Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Gubaaˈiyaa Loˈˈo Ayyaanaa Ubbatoo Naaga

Gubaaˈiyaa Loˈˈo Ayyaanaa Ubbatoo Naaga

Gubaaˈiyaa Loˈˈo Ayyaanaa Ubbatoo Naaga

“Nu Godaa Yesuus Kiristtoosa aaro kehatettai inttenaara [“intte qonccissiyo ayyaanaara,” NW] gido.”—PILI. 4:23.

NUUNI GUBAAˈIYAN LOˈˈO AYYAANAY AAKKANAADAN OOTTANA DANDDAYIYOY AYBA OGIYAANEE?

Nu ishatuura wodiyaa aattiyoode

Mishettidi haggaaziyoogan

Issi uri gita nagaraa oottiyo wode cimatuyyo yootiyoogan

1. PHauloosi Piliphisiyuusa gubaaˈiyaa, Yesuusi qassi Tiyaaxiroona gubaaˈiyaa galatidoy aybissee?

 KOYRO xeetu layttan Piliphisiyuusan deˈiya Kiristtaaneti aquwaaban hiyyeesa. Gidikkokka, eti keha, qassi leemiso gidiya siiquwaa bantta mala Kiristtaanetuyyo bessidosona. (Pili. 1:3-5, 9; 4:15, 16) Kiitettida PHauloosi ayyaanay denttettin etayyo xaafido dabddaabbiyaa wurssettan, “Nu Godaa Yesuus Kiristtoosa aaro kehatettai inttenaara [“intte qonccissiyo ayyaanaara,” NW] gido” yaagidoy hegaassa. (Pili. 4:23) Tiyaaxiroonan deˈiya Kiristtaanetikka hegaa mala eeshshaa qonccissido gishshau, Yihooway xoqqu xoqqu oottido Yesuus Kiristtoosi hagaadan giis: “Taani ne oosuwaa, ne siiquwaa, ne ammanuwaa, ne maaduwaanne ne genccaa erais; neeni koiro oottiyoogaappe ha77i darissada oottiyoogaa taani erais.”—Ajj. 2: 19.

2. Nu eeshshay gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo woy iita gidanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

2 Hegaadankka, ha wodiyan deˈiya Yihoowa Markkatu gubaaˈee huuphiyan huuphiyan erettiyo eeshshay deˈees. Issi issi gubaaˈee siiquwan erettees. Hara gubaaˈeti qassi, Kawotettaabaa sabbakiyo oosuwaanne kumetta wodiyaa haggaazuwaa mishettidi kaafiyoogan erettoosona. Nuuni huuphe xekkan loˈˈo eeshshaa qonccissiyo wode, gubaaˈiyan issippetettay deˈanaadaaninne gubaaˈee ayyaanaaban diccanaadan maaddoos. (1 Qor. 1:10) Hara baggaara qassi, nu iita eeshshay gubaaˈiyan deˈiyaageeti Xoossaa oosuwaa kumetta wozanan oottennaadan, mishettidi haggaazennaadaaninne ubba wolqqaama nagaraa sheneho gaanaadan oottana danddayees. (1 Qor. 5:1; Ajj. 3:15, 16) Ne gubaaˈiyaa ayyaanay ay malee? Gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo gidanaadan neeni ay oottana danddayay?

LOˈˈO AYYAANAY DEˈANAADAN MINTTETTA

3, 4. Nuuni ‘kunttida yaaˈan Yihoowa galatana’ danddayiyoy ayba ogiyaanee?

3 Mazamuraawee, “Kunttida yaa7an taani [Yihoowayyo] galataa immana; cora asaa shiiquwan taani nena galatana” yaagiis. (Maz. 35:18) Mazamuraawee Xoossaayyo goynniya haratuura deˈiyo wode, Yihoowa galatanau guyye gibeenna. Wochiyo Keelaa Xinaatiyaa gujjin, saaminttan saaminttan shiiqiyo gubaaˈe shiiqotun nu qofaa yootidi nu ammanuwaa qonccissiyoogan mishettiyaageeta gidiyoogaa bessiyo injje hanotay deˈees. Nuuni ubbay nuna kaallidi deˈiyaagaadan oychana danddayoos: ‘Taani danddayido keenan shiiqotun ta qofaa yootiyaanaa? SHiiqotuyyo loytta giigettada loˈˈo qofaa yootiyaanaa? So asau huuphe gidiyoogaadan, ta naati bantta qofaa yootanau kaseti giigettanaadan maaddiyaanaa, qassi nabbabennan zaaranaadan tamaarissiyaanaa?’

