Yihoowappenne Yesuusappe Danddayancha Gidiyoogaa Tamaara

“Godaa danddayai atotettaa gidiyoogaa intte wozanan qoppite.”—2 PHE. 3:15.

WOYGADA ZAARUUTII?

Yihooway danddayancha gidiyoogaa bessidoy ayba ogiyaanee?

Yesuusi daro layttau danddayancha gidana koshshidoy aybissee?

Nuuni Xoossaadan danddayancha gidanau ay oottana danddayiyoo?

1. Yihoowayyo ammanettida issoti issoti woygidi qoppiyoonaa?

 DARO layttau daro metuwaa genccida issi ammanettida michiyaa, “Taani hayqqanaappe kase wurssettay yaaneeshsha?” yaagada oychaasu. Daro layttau Yihoowayyo oottida haratikka hegaadan qoppoosona. Xoossay haˈˈi nuna gakkiya metuwaa ubbaa xayssidi, ubbabaa ooraxissiyo wodiyaa beˈanau amottoos. (Ajj. 21:5) Seexaanaa alamee xayiyo wodee keehippe matattidoogaa nuuni ammananaadan oottiya darobay deˈikkokka, he gallassaa danddayan naagiyoogee metana danddayees.

2. Xoossaagaadan danddayancha gidiyoogaa xeelliyaagan woygiya oyshata beˈanee?

² Gidoppe attin, nuuni danddayancha gidana bessiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Beni wode deˈida Xoossaa ashkkaratuugaadan nu ammanuwaa minttiyaabanne Xoossay qaalaa gelidobaa poliyo wodiyaa danddayan naagiyaaba gidikko, i qaalaa gelidobaa nuuni demmana. (Ibraawe 6:11, 12 nabbaba.) Yihoowaykka danddayiis. I iitatettaa awudenne xayssana danddayees, shin xayssanau bessiya wodiyaa naagiiddi deˈees. (Roo. 9:20-24) I hagaa keenaa danddayidoy aybissee? Yesuusi Xoossaagaadan danddayancha gidiyoogan leemiso gidiyoy ayba ogiyaanee? Nuuni Xoossaadan danddayancha gidikko, ay goˈˈaa demmanee? Nuussi Yihooway takkidaba milatana danddayikkonne, ha oyshatu zaaroy nuuni danddayancha gidanaadaaninne nu ammanuwaa minttanaadan maaddana danddayees.

YIHOWAY DANDDAYIYOY AYBISSEE?

3, 4. (a) Yihooway saˈau halchidobaa polanau danddayancha gididoy aybissee? (b) Addaameenne Hewaana makkalido wode Yihooway waatidee?

³ Yihooway danddayancha gidido gaasoy deˈees. Awudenne ayyo ubbaappe xoqqa maatay deˈiyaaba  gidikkonne, Edenen denddida makkalaa gaasuwan denddida gita oyshati zaaro demmana koshshees. Yihooway he oyshata suure zaaranau guuttaa takkana koshshiyoogaa eriyo gishshau danddayiis. Saluwan deˈiyaageetinne saˈan deˈiyaageeti ubbay oottiyoobaanne qoppiyoobaa i loyttidi eriyo gishshau, nuna goˈˈiyaabaa oottiyoogee qoncce.—Ibr. 4:13.

⁴ Yihooway Addaamenne Hewaani zerettan biittay kumanaadan halchiis. Seexaanay Hewaano cimmin Addaamee azazettennan ixxido wode, Xoossay ba halchuwaa aggi bayibeenna. Qassi i asaa naatun hidootaa qanxxidi, dirbbi kuuyibeenna woy bessennabaa oottibeenna. Hegaappe dumma ogiyan, i asaa naatussinne saˈaassi halchidobaa poliyo ogiyaa qoppiis. (Isi. 55:11) Yihooway ba halchuwaa polanaunne ubbabaa haariyo ba maataa qonccissanau keehi danddayiis; ubba ba halchuwaara gayttida issi issibaa loˈˈo ogiyan polanau shaˈan qoodettiya layttau naagiis.

