Yesuusi Naagi Uttido Leemisuwaa Kaalla
Yesuusi Naagi Uttido Leemisuwaa Kaalla
“Naagitenne Xoossaa woossite.”—MAA. 26:41.
WOYGADA ZAARUTII?
Nuuni naagi uttidoogaa nu woosay bessana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
Nuuni nu haggaazuwan naagi uttidaageeta gidiyoogaa bessana danddayiyoy ayba ogetuunee?
Paacee gakkiyo wode, nuuni naagi uttiyoogee keehippe koshshiyoy aybissee, qassi nuuni hegaadan oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
1, 2. (a) Yesuusi naagi uttido leemisuwaa xeelliyaagan denddana danddayiya oyshati awugeetee? (b) Yesuusa polo leemisoy nagarancha asau maaddii? Leemisuwan yoota.
NEENI hagaadan qoppana danddayaasa: ‘Yesuusi naagi uttido leemisuwaa kaallana danddayettii? Yesuusi polo asa. Hegaa bollikka, i issi issitoo sinttanaabaa, ubba daro shaˈu layttappe simmin hananabaa geeshshidi erees! I tumuppe naagi uttana koshshidee?’ (Maa. 24:37-39; Ibr. 4:15) Naagi uttiyoogee keehippe koshshiyaaba gidiyoogaa eranau ane koyro he oyshata beˈoos.
2 Polo ura leemisoy nagarancha asaa maaddii? Issi loˈˈo asttamaariyaappenne a leemisuwaappe tamaarana danddayiyo gishshau, ee maaddees. Leemisuwau, wonddafiyaa dukkiyoogaa tamaariyoogaa biron doommiya ura qoppa. I caddanau halchidobaa issi zubbiyan caddana danddayenna; shin gujji gujji tamaareesinne caddanau malees. I kaseegaappe loytti dukkanau, dukkiyoogan keehi gooba gidida ba asttamaariyaa leemisuwaa minttidi kaallees. He tamaaree asttamaariyaa equwaa, a kushiyaa hanotaa, qassi i ba biradhetun wonddafiyaa dafuwaa waatidi oyqqiyaakko loytti akeekees. He loohanau murttida bitanee loddan loddan, dafuwaa ay keena dafana koshshiyaakko tamaarees, carkkuwaa hanotaa akeekees, qassi aggennan baaxetees. Ba asttamaariyaagaadan oottiyoogan, wurssettan zubbee i caddanau halchidosaa mati mati baanaadan oottees. Hegaadankka, nuuni Yesuusa timirttiyaanne a polo leemisuwaa kaalliyoogan, kaseegaappe loˈˈo Kiristtaane gidanau ubbatoo baaxetoos.
3. (a) Naagi uttiyoogee baassi koshshiyoogaa bessanau Yesuusi woygidee? (b) Ha huuphe yohuwan ay beˈanee?
3 SHin, naagi uttiyoogaa xeelliyaagan woygana danddayettii? He eeshshay Yesuusau tumuppe koshshidee? Ee, koshshiis. Leemisuwau, Yesuusi ha saˈan deˈido wurssetta qammi, ba kiittido ammanettidaageeta, “Tanaara naagite” yaagidi zoriis. I gujjidikka, “Paaciyan intte gelenna mala, naagitenne Xoossaa woossite” yaagiis. (Maa. 26:38, 41) Yesuusi ubba wode naagi uttidaba gidikkonne, ubba qassi he iita saatiyan naagi uttanaunne saluwan deˈiya ba Aawaakko keehippe shiiqanau koyiis. Bana kaalliyaageeti he wode xalla gidennan, sinttappekka hegaadan beegotti naagana koshshiyoogaa erees. Hegaa gishshau, Yesuusi nuuni beegotti naaganaadan koyiyoy aybissakko ane beˈoos. Yaatidi, galla galla nu deˈuwan naagi uttiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayiyo heezzu ogeta pilggana.
