“Minna; Keehippe Xala!”
“Minna; Keehippe Xala!”
“Minna; keehippe xala! . . . GODAI ne Xoossai nenaara [deˈees].” —YAA. 1:7-9.
WOYGADA ZAARUUTII?
Heenookinne Nohee xala gidiyoogaa bessidoy ayba ogetuunee?
Beni wode deˈida issi issi maccaasati ammanuwaaninne xalatettan leemiso gidiyoy ayba ogiyaanee?
Xalatettan yelagati leemiso gidiyo ogetuppe nena ufayssiyaagee awugee?
1, 2. (a) Deˈuwan suurebaa oottanau issi issitoo aybi koshshii? (b) Kaallidi ay pilgganee?
XALATETTAY yayyiyoogaappenne dungguuxiyoogaappe dummatiyaaba. Xala gidida ura nuuni minodaaninne yayyennabadan qoppana danddayoos. SHin galla galla deˈuwan suure gididabaa ubbatoo oottanaukka gidin issi issitoo xala gidana koshshees.
2 Geeshsha Maxaafay etabaa yootiyo issi issi asati keehippe wayssiya hanotay gakkiyo wode xalidosona. Haraati qassi Yihoowa ashkkarata galla galla gakkiyaaban xala gidiyoogaa bessidosona. Geeshsha Maxaafay etabaa yootiyo xala asatu leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? Nuuni xala gidana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
IITA ALAMIYAN DEˈIDA XALA MARKKATA
3. Heenooki Xoossaappe haakkida asaa naata xeelliyaagan ay kaseti yootidee?
3 Nohe wode Bashshaa Haattaappe kase saˈan deˈida iita asatu giddon Yihoowa markka gidanau xalatettaa koshshiis. SHin “Addaameppe doommin, laappuntta yeleta” gidida Heenooki hagaadan giidi xalan hananabaa yootiis: “Akeekite, Xoossaa erenna nagaranchcha asati oottido iita ooso ubbaunne qassi Xoossaa erenna he iita asati Xoossaa bolli haasayido iita haasaya ubbau, Godai eta ubbaa bolli pirddanau, ba daro sha7u geeshshatuura issippe yaana [“yiis,” NW].” (Yih. 14, 15) He hiraagay polettanaagee ammanttiyaaba gidiyo gishshau, Heenooki hanidabadan yootiis. Qassi Xoossaappe haakkida asaa naati Xoossay saˈa ubban yeddido bashsha haattan xayidosona.
4. Ay mala hanotay deˈishin ‘Nohee Xoossaara hemettidee’?
4 Heenooki hananabaa yootido wodiyaappe 650ppe dariya layttay aadhi simmin, 2370 K.K., he bashshay gakkiis. He wodiyan, Nohee yelettiis; machiisinne naata yeliis, qassi ba naatuura markkabiyaa keexxiis. Qassi makkalancha kiitanchati asaagaa mala ashuwaa maayidosona; yaatidi puulancha maccaasaa ekkidi Nefiliimeta yelidosona. Hegaa bollikka, asaa iitatettay keehippe dariis; qassi saˈay ubbay makkalan kumiis. (Doo. 6:1-5, 9, 11) Hegaa mala hanotay deˈishinkka “Nohee Xoossaara hemettiis;” qassi xalan “xillotettaabaa” markkattiis. (2 PHeexiroosa 2:4, 5 nabbaba.) Ha wurssetta gallassatun nuunikka hegaadan xalana koshshees.
AMMANIYAAGEETANNE XALA GIDIYOOGAA BESSIDOSONA
5. Muusee ammaniyaagaanne xala gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?
5 Muuse ammanoynne xalatettay leemiso gidiyaaba. (Ibr. 11:24-27) Muusee Israaˈeelata 1513-1473 K.K., Gibxxeppe kessanaadaaninne bazzuwan kaalettanaadan Xoossay a goˈettiis. Muusee ha oosuwau baassi giday baynnabadan qoppidaba gidikkokka, he oosuwaa oottanau maayiis. (Kes. 6:12) Inne a ishaa Aarooni meqetti baynna Gibxxe Paaroona sintti zaaretti zaarettidi biidosona; qassi Yihooway Gibxxe xoossata yeellayanaunne ba asaa naxa kessanau Tammu Boshata yeddanaagaa xalan yootidosona. (Kes., shemppo 7-12) Xoossay ha wodiyan nuuyyo oottiyoogaadan Muusa aggennan maaddido gishshau, i ammaniyaagaanne xala gidiyoogaa bessiis.—Zaa. 33:27.
