Yihoowa Bonchuwaa Qonccissay?

“Nuuni . . . Godaa bonchchuwaa heregadan zaaridi phoolana.”—2 QOR. 3:18.

WOYGADA ZAARUUTII?

Nuuni nagarancha gidikkokka, Xoossaa bonchana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

Woossiyoogeenne gubaaˈe shiiquwaa shiiqiyoogee nuuni Xoossaa bonchuwaa qonccissanaadan maaddiyoy ayba ogiyaanee?

Ubbatoo Yihoowa bonchanau nuna aybi maaddana danddayii?

1, 2. Nuuni Yihoowagaa mala eeshshaa qonccissana danddayoos giidi qoppiyoogee bessiyaaba gididoy aybissee?

 NUUNI ubbay issi issiban nuna yelidaageetu mala. Issi uri issi naˈaa, ‘Neeni likke ne aawaa mala’ woy issi naˈiyo, ‘Neeni ne aaye mala’ yaagishin siyennan aggokko. Naati darotoo banttana yelidaageetuugaadan oottanau maloosona. Nuuni shin? Saluwan deˈiya nu Aawaa, Yihoowa leemisuwaa kaallana danddayiyoo? Nuuni Yihoowa beˈibeennaba gidikkokka, a Qaalaa xannaˈiyoogan, i medhidobaa xomoosi xeelliyoogaaninne Geeshsha Maxaafaa qofaa, ubba qassi Xoossaa Naˈaa, Yesuus Kiristtoosi yootidobaanne oottidobaa yereriyoogan, ufayssiya Xoossaa eeshshata akeekana danddayoos. (Yoh. 1:18; Roo. 1:20) Nuuni Yihoowa bonchuwaa qonccissana danddayoos.

² Xoossay, asaa naati i etayyo halchidobaa oottanau, a eeshshaa qonccissanaunne a bonchissanau danddayiyoogaa, Addaamanne Hewaano medhanaappe kasekka erees. (Doomettaabaa 1:26, 27 nabbaba.) Xoossau aqidaageeta gidiyoogaa oosuwan bessiyoogan, nuna Medhidaagaa eeshshaa qonccissana koshshees. Nuuni hegaadan oottiyaaba gidikko, nu wogay, nu timirtte xekkay woy nu zaree ayba gidinkka, Xoossaa bonchuwaa qonccissiyo gita maatay nuussi deˈees. Aybissi giikko, “Xoossai asa som77o xeellenna; shin dere ubban baassi yayyiyaagaanne xillo ooso oottiyaagaa” galatiyo gishshataassa.—Oos. 10:34, 35.

3. Yihoowayyo oottiyo wode nuussi aybi siyettii?

³ Ayyaanan tiyettida Kiristtaaneti Yihoowa bonchuwaa qonccissoosona. Yaatiyo gishshau, ayyanan tiyettida, kiitettida PHauloosi, “Nuuni ubbaikka naxalan kamettibeenna som77uwan Godaa bonchchuwaa heregadan zaaridi phoolana; qassi . . . he bonchchoi nuna ba meraa milatissidi, bonchchuwaappe bonchchuwau laammana” yaagidi xaafiis. (2 Qor. 3:18) Hananabaa  yootiya Muusee Tammu Azazoti an xaafettido masettida shuchaa oyqqidi Siinaa Deriyaappe wodhido wode, Yihooway aara haasayido gishshau, a somˈˈoy phooliis. (Kes. 34:29, 30) Kiristtaaneti hegaa malabaa beˈibeennaba, qassi eta somˈˈoy phoolennaba gidikkokka, Yihoowabaa, a eeshshaabaanne i asaa naatussi halchido ufayssiyaabaa eti haratussi ufayssan yootiyoogee qonccidi beettees. Beni wode birataappe merettiya heregaadan, ayyaanan tiyettidaageetinne saˈaa laattiya eta laggeti bantta deˈuwaaninne haggaazuwan Yihoowa bonchuwaa qonccissoosona. (2 Qor. 4:1) Xoossaa ufayssiya ogiyan deˈiyoogaaninne Kawotettaabaa ubbatoo sabbakiyoogan Yihoowa bonchuwaa qonccissay?