YESUUSI NUUNI NAAGI UTTANAADAN KOYIYO GAASUWAA
4. Sinttanaabaa xeelliyaagan nuuni erennabay naagi uttana koshshiyoogaara gayttiyoy aybiinee?
4 Qanttan, nuuni erennabaanne eriyoobaa gaasuwan naagi uttanaadan Yesuusi koyees. Yesuusi asa gididi saˈan deˈiyo wode, sinttappe hananabaa ubbaa erii? CHii erenna; ayssi giikko, i bana kaushshidi, “He gallassaanne he saatiyaa Aawaa xalaalaappe attin, harai atto saluwan de7iya kiitanchchata gidin, woi tana Na7aa gidinkka ooninne eriyaabi baawa” yaagiis. (Maa. 24:36) ‘Naˈay,’ Yesuusi, ha iita siraatay ay gallassi xayanaakko he wode erenna. Ha wodiyan nubaa shin, woygana danddayettii? Nuuni sinttanaabaa wurssi eriyoo? Wurssi erennaagee qoncce! Ha iita siraataa xayssanaadan Yihooway ba Naˈaa kiittana gallassaa erokko. Eriyaaba gidiyaakko, nuuni tumuppe naagi uttana koshshii? Yesuusi yootidoogaadan wurssettay qoppennan yaana; yaatiyo gishshau, nuuni ubbatoo naagi uttana koshshees.—Maatiyoosa 24:43 nabbaba.
5, 6. (a) Nuuni sinttanaabaanne Xoossaa halchuwaabaa eriyoogee naagi uttanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee? (b) Seexaanaabaa nuuni eriyoobay naagi uttanau kaseegaappe aaruwan murttanaadan oottana koshshiyoy aybissee?
5 Hara baggaara, Yesuusi sinttanaabaa garamissiya darobaa, giishin a yuushuwan deˈiya daro asay mule erenna tumaa erees. Nu eray Yesuusaagaappe keehi guutta, shin i tamaarissido gishshau, Xoossaa Kawotettaabaanne he Kawotettay mata wode oottanabaa darobaa eroos. Timirtte keettan, ooso sohuwan woykko nu haggaazo moottan deˈiya asaa qoppiyo wode, daro asay ha boncho tumaara gayttidaagan sakkana xuman deˈiyoogaa akeekokkoo? Yaatiyo gishshau, naagi uttana koshshiyo hara gaasuwaa hagee bessees. Yesuusaagaadan, Xoossaa Kawotettaa xeelliyaagan nuuni eriyoobaa haratuyyo yootanau injjetiya hanotaa ubbatoo beegotti naagana koshshees. Hegaa mala hanotay ubbay alˈˈoba gidiyo gishshau, awugeenne coo attanaadan koyokko. Asa deˈoy hirggissiya hanotan deˈees!—1 Xim. 4:16.
6 Yesuusi naagi uttanau baayyo gaaso gidida harabaakka erees. Seexaanay a paaccanau, yedettanau, qassi i suuretettaa naagennaadan oottanau murttidoogaa Yesuusi erees. He iita morkkee Yesuusa paaccanau “hara injjetiya wodiyaa” ubbatoo naagiiddi takkiis. (Luq. 4:13, NW) Yesuusi ubbatoo beegotti naagiis. I paace, ixo woy yedeta gidin, bana gakkiya ubbabaa giigidi naagana koyiis. Nubaa shin, hegaadan gaana danddayettennee? Seexaanay hanno gakkanaashin “mittiyo uraa koyidi, gudiya gaammuwaadan gudiiddi” deˈiyoogaa eroos. Xoossaa Qaalay ubba Kiristtaaneta, “Naagettitenne beegottite” yaagidi zoriyoy hegaassa. (1 PHe. 5:8) Yaatin, nuuni hegaadan oottana danddayiyoy ayba ogiyaanee?
WOOSAN NAAGI UTTIYO OGIYAA
7, 8. Woosaa xeelliyaagan Yesuusi woygidi zoridee, qassi leemiso gidiyaabaa ay oottidee?
7 Ayyaanaaban beegottiyoogee woy naagi uttiyoogee woosaara keehippe gayttidaba gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Qol. 4:2; 1 PHe. 4:7) Yesuusi bana kaalliyaageeti naagi uttanaadan yootidi daro takkennan, “Paaciyan intte gelenna mala, naagitenne Xoossaa woossite” yaagiis. (Maa. 26:41) I he zoriyaa zoridoy eta he wode gakkida iita hanotaa xallaassee? Akkay, a zoree nuuni galla galla deˈuwan oosuwan peeshshana koshshiyo baaso siraata.
