Yihooway Ba Asaa Waati Ashshanaakko Erees

“Godai Xoossau goinniya asata paaciyaappe waati ashshanaakko erees.”—2 PHE. 2:9.

. . . NUUNI AMMANETTANA DANDDAYIYOY AYBISSEE?

Yihooway ba halchoy polettiyoogaara gayttidaagan issi issibay awude hananaakko eriyoogaa

Yihooway kelttiyaa gelidi ba asaa ashshanau ba wolqqaa goˈettanaagaa

Yihooway iita waayiya wode issi issibay waanidi polettanaakko eriyoogaa

1. ‘Iita waayiyaa’ wode hanotay ay mala gidanee?

 XOOSSAY Seexaanaa alamiyaa bolli asay qoppennan bashshaa ehaana. (1 Tas. 5:2, 3) “GODAA gita gallassai” yiyo wode, saˈan deˈiya asay shabbirettana. (Sof. 1:14-17) He gallassi metoynne unˈˈoy keehippe darana. Geeshsha Maxaafay “sa7ai merettoosappe hachchi gakkanaashin” deˈibeenna iita waayee he wode deˈanaagaa yootiyo gishshau, he wodee metoynne unˈˈoy darido wode gidana.—Maatiyoosa 24:21, 22 nabbaba.

2, 3. (a) ‘Iita waayiyaa’ wode Xoossaa asaa bolli aybi gakkanee? (b) Sinttappe yaanabau nuna aybi minttettana danddayii?

² “Iita waayee” wuranau matiyo wode “Maagooga biittan de7iya [Googi]” Xoossaa asaa qohanau eta zambbana. I he qohuwaa gattiyo wode, “mino olanchcha gididi, guitee” Xoossaa asaa qohanau “biittaa kammiya shaaraadan” yaana. (Hiz. 38:2, 14-16) Asa dirijjitee awugeenne Yihoowa asau exatenna. Eta bashshaappe ashshanay Xoossaa xalaala. Morkketi eta xayssanau yiyo wode Yihoowa asay waatanee?

³ Neeni Yihoowa ashkkara gidikko, Yihooway ba asaa iita waayiyaappe ashshana danddayiyoogaa, qassi ashshanaagaa ammanay? Kiitettida PHeexiroosi, “Godai Xoossau goinniya asata paaciyaappe waati ashshanaakko erees; nagaranchchata . . . [“pirddaa gallassi xayanaadan waati naagi wottanaakko,” NW] erees” yaagidi xaafiis. (2 PHe. 2:9, 10) Yihooway ba asaa ashshanau beni wode oottidobaa wotti dentti qoppiyoogee sinttappe yaanabau nuna minttettana danddayees. Yihooway ba asaa ashshiyo wolqqan nuuni keehippe ammanettanaadan maaddiya heezzu leemisota ane beˈoos.

SAˈA UBBAN GAKKIDA BASHSHA HAATTAAPPE ATTIYOOGAA

4. Bashshaa Haattay yaanaappe kase aybi oosettana koshshii?

⁴ Koyro, Nohe wode gakkida Bashshaa Haattaabaa yootiya taarikiyaa qoppa. Bashshaa Haattay yaanaappe kase issi  issibay oosettana koshshees. Keehi gita markkabee keexettana, qassi meheenne doˈay qohettennaadan a giddo gelana koshshees. Yihooway Bashshaa Haattaa ehaana wodiyaa keeranau, markkabee keexettana gakkanaashin naagiis giidi Doomettaabaa taarikee yootenna. Yihooway markkabee keexettidi wuriyo wodiyaa kaseti qoppidi, Bashshaa Haattay doommana gallassaa keerana danddayees. Markkabiyaa keexxanaadan Nohessi yootanaappe daro wodiyaa kasetidi, Xoossay Bashshaa Haattay doommana wodiyaa keeriis. Nuuni hegaa waatidi eriyoo?

5. Doomettaabaa 6:3n Yihooway ay awaajjidee, qassi hegaa yootidoy awudee?

⁵ Geeshsha Maxaafay Yihooway kuuyidobaa saluwan awaajjidoogaa yootees. Doomettaabaa 6:3y yootiyoogaadan i, “Ta Ayyaanai asan merinau de7enna; aissi giikko, asi haiqqiyaagaa; a laittaikka issi xeetanne laatama gidana” yaagiis. Hegee asaa bariyaa xeelliyaagan odettidaba gidenna. Hegee, Xoossaayyo goynnenna asaa saˈaappe awude xayssanaakko kuuyido pirddaa Yihooway awaajjido awaajjuwaa. * Bashshaa haattay 2370n K.K. doommido gishshau, Xoossay hegaa yootidoy 2490 K.K. gidiyoogaa akeekoos. He wode Nohe layttay 480. (Doo. 7:6) Hegaappe 20 gidiya layttay aadhi simmin, 2470ppe K.K. doommidi, Nohe naati yelettidosona. (Doo. 5:32) Bashshaa haattay doommanau xeetu laytta gidiyaagee attiis, shin asaa naati attanaadan Nohee oottana dummabaa Yihooway he wodekka ayyo yootibeenna. Xoossay Nohessi yootennan ay keena layttaa takkanee?