6. Kawotettan maatay deˈiyoogeeti Xoossau oottiyo oosuwaara gayttidaagan nuna oychikko xalan markkattanaadan aybi maaddii?
6 Yesuusi kaallidi deˈiyaagaadan giido gishshau, nuunikka Muuseegaadan xalana koshshees. I hagaadan giis: “Deriyaa haariyaageetu sinttaaninne kawotu sinttan ta gishshau intte eqqidi, etassinne Aihuda gidenna asaassi wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootana. SHin eti inttena pirddau aattiyo wode, intte haasayanabaa he saatiyan Xoossai intteyyo immiyo gishshau, intte gaanabaunne woi woigi haasayanaakkonne hirggoppite. Aissi giikko, inttenan de7idi haasayiyai intte Aawaa Geeshsha Ayyaanaa gidiyoogaappe attin, haasayiyaageeti inttena gidekketa.” (Maa. 10:18-20) Kawotettan maatay deˈiyoogeeti Xoossau oottiyo oosuwaara gayttidaagan nuna oychikko, boncho hanotan, ammanuwaaninne xalan markkattanaadan Yihoowa ayyaanay maaddees.—Luqaasa 12:11, 12 nabbaba.
7. Yaasu xalanne injjetidoogaa gididoy aybissee?
7 Xoossaa Higgiyaa ubbatoo xannaˈiyoogee, Muuseppe simmin Israaˈeelata kaalettida Yaasu ammaniyaagaanne xala gidanaadan maaddiis. Israaˈeelati 1473n K.K., Hidootaa Biittaa gelanau giigidosona. Xoossay Israaˈeelati ‘minnanaadaaninne keehippe xalanaadan’ yootiis. Yaasu Higgiyaara moggiyaaba oottikko, aadhida erancha gidana, qassi i oottiyoobay injjettana. Yihooway ayyo, “GODAI ne Xoossai nenaara de7iyo gishshau, yayyoppa! Hirggoppa!” yaagiis. (Yaa. 1:7-9) Hegee Yaasa ay keena minttettideeshsha! Hidoota Biittaappe dariya baggaa mexi usuppun layttan, giishin 1467 K.K. gakkanaashin xoonido gishshau, Xoossay aara deˈiyoogee qoncce.
TANGGUWAA EKKIDA XALA MACCAASATA
8. Raˈaaba ammanuwaaninne xalatettan nuuyyo leemiso gidiyaba ay oottadee?
8 Beni wode, daro maccaasati Yihoowau goynniyoogan xala gididi tangguwaa ekkidosona. Leemisuwau, Yarkko kataman deˈiya, shaaramuxiyaa Raˈaaba, Yaasu biittaa wochanaadan kiittido naaˈˈu asata xalan ba son qosiyoogan, qassi he katamaa kawoy he asata oyqqanaadan kiittido asati hara ogiyaara baanaadan yootiyoogan Xoossaa ammaniyoogaa oosuwan bessaasu. Israaˈeelati Yarkko xayssiyo wode anne i soo asay attiis. Raˈaaba ba oottiyo iita oosuwaa aggaasu; ammanettada Yihoowayyo goynnaasu; qassi Masiyaayyo mayzza aayo gidaasu. (Yaa. 2:1-6; 6:22, 23; Maa. 1:1, 5) A ammaniyoogaaninne xala gidiyoogan daro anjjuwaa demmaasu.