4 Mazamuraawee Daawiti nu wozanay minni deˈiyoogee yexxiyoogaara gayttidaba gidiyoogaa yootiis. I, “Ta wozanai minnidi de7ees; abeet Xoossau, ta wozanai minnidi de7ees. Taani neeyyo yexxananne nena sabbana” yaagiis. (Maz. 57:7) Kiristtaane shiiqotun yexxiyo mazamureti wozanan minnidi Yihoowayyo ‘yexxanaunne a sabbanau’ nuna maaddoosona. Nuuni mazamuretuppe issota issota loytti erennaba gidikko, So Asaa Goynuwaa omarssan hegeeta aybissi meezetokkoo? ‘Nuuni nu deˈo ubban Yihoowayyo yexxanau, qassi paxa deˈido keenan ubban nu Xoossaa sabbanau’ murttidaageeta gidoos.—Maz. 104:33.

5, 6. Nuuni harata imatuwaa giigissidi mokkananne etau kehana danddayiyoy ayba ogiyaanee, yaatiyoogee gubaaˈiyan aybi aakkanaadan oottii?

5 Imatuwaa makkidi nu ishatanne michota mokkiyoogee gubaaˈiyan siiqoy aakkanaadan oottiyo hara oge. PHauloosi Ibraawetuyyo xaafido dabddaabbiyaa wurssetta shemppuwan, “Intte ishata siiqiyoogaa aggoppite. Imatta mokkiyoogaakka dogoppite” yaagidi zoriis. (Ibr. 13:1, 2) Bollaara geeddiyaageetanne eta machota woykko gubaaˈiyan deˈiya kumetta wodiyaa haggaaziyaageeta nu son shoobbiyoogee imattaa mokkiyoogaa bessiyo keehi loˈˈo oge. Amˈˈeta, aaway woykko aayee xallay deˈiyo keettaa asaa woy issi issitoo nuuni imatuwaa giigissidi mokkiyoogan woy nu soo asaa goynuwau shoobbiyoogan goˈettana danddayiya haratakka qoppite.

6 PHauloosi harati kaallidi deˈiyaagaadan oottana mala zoranaadan Ximootiyoosau yootiis: “Eti lo77obaa oottanaadan, lo77o oosuwan duretanaadan, kehiyaageetanne haratuura shaakki ekkiyaageeta gidanaadan azaza. Hegaa yaatiyoogan eti sinttanau banttau mino baaso gidiya miishshaa banttau shiishshoosona. Hegaappe guyyiyan, eti tumu de7uwaa ekkana.” (1 Xim. 6:17-19) Hegaadan giyoogan, PHauloosi ba mala Kiristtaaneti kehiyaageeta gidanaadan minttettiis. Ikkonoomiyaara gayttidaagan metiyaabay deˈishinkka kehiyaageeta gidana danddayoos. Hegaadan oottana danddayiyo issi loˈˈo ogee, awuraajjaa shiiquwaa baanaunne yaappe simmanau gidiya miishshay baynnaageeta maaddiyoogaa. Hegaa mala kehatettaa bessido asati shin waatana danddayiyoonaa? Etikka nashshiyoogaa bessanau banttau danddayettida keena guutta miishshaa hegau kessikko, gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo gididi deˈanaadan minttettoosona. Hegaa bollikka, nu ishatuuranne michotuura kaseegaappe daro wodiyaa aattiyoogee nuuni eta siiqiyoogaanne etau qoppiyoogaa eti akeekanaadan oottennee? Nuuni “nunaara ammanuwan de7iyaageetuyyo” loˈˈobaa oottiyaaba, qassi nu wodiyaanne nu aquwaa etaara shaakkanau giigidaageeta gidikko, eta loytti siiqiyoogaa xalla gidennan, gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo gididi deˈanaadan maaddoos.—Gal. 6:10.

7. Haraatu xuuraa genttiyoogee, gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo gididi deˈanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee?