6. Nohee markkabiyaa keexxanaadan Yihooway azazidoy awudee?

⁶ Yihooway ba oottanabaa Nohessi yootennan daro layttaa takkidaba milatees. Nuuni hegaadan qoppiyoy aybissee? Nohee markkabiyaa keexxanaadan Xoossay azaziyo wode, Nohe naati diccidi machidoogaa Geeshsha Maxaafaa taarikee bessees. Yihooway ayyo, “Taani ta maachchaa nenaara maacettana. Neeni ne keettaayyiyo, ne attuma naatanne ne attuma naatu maccaasata nenaara ekkada markkabiyaa giddo gelana” yaagiis. (Doo. 6:9-18) Yaatiyo gishshau, markkabiyaa keexxanaadan Xoossay Noheyyo yootiyo wode, Bashshaa Haattay yaanau 40 woy 50 laytta xallay attennan aggenna.

7. (a) Noheenne a soo asay ammaniyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee? (b) Bashshaa Haattay awude doommanaakko Xoossay wurssettan Noheyyo yootidoy awudee?

⁷ Markkabiyaa keexxiyo wode, Noheenne a soo asay Xoossay ba halchuwaa waatidi polaneeshsha, qassi Bashshaa Haattay awude doommaneeshsha giidi qoppennan aggokkona. Eti ha ubbabaa erennaba gidikkokka, markkabiyaa aggennan keexxiyoogan ammaniyoogaa oosuwan bessidosona. Geeshsha Maxaafay, “Nohee ubbabaakka Xoossai azazidoogaadan oottiis” yaagees. (Doo. 6:22) Bashshaa haattay doommanau laappun gallassay attidaashin, giishshin Noheenne a soo asay mehiyaanne doˈaa markkabe gido gelissanau gidiya wodee attidaashin, Bashshaa Haattay awude doommanaakko wurssettan Yihooway Noheyyo yootiis. Yaatiyo gishshau, “Nohee usuppun xeetu laittaa de7in, naa77antta aginan, tammanne laappuntta gallassan” saluwan deˈiya haattaa maskkooteti dooyettido wode ubbabay giigi uttiis.—Doo. 7:1-5, 11.

8. Bashshaa Haattaa taarikee Yihooway ba asaa awude ashshanaakko eriyoogaa nuuni ammanettanaadan oottiyoy ayba ogiyaanee?

⁸ Yihooway ubbatoo ba asaa ashshanau awudeppenne loˈˈo wodiyaa, qassi aybippenne loˈˈo ogiyaa eriyoogaa Bashshaa Haattaa taarikee qonccissees. Nuuni ha siraatay xayiyo wodiyau mati mati biyo wode, Yihooway halchidobay ubbay i keerido wodiyan, ‘he gallassinne he saatiyan’ polettanaagaa ammanettana danddayoos.—Maa. 24:36; Imbbaaqooma 2:3 nabbaba.

ZOˈO ABBAN BASHSHAAPPE ATTIDOSONA

9, 10. Yihooway Gibxxe olanchata piriyan yegganau ba asaa goˈettidoy ayba ogiyaanee?

⁹ Yihooway ba halchoy polettiyoogaara gayttidaagan oosettiyaabau wodiyaa keeriyoogaa beˈida. Nuuni beˈana naaˈˈantto leemisoy  Yihooway ba asaa ashshanaunne ba sheniyaa polanau zawi baynna ba wolqqaa goˈettiyoogaa bessees. Yihooway ubba wodekka ba asaa ashshana danddayiyoogee qoncce. SHin ba morkketa piriyan yegganau, ba asaa issi issitoo metiya hanotay gakkanaadan paqqadees. Yihooway Israaˈeeleta Gibxxe aylletettaappe kessido wode, hegaa malabay haniis.

¹⁰ Gibxxeppe kiyida Israaˈeelatu qooday heezzu miiloone gidennan aggenna. Paarooni Israaˈeelati haniyoobaa xayidi toylattoosona giidi qoppanaadan oottiya ogiyan Muuse eta kaalettanaadan Yihooway yootiis. (Kessaabaa 14:1-4 nabbaba.) Paarooni ba olanchatuura eta geeduwaa kaallidi Zoˈo Abban gakkin, eti piriyan gelidosona. Israaˈeelati kessi ekkiyo ogee deˈiyaaba milatenna. (Kes.14:5-10) Gidikkokka, Israaˈeelata hirggissiyaabi baawa. Aybissi giikko, Yihooway kelttiyaa gelidi eta ashshana haniyo gishshataassa.