9. Deboora, Baaraaqinne Yaaˈeela xala gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?
9 Yaasu 1450 K.K. heeran hayqqi simmin, Israaˈeela biittan pirddiya daannati denddidosona. Daannaa Baaraaqi tangguwaa ekkanaadan hananabaa yootiya Deboora denttettana mala Xoossay yootido wode, Kanaane biittaa Kawuwaa Yaabini Israaˈeelata 20 layttau huqqunnidi haariis. Baaraaqi Taaboora Deriyan 10,000 asaa shiishshidi, Yaabina olanchatu gadaawaa Sisaari ba olanchatanne 900 olaa para gaareta shiishshidi Qiishoona shaafan galchidaagaara olettanau giigiis. Israaˈeelati deriyaappe wodhiyo wode, Goday wolqqaama iraa bukissin olaa dembbay torqqotido gishshau, Kanaanetu olaa gaareti qaaxxana danddayibookkona. Baaraaqa asay olan xooniis; “Sisaara olanchchati ubbai qara bisuwan haiqqidosona.” Sisaari ba huuphe baqatidi Yaaˈeeli dunkkaaniyan qosettanau biis; shin a i xiskkidaashin wora aggaasu. Deboora Baaraaqau hiraagan yootidoogaadan, ha olan xoonido ‘bonchoy’ maccaasassa, giishin Yaaˈeelissa gidiis. Deboora, Baaraaqinne Yaaˈeela xalan tangguwaa ekkido gishshau, Israaˈeela “biittai oitamu laittaa woppaa demmiis.” (Daan. 4:1-9, 14-22; 5:20, 21, 31) Xoossaa ufayssida hara daro attumaasatinne maccaasati hegaadan ammaniyoogaanne xala gidiyoogaa bessidosona.
NUUNI HAASAYIYOOBAY HARATI XALANAADAN OOTTANA DANDDAYEES
10. Nuuni haasayiyoobay harati xalanaadan oottana danddayees giyoy aybissee?
10 Nuuni haasayiyoobay Yihoowayyo goynniya nu mala Kiristtaaneti xalanaadan oottana danddayees. Kawuwaa Daawiti 11tta xeetu layttan K.K., ba naˈaa Solomonayyo hagaadan giis: “Aikko baa; minna! Oosuwaa ootta! GODAI Xoossai, ta Xoossai nenaara de7iyo gishshau, yayyoppa; dagammoppa! GODAA Beeta Maqidasiyaa oosoi polettana gakkanaashin, Xoossai nena yeggennanne aggenna.” (1 Odi. 28:20) Solomoni xalan tangguwaa ekkidi, keehippe loˈˈiya beetamaqidasiyaa Yerusalaamen Yihoowassi keexxiis.
11. Israaˈeele biitta naˈiyaa xalan haasayidobay issi bitaniyaa waati maaddidee?
11 Tammantta xeetu layttan K.K., Israaˈeele biittaa naˈiyaa xalan haasayidobay, issi hanttaara goga harggee oyqqido bitanee anjjuwaa demmanaadan maaddiis. Ambbaanoti Israaˈeela biittaa woraajjidi omooddi efin, he naˈiyaa Sooriyaa kawuwaa olaa gadaawaa Naaˈimaana son ashkkara gidaasu. Xoossay Elssaaˈa baggaara oottido maalaaliyaabaa a eriyo gishshau, Naaˈimaani Israaˈeela biikko, Xoossay kiittin hananabaa yootiyaagee a pattanaagaa a macheeyyo yootaasu. Naaˈimaani Israaˈeela biidi maalaaliya hanotan paxiis; qassi Yihoowau goynniyaagaa gidiis. (2 Kaw. 5:1-3, 10-17) Neeni he naˈeegaadan Xoossaa dosiya yelaga gidikko, asttamaaretuyyo, nenaara tamaariyaageetuyyonne haraatuyyo sabbakanau xalanaadan i nena maaddana danddayees.
12. Kawuwaa Hizqqiyaasi haasayidobay i ayssiyo asaa maaddidoy ayba ogiyaanee?
12 Qoppidi haasayidobay iita wodiyan xalanaadan maaddana danddayees. Hosppuntta xeetu layttan K.K., Asooreti Yerusalaame katamaa woraajjido wode, Kawuwaa Hizqqiyaasi ba ayssiyo asau hagaadan giis: “Hayyanintta minnite! Asoore kawuwaara de7iyaagaappe nunaara de7iyaagee aadhdhees. Hegaa gishshau, Asoore kawuwaayyoonne aara de7iya daro olanchchatuyyo yayyoppite! Dagammoppite! Aara asa wolqqi de7ees; shin nunaara GODAI nu Xoossai nuna maaddanaunne nuuyyo olettanau de7ees.” He qofay asaa maaddidee? Geeshsha Maxaafay, “Yihudaa Kawoi Hizqqiyaasi haasayidoban asai minettiis” yaagees. (2 Odi. 32:7, 8) Hegaa malabaa haasayiyoogee, yedettiyaageeti nuna baceessiyo wode nuuninne nu mala Kiristtaaneti xalanaadan oottana danddayees.