8 Yesuusi woosaara gayttidaagan keehi loˈˈo leemiso. I issi wode kumetta qammaa ba Aawaakko woossiiddi aqidoogaa hassayennan aggakka. He hanotaa ane qoppoos. (Luqaasa 6:12, 13 nabbaba.) Hegee hanidoy ofinttaana; qassi Yesuusi he heeran shemppiyo, moliyaa oyqqiyo katamaa Qifirinaahooma mataana gidennan aggenna. Yesuusi saˈay omariyo wode, yan uttidi Galiila Abbaa xeellana danddayiyo deretuppe issuwaa kiyiis. I heeraa xeelliyo wode, Qifirinaahoomaaninne hegaa heeran kuraaziyaa xomppee philqqi giyaagaa beˈennan aggenna. SHin Yesuusi Yihoowakko woossiyo wode, ba woosaabaa xallaa qoppees. Saˈay qammi qammi biis. Haahuwan philqqi giya xomppee toˈi toˈi biyoogee woy aginay saluwan ba sohuwaappe harasaa biyoogee woy doˈay daran miyoobaa koyiyoogee a qofay shaahettanaadan oottibeenna. I gitabaa kuuyanau, giishin ba kiittido 12ta dooranau woosan sheekkidaba milatees. Yesuusi ba erissiyo ashkkarata ubbaa xeelliyaagan bana qofissida ubbabaa ba Aawaayyo yootiyo wode, kaaletuwaanne aadhida eratettaa demmanau wozanappe woossiyoogan sheekkidoogaa qoppana danddayoos.
9. Yesuusi kumetta qammaa woossido leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?
9 Yesuusa leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo? Woossiiddi daro saatiyaa takkana koshshiyoogaa tamaariyoo? Akkay, ayssi giikko, bana kaalliyaageeta xeelliyaagan i kehatettan, “Ayyaanai giigi uttiis; shin ashoi daafuranchcha” yaagiis. (Maa. 26:41) Gidikkokka, Yesuusa leemisuwaa kaallana danddayoos. Leemisuwau, nuna, nu soo asaa woykko nu mala Kiristtaaneta ayyaanaaban maaddana woy qohana danddayiya aybanne xeelliyaagan kuuyanaappe kase saluwan deˈiya nu Aawaakko woossiyoo? Nu ishatubaanne michotubaa qoppiyoogaa nu woosan qonccissiyoo? Ubbatoo zaaretti zaaretti issi malabaa giyoogaappe, wozanappe woossiyoo? Yesuusi ba Aawaara ulobaa haasayiyoogaa xoqqu oottidi xeellidoogaakka akeeka. Bichaarissiya ha alamiyan, keehippe koshshiyaabaa sohuwaara dogana danddayoos. Nuuni buzo woosaa wozanappe woossanau wodiyaa bazzikko, kaseegaappe aaruwan ayyaanaaban beegotti naagiyaageeta gidoos. (Maa. 6:6, 7) Yihoowaara deˈiya dabbotaa minttanau yeemottiyoogaaninne he dabbotaa moorana danddayiya aybanne oottiyoogaappe haakkiyoogan kaseegaappe aaruwan akko shiiqoos.—Maz. 25:14.
SABBAKIYO OOSUWAN NAAGI UTTIYO OGIYAA
10. Yesuusi haratuyyo mishiraachuwaa yootanau injjetiya hanotaa awudenne wudi naagiyoogaa bessiya leemisoy awugee?
10 Yesuusi oottanaadan Yihooway baassi immido oosuwaara gayttidaagan naagi uttidoogaa bessiis. Oosanchati oottishin qofay shaahettikkonne iita meton yeggenna issi issi oosoy deˈana danddayees. SHin akeekancha gidananne oottiiddi harabaa qoppana koshshenna daro oosoti deˈoosona; nu haggaazoy hegaa mala ooso gidiyoogee tuma. Yesuusi haratuyyo mishiraachuwaa yootanau injjetiya hanotaa awudenne wudi naagidi oottiis. Leemisuwau, inne a erissiyo ashkkarati wonttaara adussa ogiyaa hemettidi, Sikaara giyo katamaa gakkido wode, erissiyo ashkkarati qumaa shammanau biidosona. Yesuusi he katamaa matan deˈiya haatta ollaa matan shemppanau uttiis; shin i wudi naagishin markkattanau hanotay injjetiis. Samaare maccaasiyaa haattaa duuqqanau yaasu. Yesuusi zaqqullanau koyana woykko iira haasayennaadan gaaso gidiyaabaa qoppana danddayees. Gidoppe attin, i maccaaseera haasayaa doommidi, he kataman deˈiya darota maaddida gitabaa tamaarissiis. (Yoh. 4:4-26, 39-42) Geella galla galla nunaara gayttiya asau mishiraachuwaa yootanau injjetiya hanotaa kaseegaappe aaruwan wudidi naagiyoogan, Yesuusa leemisuwaa kaseegaappe aaruwan kaallana danddayiyoo?