YIHOOWA BONCHUWAA QONCCISSANA KOYOOS

4, 5. (a) PHauloosaagaadan nuuni aybiira baaxetiyoo? (b) Nagaray nuna qohiyoy ayba ogiyaanee?

⁴ Yihoowa ashkkarata gidiyoogaadan, nuuni oottiyo ubbaban nuna Medhidaagaa bonchanau koyiyoogee qoncce. SHin nuuni suurebaa oottanau koyikkokka, darotoo balabaa oottoos. PHauloosikka hegaadan metootiis. (Roome 7:21-25 nabbaba.) PHauloosi, “Asai ubbai nagaraa oottiis; ashshiya Xoossaappe haakkidosona” yaagidi, nuuni bala amuwaa amottennaadan baaxetana bessiyoy aybissakko qonccissiis. (Roo. 3:23) Addaamee nagaraa oottido gishshau, asaa naati ubbay, meqettaa iita kawodan banttana haariya nagarau aylle gididi yelettidosona.—Roo. 5:12; 6:12.

⁵ Nagaray aybee? Yihoowa eeshshaara, a ogiyaara, i kessido maaraaranne a sheniyaara moggennabay ubbay nagara. Nagaray issi urau Xoossaara deˈiya dabbotaa moorees. Wonddafiyaa dukkiya uri ba zambbidobaa caddennaadan issibay diggana danddayiyoogaadan, nagaray nuuni Xoossaa bonchuwaa qonccissennaadan diggees. Nuuni eriiddi woy erennan nagaraa oottana danddayoos. (Qoo. 15:27-31) Nagaray asaa iitabau wolqqappe denttetteesinne eta banttana Medhidaagaappe shaakkees. (Maz. 51:5; Isi. 59:2; Qol. 1:21) Asaa naatuppe daro baggay Yihoowappe mule haassiya ogiyan deˈiyo gishshau, a bonchuwaa qonccissiyo gita maatay etappe haliis. Nagaraagaa keena asaa naata qohiyaabi baawa.

6. Nuuni nagarancha gidikkokka, Xoossaa bonchuwaa qonccissana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

⁶ Nuuni nagarancha gidikkokka, Yihooway nuussi hidooti deˈanaadan oottiis. (Roo. 15:13) I nagaraa xayssiyaabaa, giishin Yesuus Kiristtoosa wozuwaa yarshshuwaa giigissiis. He yarshshuwan ammaniyoogaa oosuwan bessikko, “nagarau aille” gidokko; qassi Yihoowa bonchuwaa qonccissana danddayoos. (Roo. 5:19; 6:6; Yoh. 3:16) Yihoowa dabbo gididi deˈikko, nuuni ha wodiyan a anjjuwaa demmoos; sinttappe qassi polo asa gidananne merinaa deˈuwaa demmana. Nuuni nagarancha gidikkokka, Xoossay nuna ba bonchuwaa qonccissiya asadan xeelliyoogee ayba gita anjjoo!

XOOSSAA BONCHUWAA QONCCISSIYOOGAA

7. Nuuni Xoossaa bonchuwaa qonccissana koyikko ay ammani ekkana bessii?

⁷ Xoossaa bonchuwaa qonccissanau koyikko, nuuni nagarancha gidiyoogaa akeekana bessees. (2 Odi. 6:36) Xoossaa bonchana mala, nu nagarancha ashoy amottiyoobaa akeekananne hegaa xoonanau baaxetana koshshees. Leemisuwau, nuuni pornograafiyaa beˈidi nagaraa oottiyaaba gidikko, gubaaˈe cimatu maadoy koshshiyoogaa ammanidi ekkananne eti maaddanaadan oychana bessees. (Yaaq. 5:14, 15) Nuuni tumuppe Xoossaa bonchanau koyikko koyro oottana koshshiyaabay hegaa. Nuuni Yihoowayyo goynniyaageeta gidiyoogaadan, a xillotettaa maaraa naagidi deˈiyaakkonne ubbatoo nuna qorana koshshees. (Lee. 28:18; 1 Qor. 10:12) Nagarancha nu ashuwaa amoy aybanne gido, nuuni Xoossaa bonchuwaa  qonccissana mala, he amuwaa agganau ubbatoo baaxetana bessees.