7 Ane haˈˈi qassi nu mala Kiristtaanetuura loytti siiqettanaadan maaddiya harabaa qoppa: laggetettaa, qassi asa xuuraa genttiyoogaa. (Leemiso 18:24 nabbaba.) Tumu laggeti bantta laggiyaa xuuraa genttoosona. Nu ishantti bantta wozanaabaa nuuyyo yootiyoonne nuuni hegaa asau yootennaagaa ammanettiyo wode, nu siiqoy kaseegaappe yaa minnees. Xuuraa genttiya, ammanettiya lagge gidiyoogan nu gubaaˈiyan so asaagaa mala siiqoy deˈanaadan maaddiyaageeta gidoos.—Lee. 20:19.

MISHETTADA HAGGAAZA

8. Yesuusi Lodooqiyan deˈiya Kiristtaaneti ay oottanaadan zoridee, aybissi?

8 Yesuusi Lodooqiyaa gubaaˈiyau hagaadan giis: “Taani ne oosuwaa erais. Neeni irxxa gidakka; woi misho gidakka; irxxa woi misho gidarkkiishsha. Neeni irxxa woi misho gidennan, bol77o gidiyo gishshau, taani nena ta doonaappe cuchchana hanais.” (Ajj. 3:15, 16) Lodooqiyaa gubaaˈiyan deˈiya Kiristtaaneti mishettidi haggaazibookkona. Hegee eti gubaaˈiyan issoy issuwaa xeelliyo hanotaa moorennan aggenna. Hegaa gishshau, Yesuusi eta hagaadan giidi siiquwan zoriis: “Taani siiqiyo ubbaa seeraisinne qaxxayais; simmi keehi mishetta; ne nagaraappekka simma.”—Ajj. 3:19.

9. Nuuni mishettidi haggaaziyoogee gubaaˈiyaa maaddiyoy ayba ogiyaanee?

9 Gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo gidanaadan, nuuni mishettidi haggaazana bessees. Gubaaˈee eqqidoy, nu moottan deˈiya, dorssa mala asata demmidi ayyaanaaban minttanaassa. Hegaa gishshau, nuuni erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa Yesuusaagaadan mishettidi oottana koshshees. (Maa. 28:19, 20; Luq. 4:43) Nuuni kaseegaappe aaruwan mishettidi haggaaziyaaba gidikko, ‘Xoossaara issippe oottiyaageeta’ gidiyoogaadan nu issippetettay minnees. (1 Qor. 3:9) Harati haggaazuwan bantta ammanuwau exatiyoogaanne ayyaanaabaa nashshiyoogaa nuuni akeekiyo wode, eta kaseegaappe aaruwan siiqoosinne bonchoos. Qassi nu haggaazuwan hashetidi “issippe” oottiyoogee gubaaˈiyan issippetettay deˈanaadan maaddees.—Sofonaasa 3:9 nabbaba.

10. Nuuni kaseegaappe loytti haggaazanau baaxetiyoogee gubaaˈiyan deˈiya harata maaddiyoy ayba ogiyaanee?

10 Nuuni kaseegaappe loytti haggaazanau baaxetiyoogee harati loˈˈobaa oottanaadankka denttettees. Nuuni haggaazuwan demmiyo asau wozanappe qoppiyoonne eta wozanaa denttettiya ogiyan tamaarissanau baaxetiyo wode, kaseegaappe aaruwan mishettidi haggaaziyaageeta gidoos. (Maa. 9:36, 37) Nuuni mishettidi haggaaziyaaba gidikko, nunaara haggaaziyaageetikka hegaadan oottoosona. Yesuusi issi erissiyo ashkkaray barkka gidennan, erissiyo ashkkarati naaˈˈay naaˈˈay sabbakanaadan kiittiis. (Luq. 10:1) Hegee eti loohanaadaaninne issoy issuwaa minttettanaadan maaddiyoogaa xalla gidennan, eti keehi mishettidi haggaazanaadankka maaddiis. Nuuni Kawotettaabaa mishettidi sabbakiyaageetuura oottiyoogan ufayttiyoogee qonccee! Eti mishettidi sabbakiyoogee nuna minttetteesinne etaagaadan mishettidi sabbakanaadan denttettees.—Roo. 1:12.