13. Kawuwaa Akaaba kawotettan sunttettida Obaadee xala gididoogan nuuyyo loˈˈo leemiso gidiyoy aybissee?
13 Issi issitoo nuuni haasayennan aggiyooban xala gidiyoogaa bessoos. Tammantta xeetu layttan K.K., Kawuwaa Akaaba kawotettan sunttettida Obaadee, iita Kawiyaa Elzzaabeela eta worissennaadan Yihoowa sunttan hananabaa yootiya xeetu asata “ishatamaa ishatamaa shaakkidi gonggolotu giddon” xalan qosiis. (1 Kaw. 18:4) Xoossaassi yayyiya Obaadee oottidoogaadan, ha wodiyan deˈiya ammanettida Yihoowa ashkkarati daroti bantta ishatubaa yedettiyaageetussi yootennan ixxidi, xalan eta ashshidosona.
ASTTIRO—XALA KAWIYO
14, 15. Kawiyaa Asttira ammaniyoogaanne xala gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee, hegee ay demissidee?
14 Ichashantta xeetu layttan K.K., Parsse Kawotettan deˈiya Ayhuda zerettaa ubbaa xayssanau iita Hamaani halchido wode, Kawiyaa Asttira ammanuwan minonne keehi xala gidiyoogaa bessaasu. Eti azzanidoogeenne xoomidoogee garamissenna; qassi bantta kumetta wozanaappe woossidoogee sirissenna. (Ast. 4:1-3) Kawiyaa Asttira keehippe unˈˈettaasu. Asttira kawuwaakko gelada ba mala Ayhudatu gishshaa woossanaadan, i aawaa ishaa naˈay Marddikiyoosi worissanau kiyida awaajjuwaanne azazuwaa woraqataa iyyo kiittiis. SHin xeegettennan kawuwaakko geliya ooninne hayqqees.—Ast. 4:4-11.
15 Gidikkokka, Marddikiyoosi Asttiriyyo, ‘Neeni coˈˈu giikko, Ayhudatussi maadoy harasaappe yaana. SHin neeni kawiyo gidada yiidoogee hagaa mala wodiyaassakkonne ooni erii?’ yaagiis. Asttira Marddikiyoosi Suusa kataman deˈiya Ayhudata ubbaa shiishshidi, etaara xoomiiddi iyyo woossanaadan yootaasu. A, “Taanikka . . . hegaadan xoomana. Hegaappe guyyiyan, i ubba higgiyan teqettidaagaa gidikkokka, kawoi de7iyo sohuwaa taani gelana. Taani haiqqikkonne haiqqana” yaagaasu. (Ast. 4:12-17) Asttira xalan tangguwaa ekkaasu; qassi Xoossay ba asaa ashshidoogaa i sunttan xaafettida maxaafay qonccissees. Ha wodiyan, ayyaanan tiyettida Kiristtaanetinne banttana geppida eta laggeti paacee gakkiyo wode hegaadan xaloosona; qassi ‘woosaa Siyiyaagee’ ubbatoo eta miyyiyan deˈees.—Mazamure 65:2; 118:6 nabbaba.
“YAYYOPPA”
16. Yesuusi yelagatuyyo leemiso gidiyaabaa ay oottidee?
16 Koyro xeetu laytta M.Ln issi wode, 12 laytta naˈay Yesuusi “tamaarissiyaageetuppe siyiiddinne eta oichchiiddi eta giddon uttidaagaa” a aawaynne aayyiyaa beeta maqidasiyan demmidosona. Hegaa bollikka, “a doonaappe kiyiyaabaa siyida ubbai i immiyo era zaaruwan garamettiis.” (Luq. 2:41-50) Yesuusi yelaga gidikkokka, beeta maqidasiyan tamaarissiyaageeta oychanau koshshiya ammanoynne xalatettay ayyo deˈees. Yesuusa leemisuwaa hassayiyoogee, Kiristtaane gubaaˈiyan deˈiya yelagati injjetiya hanotaa loytti goˈettidi ‘bantta hidootaabaa oychiya ooyyoonne zaaro immanau’ maaddees.—1 PHe. 3:15.