8. Nuuni polo asa gidana xayikkonne, ay oottana koshshii?

⁸ Xoossaa ufayssiyaabaa ubbatoo oottidanne a bonchuwaa polo hanotan qonccissida asi Yesuusa xalaala. Nuuni Yesuusadan polo asa gidana xayikkokka, a leemisuwaa kaallanau baaxetana danddayoos; qassi hegaadan oottana koshshees. (1 PHe. 2:21) Nuuni xooni kiyidobaanne xoonanau baaxetiyoobaa Yihooway erees, qassi a bonchissanau baaxetiyo wode anjjees.

9. Xoossaa bonchuwaa loytti qonccissanaadan Geeshsha Maxaafay nuna maaddiyoy ayba ogiyaanee?

⁹ Nuuni Xoossaa bonchuwaa waatidi loytti qonccissanaakko akeekanaadan Geeshsha Maxaafay maaddana danddayees. Nuuni Geeshsha Maxaafaa loyttidi xannaˈananne i yootiyoobaa yererana koshshees. (Maz. 1:1-3) Geeshsha Maxaafaa galla galla nabbabiyoogee nuuni Xoossaa bonchuwaa loytti qonccissanaadan maaddees. (Yaaqooba 1:22-25 nabbaba.) Geeshsha Maxaafaappe tamaariyoobay nu ammanuwau tuussa, qassi wolqqaama nagaraa oottennaadaaninne Yihoowa ufayssanau murttidoogan minnanaadan maaddees.—Maz. 119:11, 47, 48.

10. Yihoowayyo loyttidi oottanau woosay nuna maaddana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁰ Nuuni Xoossaa bonchuwaa qonccissanaadan koshshiya harabay ‘ubba wode woossiyoogaa.’ (Roo. 12:12) Yihoowa ufayssiya ogiyan nuuni ayyo oottanaadan maaddana mala woossana danddayoos, qassi woossana koshshees. Yihooway geeshsha ayyaanaa immanaadan, ammanuwaa gujjanaadan, paaciyaa xoonanau minttanaadaaninne “tumatettaa qaalaa suuretettan” yootanau maaddanaadan woossana koshshees. (2 Xim. 2:15; Maa. 6:13; Luq. 11:13; 17:5) Issi naˈay ba aawan ammanettiyoogaadan, nuuni saluwan deˈiya nu Aawaa, Yihoowan ammanettana koshshees. Nuuni ayyo loyttidi oottanau maaddanaadan woossikko, i maaddanaagaa ammanettana danddayoos. Nu woosay a salettees giidi mule qoppana bessenna. Hegaappe dumma hanotan, woosan a sabbiyaageeta, galatiyaageeta, ubbatoo, ubba qassi paacee gakkiyo wode a kaaletuwaa koyiyaageetanne a geeshsha sunttaa bonchissiya ogiyan ayyo oottanau maaddanaadan oychiyaageeta gidoos.—Maz. 86:12; Yaaq. 1:5-7.

11. Gubaaˈe shiiqoti nuuni Xoossaa bonchuwaa qonccissanaadan waatidi maaddiyoonaa?

¹¹ Xoossay ba alˈˈo dorssata naaganaadan ‘ammanettida wozannaama ashkkarau’ aawatettaa immiis. (Maa. 24:45-47; Maz. 100:3) Ammanettida ashkkaray nuuni Yihoowa bonchuwaa qonccissanaadan maaddana koyees. Maayuwaa sikkiya uri nu maayuwaa giigissidi nuuni kaseegaappe loˈˈanaadan oottiyoogaadan, gubaaˈe shiiqoti ayyaanaaban nuuni kaseegaappe loˈˈanaadan oottoosona. (Ibr. 10:24, 25) Hegaa gishshau, nuuni pooˈissidi shiiquwaa yiyoogaa meeze oottikko Yihoowayyo loytti oottanau maaddiyaabaappe amaridaagee nuuppe haliyo gishshau, shiiqoy doommennan gakkiyaageeta gidoos.

