Woosaa Siyiya Uri Deˈii?

“Taani kase Xoossay deˈiyoogaa sirays. Gidikkokka, issi issitoo woossays. Ta woosaa siyiyay deˈiyoogaa sirays, shin siyiyay deˈana gaada qoppidoogaa kashi giikke. Taani he wode ufayssinne halchoy baynna deˈo deˈaas. Taani abbee paccido asaa xallay Xoossaa ammaniyaabadan qoppiyo gishshau, Xoossaa ammananau yayyaas.”—PATIRISHO, * AYERLANDDE.

NEENI Patirishiigaadan qoppa eray? Xoossay deˈiyoogaa siriyaaba gidikkokka woossay? Yaatikko, hegaadan oottiyay ne xalla gidakka. Kaallidi deˈiyaagaa qoppa.

◼ Birttaaniyaa biittan 2,200 asaappe xeetaappe 22 kushe xallay alamiyaa medhidanne woosaa siyiya Xoossay deˈees giidi ammaniyoogaa issi xinaatee qonccissiis. Gidoppe attin, he asatu giddon xeetaappe 55 kushe asay issi issitoo woossoosona.

◼ Dumma dumma biittatun xinaatiyau oychido 10,000 asaa giddon Xoossi baawa giyaageetuppe xeetaappe 30 kushe gidiyaageeti woossiyoogaa he xinaatee qonccissiis.

Eti Siriyoy Aybissee?

Alena geetettiya, Inggilize biittaa bitanee hagaadan giis: “Taani haymaanootee asaa haaranaunne miishshaa demmanau asi medhidoba gaada qoppiyo gishshau, kase Xoossan ammanikke gays. Qassi Xoossi deˈiyaakko pirdda paci hagaa keena darenna gaada qoppays. Gidikkokka, issi issitoo tarkka uttada, ‘issibaara’ haasayays. Qassi ‘Taani deˈuwan deˈidoy ayba ogiyaanee?’ gaada tana oychays.”

Hegaadan qoppiya asay woossidi zaaro demmiyoogaa siriyo gaasoy deˈees. Darotoo eti siranaadan oottiyay kaallidi deˈiyaagaa mala oyshau zaaro demmennaagaa gidennan aggenna:

◼ Ubbabaa Medhiday deˈii?

◼ Haymaanootee darotoo iitabau gaaso gidiyoy aybissee?

◼ Xoossay asay tuggatanaadan paqqadidoy aybissee?

Neeni ha oyshatu zaaruwaa eriyaaba gidiyaakko, woosaa siyiyay deˈiyoogaa ammanettuutii?

[Tohossa qofaa]