17. Yesuusi ba erissiyo ashkkarati ‘yayyennaadan’ zoridoy aybissee, nuuni yayyana koshshennay aybissee?
17 Yesuusi harati ‘yayyennaadan’ zoriis. (Maa. 9:2, 22) I ba erissiyo ashkkaratuyyo hagaadan giis: “Be7ite, intte intte soo intte soo laalettiyo wodeenne ta xalaalaa yeggi bayiyo wodee yaana; ha77ikka yiichchiis. SHin Aawai tanaara de7iyo gishshau, ta xalaalaa gidikke. Intte ta giddon de7iiddi, saro de7ana mala, taani hagaa intteyyo odaas. Sa7an intte waayettana. SHin minnite; taani sa7aa xoonaas.” (Yoh. 16:32, 33) Beni wode Yesuusa kaallidaageetuugaadan alamee nunakka ixxees; shin ha alamiyaa bagga gidanau koyokko. Xoossaa Naˈay xalan oottidobaa wotti dentti qoppiyoogee, nuuni ha alamiyan hambbalaashettennan deˈanau xalanaadan maaddana danddayees. I ha alamiyaa xooniis; nuunikka xoonana danddayoos.—Yoh. 17:16; Yaaq. 1:27.
“MINNA”
18, 19. Kiitettida PHauloosi ammanoy deˈiyoogaanne xala gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?
18 Kiitettida PHauloosi daro paaciyaa gencciis. Issi wode, Roome wotaaddarati ashshidoy baynnaakko, Yerusalaamen deˈiya Ayhudati a zaazzosonashin. Qammi “Godai PHauloosa lanqqiyan eqqidi, ‘PHauloosaa, neeni taassi Yerusalaamen markkattidoogaadan, Roomenkka markkattanau bessees; minna; aikko baawa’ yaagiis.” (Oos. 23:11) PHauloosi hegaadan oottiis.
19 PHauloosi Qoronttoosa gubaaˈiyaa mooranau koyida, ‘kiitettida waannata’ yayyennan seeriis. (2 Qor. 11:5; 12:11) Etaagaappe dumma ogiyan, PHauloosi kiitettidaagaa gidiyoogaa qonccissiyaabaa, giishin qashettidoogaa, garafettidoogaa, daafaban yeggiya ogiyan hemettidoogaa, hara daafabata, namisettidoogaa, saamettidoogaanne xiskkuwaa xayidoogaa, hegaadankka ba mala Kiristtaanetuyyo wozanappe qoppidoogaa yootana danddayees. (2 Qoronttoosa 11:23-28 nabbaba.) PHauloosa ammanoynne xalatettay Xoossay wolqqaa immiyoogaa bessiyaaba.
20, 21. (a) Nuuni xalana bessiyoogaa qonccissiya leemisuwaa yoota. (b) Nuuni xaliyoogee koshshana danddayiyo hanotati awugeetee, qassi ay ammanettana danddayiyoo?
20 Kiristtaaneta ubbaa keehippe wolqqaama yedetay gakkenna. Gidikkokka, deˈuwan gakkiya metuwaa genccanau ubbaykka xalana koshshees. Leemisuwau, Brazile biittan issi yelagay danobaa oottiyaageetu citan geliis. Geeshsha Maxaafaa xannaˈi simmidi laamettana koshshiyoogaa akeekiis; shin darotoo issi uri danobaa oottiyaageetu citaappe kiyiyo wode a woroosona. I Xoossaa woossiis, qassi citaa kaalettiyaagaa xiqisiyaa bessidi, i he citaa aggi biyoy aybissakko yootiis. He yelagaa aybanne oottennan yeddin, Kawotettaabaa aassiyaagaa gidiis.
21 Mishiraachuwaa sabbakanau xalatettay koshshees. Yelaga Kiristtaaneti timirtte keettan bantta suuretettaa naaganau ha eeshshay koshshees. Awuraajjaa shiiquwan ubba gallassi shaakkanaadan oosuwaappe piqaadiyaa oychanau xalatettay koshshana danddayees. Xalatettaa koshshiya hara daro leemisuwaakka yootana danddayettees. SHin nuna gakkiya metoti ayba gidikkokka, ‘ammanuwan woossiyo’ woosaa Yihooway siyees. (Yaaq. 5:15) I nuuyyo ba geeshsha ayyaanaa immanaagaa ammanettoos; hegan nuuni ‘minnananne keehippe xalana’ danddayoos!
[Oyshata]
[Sinttaa 19n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Heenooki iita alamiyan xalan sabbakiis
[Sinttaa 20n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Yaaˈeela xalanne mino