11, 12. (a) Yesuusi ba oosuwaa oottennaadan xubbanau koyida asau woygidee? (b) Yesuusi ba oosuwaara gayttidaagan bessiyaagaadan deˈiyoogaa waatidi qonccissidee?
11 Issi issitoo, asay Yesuusau qoppidi, i ba oosuwaa oottennaadan xubbanau koyiis. Qifirinaahooman Yesuusi asaa maalaaliya ogiyan pattidoogan asay keehippe ufayttido gishshau, i bantta biittappe beennaadan koyiis. Eti hegaadan oottidoy aybissakko akeekanau metenna. SHin Yesuusi yiidoy issi kataman deˈiya asa xallau gidennan, “bayida dorssau, Israa7eela asaa” ubbau sabbakanaassa. (Maa. 15:24) Hegaa gishshau, i he asau, “Taani hara kataman de7iya asaukka Xoossaa kawotettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanau bessees. Aissi giikko, Xoossai tana kiittidoogee hegaassa” yaagiis. (Luq. 4:40-44) Yesuusi ba deˈuwan ba haggaazuwaa kaseyidoogee qoncce. I aybinne ba qofaa shaakkanaadan paqqadibeenna.
12 Yesuusi bana huqqunniyoogan woy malakusedan deˈiyoogan ba ooso xallaa kaseyidee? I so asau koshshiyaaban maaddiyoogaa aggidi ba ooso xallaa kaseyidee? Akkay, Yesuusi bessiyaagaadan deˈiyoogan polo leemiso gidiis. I ba laggetuura ufayssiya wodiyaa aattiyoogan ba deˈuwan ufayttiis. I so asau issibay koshshiyoodenne eti metootiyoode keehippe qarettiyoogan eta xoqqu oottidi xeelliis; qassi naata siiqiyoogaa bessiis.—Marqqoosa 10:13-16 nabbaba.
13. Kawotettaabaa sabbakiyo oosuwaara gayttidaagan, Yesuusi naagi uttidoogaanne bessiyaagaadan deˈidoogaa leemisuwaa waatidi kaallana danddayiyoo?
13 Nuuni Yesuusi naagi uttidoogaa leemisuwaa kaalliyo wode, aagaadan bessiyaagaadan deˈanau baaxetana danddayiyoy ayba ogiyaanee? Nu oosuwaa oottennaadan ha alamee nuna xubbana mala paqqadokko. Nuuyyo loˈˈobaa qoppiya laggetinne dabboti nuuni mishettidi haggaazennaadan woy eti bessiyaaba giyoogaadan deˈanaadan zorana danddayoosona. Gidikkokka, nuuni Yesuusa leemisuwaa kaallikko, nu haggaazuwaa qumadan xeelloos. (Yoh. 4:34) Nu oosoy nuna ayyaanaaban minttees; qassi nuuni ufayttanaadan oottees. Gidoppe attin, nuna xillo giyoogan woy malakusedan deˈiyoogan, dummabaa hananau mule koyokko. Yesuusaagaadan, ‘ufayttiya Xoossau’ oottiya, bessiyaagaadan deˈiyaanne ufayttiyaageeta gidanau koyoos.—1 Xim. 1:11, NW.
PAACEE GAKKIYO WODE NAAGI UTTIYO OGIYAA
14. Paacee gakkiyo wode ayba qofaappe naagettana koshshii, aybissi?
14 Nuuni qommoora beˈidoogaadan, Yesuusi wolqqaama paacee bana gakkido wode, naagi uttanaadan yootido keehi koshshiya zoretuppe amaridaageeta zoriis. (Marqqoosa 14:37 nabbaba.) Nuna paacee gakkiyo wode a leemisuwaa kaalliyoogee awudeegaappenne aaruwan koshshees. Daroti paacee gakkiyo wode, Leemiso maxaafan naaˈˈutoo xaafettida, “Asaassi suure milatiya ogee de7ees; shin wurssettan haiquwau gattees” yaagiya qofaa dogoosona. (Lee. 14:12; 16:25) Nuuni nu qofan zemppiyaaba gidikko, ubba qassi wolqqaama metoy gakkiyo wode hegaadan oottikko, hegee nunanne nuuni siiqiyoogeeta qohana danddayees.