11, 12. (a) Yihooway ba asaa maaddidoy ayba ogiyaanee? (b) Xoossay kelttiyaa gelidoogee ay demissidee, qassi ha taarikiyaappe Yihoowabaa ay tamaariyoo?

¹¹ Israaˈeelata kaalettiya ‘shaaraa tuussay’ guyye aadhidi, Paaroona olanchata teqqiis, qassi etayyo xumanaadan oottiis. Gidikkokka, he shaaraa tuussay maalaaliya hanotan Israaˈeelatuyyo qammaa pooˈissiis. (Kessaabaa 14:19, 20 nabbaba.) Hegaappe simmin, Yihooway arshsho wolqqaama carkkuwaa yeddidi, haattaa shaakki abbaa guyye zaaridi, “mela biitta kessiis.” Taarikee carkkoy “qamma ubban” carkkidoogaanne hegaappe simmin “Israa7eelati abbaa gidduwan mela biittaara hemettidi” pinnidoogaa yootiyo gishshau, hegee daro wodiyaa wurssidoogee sirissenna. Bantta ola para gaariyan deˈiya Paaroona olanchatuura gatti xeelliyo wode Israaˈeelati loddan hemettoosona. Gidikkokka, Yihooway Israaˈeela maaddidi olettiyo gishshau, Gibxxeti etakko gakkana danddayokkona. I Gibxxe olanchatu “wozanaa bashshiis. Laagoi eta waissana mala, GODAI eta para gaaretu irzzuwaa binqqirssaa diggiis.”—Kes. 14:21-25.

¹² Israaˈeelati ubbay abbaa saro pinni simmin, Yihooway Muusa, “Haattai Gibxxetu bolli, eta para gaaretu bollinne eta paraasatu bolli guyye goggana mala, ne kushiyaa abbaa bollan micca” yaagiis. Wotaaddarati haattay bantta bolli yiyaagaappe baqatanau malishin, “GODAI Gibxxeta abbaa gidduwan aatti yeggiis.” Eti attana danddayokkona. “Etappe issoinne attibeenna.” (Kes. 14:26-28) Yaatiyo gishshau, Yihooway ayba hanotaappenne ba asaa ashshanau baayyo wolqqay deˈiyoogaa bessiis.

YERUSALAAME BASHSHAAPPE ATTIYOOGAA

13. Yesuusi ay yootidee, qassi a kaalliyaageeti woygidi qoppana danddayiyoonaa?

¹³ Nuuni beˈana heezzantto leemisoy koyro xeetu layttan Roomati Yerusalaame katamaa oyqqido wode hanidaba. Ha leemisoy Yihooway ba halchoy polettanaadan issi issibay ayba ogiyan hanettanaakko eriyoogaa qonccissees. Katamay 70 M.Ln xayanaappe kase, Yerusalaameeninne Yihudan deˈiya Kiristtaaneti bashshaappe attanau ay oottana bessiyaakko Yihooway ba Naˈaa baggaara yootiis. Yesuusi hagaadan giis: “Hananabaa yootiya Daaneeli odido bashshaa tunatettai geeshsha sohuwan eqqidaagaa intte be7ana; . . . Yihudaa biittan he wode de7iyaageeti deriyaakko baqatona.” (Maa. 24:15, 16) SHin ha hiraagay polettiyo wodiyaa Yesuusa kaalliyaageeti waatidi eranee?

14. Yesuusi yootidobay qonccidi erettanaadan oottiyaabay aybi hanidee?

¹⁴ Yesuusi giidobay daro layttappe guyyiyan qonccidi erettiis. Sessites Gaaliyeesi kaalettiyo Rooma wotaaddarati, Ayhudatu makkalaa teqqanau  66 M.Ln Yerusalaame katamaa yiidosona. Naxa Kessiyaageeta geetettiya, makkalida Ayhudati beeta maqidasiyan qosettido wode, Rooma wotaaddarati beeta maqidasiyaa yuushuwan deˈiya gimbbiyaa qoliyoogaa doommidosona. Beegotti naagiya Kiristtaanetuyyo he hanotay qoncce: Eeqau goynniya Rooma wotaaddarati bantta eeqa malaataa (‘tunatettaa’) oyqqidi beeta maqidasiyaa dirssaa (“geeshsha sohuwaa”) gakkanaashin biidosona. Yesuusa kaalliyaageeti ‘deriyaakko baqatana’ bessiyoy he wode. SHin doodettida katamaappe eti waanidi kiyana danddayiyoonaa? Qoppibeennabay hanana.