XOOSSAA MILATIYAAGEETA GIDOOS

12. Nuuni Xoossaa milatana danddayiyoy ayba ogiyaanee?

¹² Nuuni Yihoowa bonchuwaa qonccissanau, ‘a milatiyaageeta’ gidana bessees. (Efi. 5:1) Yihoowa milatiyo issi ogee i qoppiyoogaadan qoppanau baaxetiyoogaa. Hegaappe dumma ogiyan deˈanau baaxetiyoogee a bonchissenna, qassi nunakka qohees. Nu yuushuwan deˈiya alamiyaa haariyay xalahe halaqaa, Seexaanaa Dabloosa gidiyo gishshau, nuuni Yihooway ixxiyoobaa ixxanaunne i dosiyoobaa wozanappe dosanau keehippe baaxetana bessees. (Maz. 97:10; 1 Yoh. 5:19) Xoossaayyo oottiyo suure ogee ubbabaa a bonchuwaayyo oottiyoogaa xalla gidiyoogaa nuuni wozanappe ammanana koshshees.—1 Qoronttoosa 10:31 nabbaba.

13. Nuuni nagaraa ixxana bessiyoy aybissee, qassi nagaraa ixxikko ay oottiyoo?

 ¹³ Yihooway nagaraa ixxees; nuunikka ixxana koshshees. Nuuni nagaraa ixxiyaaba gidikko, nagaraa ootissana danddayiya aybippenne nuuyyo danddayettida ubban haakkoos. Leemisuwau, nuuni kaddiyaageeta gidennaadan naagettana koshshees. Kaddida uri Xoossaa bonchenna. (Zaa. 13:6-9) Hegaa gishshau, kaddidaageetuppe woy bana Yihoowa Markka giiddi Xoossaa bonchissennabaa oottiya urappe haakkiyaageeta gidoos. Hegaa mala uri nu soo asa gidikkokka, appe haakkana koshshees. (1 Qor. 5:11) Kaddidaageetu woy Yihoowa dirijjitiyaa boriyaageetu qofay bala gidiyoogaa ammanttanau etaara palamettiyoogee nuna aybanne goˈˈenna. Woraqataana gidin Intternneetiyan eti xaafidobaa nabbabiyoogee bessennabanne ayyaanaaban qohiyaaba.—Isiyaasa 5:20; Maatiyoosa 7:6 nabbaba.

14. Yihoowa milatiyo ubbaappe aadhiya ogee awugee, aybissi?

¹⁴ Saluwan deˈiya nu Aawaa milatiyo waanna ogee siiquwaa bessiyoogaa. Ee, adan nuuni siiqiyaageeta gidana koshshees. (1 Yoh. 4:16-19) Nuuni issoy issuwaara siiqettiyoogee, Yesuusi erissiyo ashkkaratanne Yihoowayyo oottiyaageeta gidiyoogaa erissees. (Yoh. 13:34, 35) Nuuni polo asa gidenna gishshau, harata siiqanau issi issitoo metootana danddayikkokka, hegaa xoonanaunne ubba wode siiqiyaageeta gidanau baaxetana bessees. Siiquwaanne Xoossaagaa mala hara eeshshata qonccissanau baaxetiyoogee, nuuni keha gidanaadaaninne nagaraa oottennaadan maaddees.—2 PHe. 1:5-7.

15. Nuuni harata siiqiyaaba gidikko, eta ayba ogiyan oyqqiyoo?

¹⁵ Siiqoy nuuni haratuyyo loˈˈobaa oottanau koyanaadan denttettees. (Roo. 13:8-10) Leemisuwau, nu aqo laggiyaa siiqiyoogee nuuni issoy issuwau ubbatoo ammanettidaageeta gidanaadan maaddees. Gubaaˈe cimata siiqiyoogeenne eta oosuwaa bonchiyoogee, nuuni eta kaaletuwaa azazettanaadaaninne etau haarettanaadan maaddees. Banttana yelidaageeta siiqiya naati, etau azazettoosonanne eta bonchoosona, qassi eta sunttaa iitaban denttokkona. Nuuni harata siiqiyaaba gidikko, eta karokko woy bonchennaagaa bessiya hanotan haasayissokko. (Yaaq. 3:9) Qassi Xoossaa dorssaa siiqiya cimati eta qaretan oyqqoosona.—Oos. 20:28, 29.