ZUUZUMMENNAADAANINNE NAGARAA OOTTENNAADAN NAAGETTA

11. Muuse wode issi issi Israaˈeelati ay mala xeelay deˈiyoogeeta gididonaa, hegee eti waananaadan oottidee?

11 Israaˈeelati ooratta dere gidoosappe guutta saaminttay aadhi simmin zuuzummiyoogaa woy amassaliyoogaa doomidosona. Hegee eti Yihoowa bollinne a kalˈˈatiyaageetu bolli makkalanaadan oottiis. (Kes. 16:1, 2) Gibxxeppe kiyida Israaˈeelatuppe Hidoota Biittaa gelidaageeti keehi guutta. Israaˈeela deriyaa iita eeshshaappe denddidaagan i oottidobaa gaasuwan, ubba Muuseekka Hidoota Biittaa gelibeenna. (Zaa. 32:48-52) Iita eeshshay deˈiyoogeeta gidennaadan ha wodiyan nuuni ay oottana danddayiyoo?

12. Nuuni zuuzummiyoogaappe naagettana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

12 Nuuni zuuzummennaadan naagettana bessees. Hegau bana kawushshiyoogeenne aawatetta maataa bonchiyoogee nuna maaddiyaaba gidikkonne, oonaara peˈiyaakko qoppana koshshees. Nuuni wodiyaa aattanau iitabaa dooriyoogee woy xillotettaa maaraa xaasayi xeelliya, nunaara oottiyaageetuura woy tamaariyaageetuura daro wodiyaa aattiyoogee keehippe qohiyaaba. Iita eeshshay deˈiyo woy koyidobaa oottanaadan minttettiya asatuura wodiyaa aattennaagee eratetta.—Lee. 13:20.

13. Zuuzummiyoogan kanddoy moorettiyoogee merettanaadan oottana danddayiyo, gubaaˈiyaa ayyaanaaban qohiya harabay aybee?

13 Zuuzummiyoogan kanddoy moorettiyoogee ayyaanaaban qohiya harabaykka merettanaadan oottana danddayees. Leemisuwau, zuuzummiyoogee gubaaˈiyaa sarotettaanne issippetettaa moorana danddayees. Nu Kiristtaane laggeta amassaliyoogee eta azzanttiyoogaa xalla gidennan, eta sunttaa mooriyoonne eta boriyo nagaran yeggana danddayees. (Wog. 19:16; 1 Qor. 5:11) Koyro xeetu laytta gubaaˈiyan zuuzummiya issoti issoti “godatettaa karoosona; bonchcho meretatakka cayoosona.” (Yih 8, 16) Gubaaˈiyan aawatettay deˈiyoogeetu bolli hegaadan zuuzummiyoogee Xoossaa ufayssennaba gidiyoogee qoncce.

14, 15. (a) Wolqqaama nagaraa coˈˈu gi xeelliyoogee gubaaˈiyaa bolli ay kaalettii? (b) Issi uri geeman nagaraa oottidoogaa nuuni eriyaaba gidikko ay oottana bessii?

14 Gubaaˈiyan deˈiya issi uri geella likkiyaappe aattidi uyiyoogan, pornograafiyaa beˈiyoogan woy shori baynna deˈuwaa deˈiyoogan geeman nagaraa oottiyoogaa nuuni erikko shin? (Efi. 5:11, 12) Wolqqaama nagaraa oottida uri deˈiyoogaa eriiddi coˈˈu giyoogee, gubaaˈiyan Yihoowa ayyaanay deˈennaadan oottana danddayees; hegee gubaaˈiyaa sarotettay moorettanaadan oottees. (Gal. 5:19-23) Beni Qoronttoosan deˈida Kiristtaaneti iitabaa bantta giddoppe diggana koshshidoogaadan, ha wodiyan gubaaˈiyaa ayyaanay loˈˈo gididi deˈanaadan, gubaaˈiyaa mooriya aybanne nuunikka diggana bessees. Gubaaˈiyaa sarotettau neeni ay oottana danddayay?