15. So asau huuphe gidida uri ikkonoomiyaaban metoy gakkiyo wode ay oottanau paacettana danddayii?
15 Leemisuwau, so asau huuphe gidida uri “baageetuyyo” asatettan koshshiyaabaa kunttanau keehi unˈˈettana danddayees. (1 Xim. 5:8) I gubaaˈe shiiqotun beettennaadan, so asaa goynuwaa kaalettennaadan woy haggaazennaadan darotoo xube gidiya ooso oyqqanau paacettana danddayees. I asa qofa xallan zemppiyaaba gidikko, hegaadan oottiyoogee bessiyaaba, ubba suureba milatana danddayees. SHin, hegee ayyaanaaban hargganaadan woy hayqqanaadan oottana danddayees. Leemiso 3:5, 6n deˈiya zoriyaa kaalliyoogee keehi loˈˈo! Solomoni hagaadan giis: “Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa. Neeni oottiyo ooso ubban a sinttaya; i nena likke ogiyaa kaalettana.”
16. (a) Yesuusi baagan gidennan Yihoowa aadhida eratettan ammanettiyoogan, leemiso gidiyaabaa ay oottidee? (b) So asau huuphe gidiya daroti meto wodiyan Yihoowan ammanettiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallidoy ayba ogiyaanee?
16 Yesuusi bana paacee gakkido wode, ba akeekan mule zemppibeenna. Ane hagaa qoppa! Ha saˈan deˈida asa ubbaappe aadhida eranchay, oychidobaa ba aadhida eratettan zaaranau koyibeenna. Leemisuwau, Seexaanay paaccido wode Yesuusi zaari zaaridi, “Xoossaa maxaafai, . . . yaagees” yaagidi zaariis. (Maa. 4:4, 7, 10) Yesuusi Seexaanay kariyoobanne ayyo baynnaba gidida ba huuphiyaa kawushshiyoogaa bessiyoogan, paaciyaa xoonanau ba Aawaa aadhida eratettan zemppiis. Nuunikka hegaadan oottiyoo? Yesuusi naagi uttidoogaa leemisuwaa kaalliya, so asau huuphe gidida uri Xoossaa Qaalaa kaaletuwaa kaallees; ubba qassi paaciyaa wodiyan hegaadan oottees. So asau huuphe gidida, alame yuushuwan deˈiya shaˈan qoodettiyaageeti hegaadan oottiiddi deˈoosona. Eti bantta deˈuwan asatettau koshshiyaabaappekka Xoossaa Kawotettaanne tumu goynuwaa ammanettidi kaseyoosona. Yaatiyoogan, bantta so asau koshshiyaabaa bessiyaagaadan kunttoosona. Yihooway ba Qaalan yootidoogaadan, eti bantta soo asau asatettan koshshiyaabaa kunttanau oottiyoobaa anjjees.—Maa. 6:33.
17. Yesuusaagaadan naaga uttanaadan nena denttettiyay aybee?
17 Yesuusi naagi uttiyoogan oogaappenne loˈˈo leemiso gidiyaabaa oottidoogee qoncce. A leemisoy nuuni oosuwan peeshshana danddayiyooba, goˈˈiyaabanne ubba shemppo ashshiyaaba. Seexaanay neeni ayyaanaaban xiskkanaadan, ammanuwan shugganaadan, mishettada goynnennaadaaninne suuretettaa naagennaadan oottiyoogan nena cimmanau koyiyoogaa hassaya. (1 Tas. 5:6) I koyiyoobay polettanaadan paqqadoppa. Woosaara, haggaazuwaaranne paaciyaa gencciyoogaara gayttidaagan Yesuusaagaadan naaga uttidaagaa gida. Hegaadan oottiyoogan, ha siraatay xayana haniyo ha wodiyankka keehi ufayssiya deˈuwaa deˈana danddayaasa. Naaga uttiyoogee, ne Goday ha iita siraataa xayssanau yiyo wode, neeni beegottadanne minnada a Aawaa sheniyaa oottishin demmanaadankka maaddees. Neeni ammanettada oottiyoobau Yihooway nena anjjanau ay keena ufayttaneeshsha!—Ajj. 16:15.
[Oyshata]
[Sinttaa 16n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Yesuusi haatta ollaa matan issi maccaaseeyyo sabbakiis. Galla galla sabbakanau injjetiya ayba hanotaa goˈettay?
[Sinttaa 17n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]
Ne soo asau ayyaanaaban koshshiyaabaa kunttiyoogee neeni naaga uttidoogaa bessees