15, 16. (a) Yesuusi yootido qoncce azazoy awugee, qassi a kaalliyaageeti hegaa azazettiyoogee keehippe koshshiyoy aybissee? (b) Atotettaa demmanau nuuni ay oottana koshshii?

¹⁵ Sessites Gaaliyeesinne a olanchati qoncce gidenna gaasuwan Yerusalaame aggidi bantta biitti simmiyoogaa doommidosona. Naxa Kessiya Ayhudati eta yedettidosona. Roomatinne makkalida Ayhudati katamaappe kiyido wode, Yesuusa kaalliyaageeti baqatanau qoppennan hanotay injjetiis. Eti bantta aquwaa aggidi, takkennan kiyidi baanaadan Yesuusi qonccissidi yootiis. (Maatiyoosa 24:17, 18 nabbaba.) Eti tumuppe eesotidi kiyana koshshii? Hegaa zaaroy takkennan qoncciis. Amarida gallassaappe guyyiyan, Naxa Kessiya Ayhudati simmi yiidi banttanaara makkalanaadan Yerusalaameeninne Yihudan deˈiyaageeta wolqqanttiyoogaa doommidosona. Katamaappe baqatiyoogee metiyaaba gidiis. Roomati 70 M.Ln, simmidi yiido wode baqatiyoogee danddayettennaba gidiis. (Luq. 19:43) Kataman takkida ooninne piriyan geliis. Deriyaakko baqatida Kiristtaaneti Yesuusi yootidobaa azazettidi, bantta shemppuwaa ashshidosona. Yihooway ba asaa waatidi ashshiyaakko eriyoogaa eti bantta huuphe beˈidosona. Nuuni ha taarikiyaappe ay tamaariyoo?

¹⁶ Iita waayiya wode, Kiristtaaneti Xoossaa Qaalan deˈiya, qassi a dirijjitee yootiyo azazuwaa azazettana koshshees. Leemisuwau, ‘deriyaakko baqatanaadan’ Yesuusi azazidoogee ha wodiyankka oosuwan peˈiyaaba. Nuuni ayba ogiyan baqatanaakko sinttappe beˈana. * Gidikkokka, he wodee gakkiyoode nuuni he azazota kaallanaadan Yihooway qonccissanaagaa ammanettana danddayoos. Nuuni atotettaa demmiyoy azazettiyoogaana gidiyo gishshau, nuna kaallidi deˈiyaagaadan oychiyoogee loˈˈo: ‘Yihooway ha wodiyan ba asaa azaziyoobaa waatada xeelliyaanaa? Sohuwaara azazettiyaanaayye woy azazettanau haganaa sugiyaanaa?’—Yaaq. 3:17.

SINTTAARA YAANABAU MINETTIDA

17. Mata wode Xoossaa asaa bolli gakkana qohuwaabaa Imbbaaqooma hiraagay ay qonccissii?

¹⁷ Ha huuphe yohuwaa doomettan denttido, Googi gattiyo qohuwaabaa ane gujjidi beˈoos. Hegaara gayttida hiraagan Imbbaaqoomi hagaadan giis: “Taani hagaa ubbaa siyin, ta bollai gajigajiis; ta menttershshai kokkoriis; ta meqettaikka kokkoriis; ta tohotikka qassi gunddidosona. Nuna tuggayiyaageeta GODAI qaxxayana gakkanaashin, metuwaa gallassaa taani danddayan naagana.” (Imb. 3:16) Xoossaa asaa bolli gakkana qohuwaabaa siyidoogee hananabaa yootiyaagaa maracceenne menttershshay kokkoranaadan, qassi a bollay gajigajanaadan oottiis. Googa olanchati nuna olanau yiyo wode nuuni yayyana danddayiyoogaa Imbbaaqooma hanotay qonccissees. Gidikkokka, hananabaa yootiyaagee Yihooway ba asaa ashshanaagaa ammanettidi, Yihoowa gita gallassaa danddayan naaganau koyiis. Nuunikka hegaadan ammanettana danddayoos.—Imb. 3:18, 19.

18. (a) Mata wode nu bolli gakkana qohuwaa yayyana koshshennay aybissee? (b) Kaallidi ay beˈanee?

¹⁸ Nuuni beˈido heezzu leemisoti Yihooway ba asaa waatidi ashshanaakko eriyoogaa nuuni ammanettanaadan oottiya ogiyan qonccissoosona. A halchoy polettennan attenna; i xoonanaagee erettidaagaa. Gidikkokka, he gita xoonuwaa goˈˈaa demmanau, nuuni wurssettay gakkanaashin ammanettidaageeta gidana bessees. Ha wodiyan nuuni ammanettidi deˈanaadan Yihooway maaddiyoy ayba ogiyaanee? Kaalliya huuphe yohoy hegaa qonccissees.

[Tohossa qofata]

[Oyshata]