15 Kasetidi beˈidoogaadan, issi issiban xuuraa genttiyoogee keehippe koshshees; ubba qassi harati banttau siyettiyaabaanne bantta qoppidobaa nuussi yootiyo wode hegaadan oottiyoogee keehi koshshiyaaba. Issi ura xuuraa asau yootiyoogee gita nagara, qassi hegee a keehi qohiyaabaa. Gidikkokka, issi uri gita nagara oottiyo wode, hegaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay aawatettaa immiyoogeetussi, giishin gubaaˈe cimatussi nuuni yootana koshshees. (Wogaabaa 5:1 nabbaba.) Hegaa gishshau, issi ishay woy michiyaa hegaa mala nagaraa oottidoogaa nuuni eriyaaba gidikko, he uri gubaaˈe cimati bana maaddanaadan oychana mala minttettana bessees. (Yaaq. 5:13-15) SHin he uri amarida wodiyan hegaadan oottana xayikko, nuuni gubaaˈe cimatussi yootana koshshees.

16. Issi uri oottido wolqqaama nagaraa nuuni cimatussi yootiyoogee gubaaˈiyaa loˈˈo ayyaana naaganau maaddiyoy ayba ogiyaanee?

16 Kiristtaane gubaaˈee asay ayyaanaaban woppaa demmiyo soho; issi uri wolqqaama nagaraa oottiyo wode, nuuni hegaa gubaaˈe cimatussi yootiyoogan gubaaˈiyaa qohiyaabaappe naagana bessees. Nagaraa oottida uri cimatu zoriyaa siyidi, qassi eta seeraa ekkidi ba nagaraappe simmikko, i hegaappe simmin gubaaˈiyaa ayyaanaa moorenna. Gidoppe attin, wolqqaama nagaraa oottida uri ba nagaraappe simmennaba, qassi cimati siiquwan zoriyo zoriyaa siyennaba gidikko shin? I gubaaˈiyaappe bohettiyoogee gubaaˈiyaa mooriyaabay ‘bayanaadan’ woy xayanaadan oottees; qassi hegee gubaaˈiyaa loˈˈo ayyaanaa ubbatoo naaganaadan maaddees. (1 Qoronttoosa 5:5 nabbaba.) Ee, gubaaˈiyaa loˈˈo ayyaanaa ubbatoo naaganau, nuuni ubbay suurebaa oottana, cimatuura hashetananne nu mala Kiristtaanetu sarotettaa naagana bessees.

‘AYYAANAA ISSIPPETETTAA’ NAAGANAU BAAXETA

17, 18. ‘Ayyaanaa issippetettaa’ naaganau nuna aybi maaddii?

17 Beni wode deˈida, Yesuusi erissiyo ashkkarati, “Yesuusi kiittidoogeetu [timirttiyaa]” mintti kaalliyoogan gubaaˈiyaa issippetettau maaddidosona. (Oos. 2:42) Eti cimati Geeshsha Maxaafaappe zoriyo zoriyaanne immiyo kaaletuwaa xoqqu ootti xeellidosona. Ha wodiyan deˈiya cimatikka ammanettida wozannaama ashkkaraa kaaletuwaa kaalliyo gishshau, gubaaˈiyan deˈiya ubbay minetteesinne issippetettan deˈees. (1 Qor. 1:10) Nuuni Yihoowa dirijjitee Geeshsha Maxaafaappe tamaarissiyoobaa azazettiyoonne cimatu kaaletuwaa kaalliyo wode, ‘issippe gatti qachiya sarotettan ayyaanaa issippetettaa naaganau’ wozanappe baaxetiyoogaa bessoos.—Efi. 4:3.

18 Yaatiyo gishshau, gubaaˈiyaa loˈˈo ayyaanaa ubbatoo naaganau nuuyyo danddayettida ubbabaa oottiyaageeta gidoos. Hegaadan oottiyaaba gidikko, ‘nu Godaa Yesuus Kiristtoosa aaro kehatettay nu qonccissiyo ayyaanaara gidanaagaa’ ammanettoos.—Pili. 4:23, NW.

[Oyshata]

[Sinttaa 24n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

SHiiqotuyyo giigettada loˈˈo qofaa yootiyoogan gubaaˈiyaa loˈˈo ayyaanay aakkanaadan maadday?

[Sinttaa 25n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Nu mazamureta meezetiyoogan gubaaˈiyaa loˈˈo ayyaanay aakkanaadan ootta