16. Siiqoy nuna haggaazuwan maaddiyoy ayba ogiyaanee?

¹⁶ Nu haggaazuwankka siiqoy qonccana koshshees. Nuuni Yihoowa keehippe siiqiyo gishshau, asay nu yootiyoobaa siyanau koyenna wode, hidootaa qanxxennan mishiraachuwaa ubbatoo sabbakoos. Siiqoy nuuni haggaazuwau loytti giigettanaadaaninne muruta ogiyan oottanau baaxetanaadan denttettees. Nuuni Xoossaanne asaa tumuppe siiqiyaaba gidikko, sabbakana koshshiyo gishsha xalaalau sabbakokko. Kawotettaabaa sabbakiyoogee boncho maata gidiyoogaa akeekidi, ufayssan sabbakoos.—Maa. 10:7.

UBBATOO YIHOOWA BONCHA

17. Xoossaa bonchuwaa qonccissennaadan nagaray nuna diggiyoogaa eriyo gishshau, nuuni ay oottana koshshii?

¹⁷ Alamiyaa asaappe dariya baggay nagaray ay keena iitabakko erenna, shin nuuni eroos. Hegee nuuni nagarancha nu ashuwaa amuwaa teqqanau baaxetana koshshiyoogaa akeekanaadan oottees. Nagarancha gidiyoogaa akeekiyoogee, nuuni balabaa oottanau amottiyoogaa doommiyo wode, suurebaa oottanau nuna denttettanaadan nu zoriya wozanaa loohissana mala maaddees. (Roo. 7:22, 23) Nu asatettay daafurancha gidikkokka, ay hanotankka nuuni suurebaa oottanaadan Xoossay maaddana danddayees.—2 Qor. 12:10.

18, 19. (a) Iita ayyaana wolqqatuura olettidi xoonanau nuna aybi maaddii? (b) Nuuni ay oottanau murttana koshshii?

¹⁸ Nuuni Yihoowa bonchanau koyikko,  iita ayyaana wolqqatuura olettana bessees. Xoossay immiyo ola maayoy nuuni he olan xoonanaadan maaddees. (Efi. 6:11-13) Asay Yihoowa xallau bessiya bonchuwaa immennaadan oottanau Seexaanay aggennan baaxetees. Dabloosi nuuyyo Yihoowaara deˈiya dabbotaa mooranau ubbatoo danddayido ubbabaa oottees. SHin nuuninne miilooniyan qoodettiya, polo gidenna hara attumaasay, maccaasaynne naati Xoossaayyo ammanettidaageeta gidiyoogeenne a bonchiyoogee Seexaanay xoonettanaadan oottiyaaba. Hegaa gishshau, “Nu Godau Xoossau, neeni bonchchuwaa, sabaanne wolqqaa ekkanau bessaasa. Aissi giikko, ubbabaa neeni medhdhadasa; qassi ubbabaikka neeni koyidoogaadan haniisinne de7iis” yaagida, saluwan deˈiya meretatuugaadan ubbatoo Yihoowa sabbiyaageeta gidoos.—Ajj. 4:11.

¹⁹ Aybi hanikkonne ubbatoo Yihoowa bonchanau murttidaageeta gidoos. Ammanettida daro asati Yihoowa milatanaunne a bonchuwaa qonccissanau banttau danddayettida ubbabaa oottiyoogee a ufayssiyoogee qoncce. (Lee. 27:11) Nu qofaykka, “Abeet Godau ta Xoossau, taani nena ta kumetta wozanaappe galatana. Ne sunttaa merinau bonchchana” yaagidi yexxida Daawitaagaa mala gido. (Maz. 86:12) Azazettiya asaa naati Xoossaa bonchuwaa polo hanotan qonccissana, qassi merinau a sabbana. He wode deˈiyoogee keehi ufayssiyaaba gidana. Neeni Xoossaa Yihoowa bonchuwaa merinau qonccissanau hidootada, ha wodiyan hegaadan oottaydda deˈay?

[Oyshata]

[Sinttaa 30n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Yihoowa bonchuwaa ha ogetun qonccissaydda deˈay?