidoogaa akeekana danddayoos. Hegaa mala taarikiyaappe tamaarana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Kaallidi deˈiyaagaadan nuna oychana danddayoos: ‘Hegee waani doommidee? Taanikka hegaadan hanana danddayiyaanaa? Eta leemisoy taani hegaappe haakkanaadan waatidi maaddana danddayii?’
21 PHauloosi ayyaanay denttettin, “Hagee ubbai haratuyyo leemiso gidanau eta bolli gakkiis. Qassi nuna wodiyaa wurssettai gakkana matidoogeeta seeranau xaafettiis” yaagido gishshau, nuuni he asatubaa minttidi qoppana koshshiyoogee tuma.—1 Qor. 10:11.
Ay Tamaaradii?
• Geeshsha Maxaafan loˈˈo leemisokka naagettanaadan akeekissokka demmana danddayiyoy aybissee?
• Solomoni ba deˈuwan iita oosuwaa oottiyoogaa gujji gujji biidoy ayba ogiyaanee?
• Solomoni naagettanaadan akeekisso gidido hanotaappe ayba ogiyan goˈettana danddayay?
[Oyshata]
[Sinttaa 11n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Solomoni Xoossay immido aadhida eratettaa oosuwan peeshshiis
[Sinttaa 14n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Solomoni naagettanaadan akeekisso gidido hanotaappe goˈettaydda deˈay?
