Xoossaakko SHiiqa

Nuuni Neekko Simmanau Koyoos

Issi wode Yihoowayyo oottadii? Zaarettada ayyo oottanau koyiyaaba gidikkokka, i tana mokki ekkaneeshsha gaada qoppay? Hayyanaa ha huuphe yohuwaa akeekan nabbaba. Ha huuphe yohoy nena maaddanau giigiis.

BA DICCIDO Kiristtaane ogiyaa aggida issi maccaasiyaa, “‘Yihoowau taani neekko simmanau koyays, taani nena qohido gishshau hayyanaa atto ga’ yaagada akko woossaas” yaagaasu. Iyyo qarettikkii? Neeni kaallidi deˈiyaagaadan qoppay: ‘Issi wode baayyo oottidaageetubaa Xoossay qoppiyoobay aybee? I eta hassayii? Eti simmanaadan koyii?’ Ha oyshata zaaranau, Ermmaasi xaafido qofaa ane beˈoos. He zaaroti nena ufayssanaagee sirissenna.—Ermmaasa 31:18-20 nabbaba.

Ermmaasi ha qofaa xaafiyo wode deˈiya hanotaa qoppa. Ermmaasa wodiyaappe daro layttaa kasetidi, Yihooway 740n K.K., tammu Israaˈeela zaretu kawotettaa Asooreti omooddanaadan paqqadiis. * Xoossay ba asay gita nagaraa oottiyoogaa doommido gishshaunne i kiittin hananabaa yootiyaageeti odiyoobaa siyennan ixxido gishshau, eta seeranau he metoy gakkanaadan paqqadiis. (2 Kaw. 17:5-18) He asay bantta Xoossaappe shaahettidonne bantta biittaappe haakkido wode, omoodettido biittan gakkida metoy eti bantta qofaa laammanaadan oottidee? Yihooway eta mule dogidee? I eta eta biitti zaaranee?

Zilˈˈettida

He asay omoodettido biittan ba mooruwaa akeekidi ba nagaraappe simmanau koyiis. Eti nagaraappe simmanau wozanappe koyidoogaa Yihooway eriis. Issippe Efireema geetettida, omoodettida Israaˈeelatu xeelaanne eta qofaa Yihooway woygidaakko akeeka.

Yihooway, ‘Efireema zareti azzanidoogaa tumuppe taani siyaas’ yaagiis. (Paydo 18) I Israaˈeelati bantta nagaray kaalettidoban azzanidoogaa siyiis. Eti ba mooruwaa gaasuwan bana gakkida metuwaa qoppiyoonne ba kase deˈuwaa amottiyo wode azzanidi ba huuphiyaa qaattiya, nagaraa oottida naˈaa mala. (Luq. 15:11-17) He asati woygidonaa?

“Neeni nuna xurqqayettibeenna mirgguwaadan wadhdhadasa.” (Paydo 18) Eti banttau seeray bessiyoogaa ammanidosona. Eti kase xurqqayettibeenna mirgguwaa mala. Ha leemisuwaa xeelliyaagan issi xuufee, eti “koyro qambbaraa waaxin makkalibeennaba gidiyaakko xurqqayettenna” mirgguwaa mala gididosona giyoogaa gidana danddayees yaagees.

“Neeni GODAA nu Xoossaa gidiyo gishshau, ane nuna zaara; nuuni neekko simmana.” (Paydo 18) Eti bantta wozanaa kawushshidi, Xoossaa xeesidosona. Eti nagaraa oottidoogan bayidosona, shin haˈˈi simmidi Xoossaa ufayssanau i maaddanaadan woossidosona.

“Ha77i paaxida. Neeni nuna qaxxaya simmin yeellatidi, nu tiraa baqqida.” (Paydo 19) Israaˈeelati nagaraa oottido gishshau  azzanidosona. Eti bantta mooruwaa ammanidosona. Qassi eti keehippe kawuyyidonne yeellatido gishshau, ba tiraa baqqiya asa mala gididosona.—Luq. 15:18, 19, 21.

Israaˈeelati bantta nagaraappe simmidosona. Eti keehippe azzanidosona, bantta nagaraa Xoossaayyo paaxidosona, qassi bantta iita ogiyaappe simmidosona. Eti nagaraappe simmidoogee Xoossay etau qarettanaadan oottanee? I eta zaaranee?

“Taani Assi Keehi Qarettais”

Israaˈeelati kase Yihoowaara dumma dabbotan deˈidosona. I, “Taani Israa7eela asaassi aawa; Efireemikka taassi baira na7a” yaagiis. (Erm. 31:9) Siiqiya aawi ba mooruwan keehippe azzanida naˈa waanidi mokki ekkennan ixxana danddayii? Yihooway Aawa gidiyoogaadan, ba asaabaa qoppiyo ogiyaa waatidi qonccissidaakko akeeka.

“Tumu Israa7eeli taayyo al77o na7ee? I taani siiqiyo na7ee? Ee! taani darotoo a bolli iitabaa haasayikkokka, a hassayiyoogaa aggabeikke.” (Paydo 20) Hagee keehippe qarettiyoogaa bessiya qofa! Ba giidobaa laammennaba gidikkokka ba naˈaa siiqiya aawadan, Xoossay ba naati hemettiyo nagaraa ogiyaappe haakkanaadan zaaretti zaarettidi akeekissiyoogan eta “bolli iitabaa” haasayana koshshiis. Eti bantta morggiyaa zozzissidi siyennan ixxido wode, omoodetti baanaadan paqqadiis; hegee i eti sooppe kiyidi baanaadan oottiis giyoogaa mala. SHin i eta qaxxayidaba gidikkokka, eta dogibeenna. I mule eta dogana danddayenna. Siiqiya aawi ba naata dogenna. Gidoshin, Yihooway ba naati tumu wozanaappe nagaraappe simmidoogaa beˈido wode ayyo aybi siyettidee?

“Ta wozanai a laamotees; taani assi keehi qarettais.” (Paydo 20) Yihooway ba naata keehippe laamotiis. Eti tumu wozanaappe nagaraappe simmido gishshau etau qarettiis, qassi eti akko simmanaadan keehippe laamotiis. Yesuusi yootido leemisuwan miishshaa laalida naˈaa aawaagaadan, Yihooway ba naatuyyo ‘mishettidi,’ eta zaaranau koyiis.—Luq. 15:20.

‘Yihoowau Taani Neekko Simmanau Koyays!’

Ermmaasa 31:18-20n deˈiya qofay, Yihoowa qaretaanne maarotaa nuuni loyttidi akeekanaadan oottees. Xoossay issi wode baayyo oottidaageeta dogenna. Hegaa mala asati akko simmanau koyikko shin? Xoossay “atto giyaagaa.” (Maz. 86:5) I wozanappe nagaraappe simmidi baakko yiyaageeta mokkanau mule ixxis geenna. (Maz. 51:17) Hegaappe dumma hanotan, ufayssan eta mokki ekkees.—Luq. 15:22-24.

Doomettan ibaa denttido maccaasiyaa Yihoowakko simmanau wozanappe koyada, ba heeran deˈiya Yihoowa Markkatu gubaaˈiyaa baasu. A koyro, ba qoppiyo iita qofaa aggana koshshiis. A, “Taani aynne goˈˈennabadan tau siyettiis” yaagaasu. SHin gubaaˈe cimati o minttettidosona, qassi a ayyaanaaban zaarettada minnanaadan maaddidosona. A kumetta wozanaappe galatada, “Yihooway taani soo simmanaadan paqqadidoogee keehippe ufayssiyaaba!” yaagaasu.

Neeni issi wode Yihoowayyo oottidaba, qassi zaarettada ayyo oottanau qoppiyaaba gidikko, ne heeran deˈiya Yihoowa Markkatu gubaaˈiyaa baanaadan nena shoobboos. Bantta nagaraappe simmidaageeti, “Nuuni neekko simmanau koyoos” yaagidi Yihoowakko woossiyo wode, i qaretaaninne maarotan siyiyoogaa hassaya.

[Tohossa qofaa]