5. Yihoowa danddayay ayba anjjo demissii?

⁵ Yihooway danddayido hara gaasoy, daro asay merinaa deˈuwaa demmanaadaana. Ha wodiyan, Yihooway “zawai bainna daro asaa” ashshanau issi issibaa giigissiiddi deˈees. (Ajj. 7:9, 14; 14:6) Yihooway ba Kawotettaabaanne ba xillotettaabaa tamaarana mala sabbakiyo oosuwaa baggaara asaa shoobbiiddi deˈees. Kawotettaabaa yootiyoobay asaa naatuyyo aybippenne aadhiya ‘mishiraacho.’ (Maa. 24:14) Yihooway baakko ehiyo uri, loˈˈobaa dosiya tumu lagge gidida, alame yuushuwan deˈiya ishatu maabaraa yame gidees. (Yoh. 6:44-47) Siiqo Xoossay hegaa mala asati bana ufayssiyaabaa oottanaadan maaddees. I saluwan deˈiya ba kawotettan haaranaageeta asaa naatuppe dooriiddi takkiis. Eti saluwaa biidi, saˈan deˈiya asaa naati polo gidanaadaaninne merinaa deˈuwaa demmanaadan maaddana. Yihooway hanno gakkanau danddayidaba gidikkonne, qaalaa gelidobaa polanau oottiiddi deˈees. I he ubbabaa oottiyoy nu goˈˈaassa.

6. (a) Yihooway Nohe wode danddayidoy ayba ogiyaanee? (b) Yihooway nu wodiyan danddayidoy ayba ogiyaanee?

⁶ Yihooway Bashshaa Haattaappe kase deˈiya hanotaa danddayidoogaappe akeekiyoogaadan, hanqquwan suullanaadan oottiyaabay deˈishinkka danddayees. He wode saˈan shori baynnabaynne makkalabay kumiis; qassi asaa naatu hanotay keehi iiti iiti biido gishshau, Yihooway “ba wozanan keehippe seelettiis.” (Doo. 6:2-8) Yihooway he hanotaa merinau coˈˈu giidi xeellana danddayibeenna gishshau, azazettenna asaa naatu bolli Bashshaa Haattaa ehaanau qofaa qachiis. Yihooway Nohe wode “danddayidi gam77ido wode,” Nohanne a soo asaa bashshaappe ashshanau issi issibaa giigissiis. (1 PHe. 3:20) Yihooway ba qofaa Noheyyo odana koshshiyo wodiyan odiis; qassi Nohee markkabiyaa keexxanaadan azaziis. (Doo. 6:14-22) Qassi, ‘xillotettaabaa yootiya’ Nohee he wode yaanau matida bashshaabaa ba shoorotuyyo sabbakiis. (2 PHe. 2:5) Yesuusi nuuni deˈiyo wodee Nohe wodiyaa mala gidiyoogaa yootiis. Yihooway ha iita alamiyaa awude xayssanaakko qofaa qachiis. “He gallassaanne he saatiyaa” ay asinne erenna. (Maa. 24:36) Ha wodiyan, nuuni asay naagettanaadaaninne bashshaappe attana danddayiyo ogiyaa etau yootanaadan Xoossay azaziis.

7. Yihooway qaalaa gelidobaa polanau takkii? Qonccissa.

⁷ Yihooway danddayancha giyoogee wodee aadhanaashin coˈˈu giidi naagees giyoogaa gidenna. I danddayees giyoogee sheneho gi xeellees giyoogaa gidennaagaa akeekana koshshees. Gidoppe attin, nuuni cimiyo wode woy ha iita alamiyan tuggatiyo wode, hegaa hassayiyoogee  metana danddayiyoogee tuma. Nuuni hidootaa qanxxana woy Xoossay ba gelido qaalaa polanau takkiyaabadan qoppana danddayoos. (Ibr. 10:36) I danddayanaadan oottida gaasoy deˈiyoogaanne he danddayido wodiyan ammanettida ba ashkkarata goˈˈiyaabaa oottiiddi deˈiyoogaa nuuni mule dogana koshshenna. (2 PHe. 2:3; 3:9) Yesuusikka Xoossaagaadan danddayidoy ayba ogiyaanakko ane beˈoos.

DANDDAYANCHA GIDIYOOGAN YESUUSI WAANI LOˈˈO LEEMISO GIDII?

8. Yesuusi ay danddayidee?

⁸ Yesuusi Yihoowa sheniyaa oottiiddi deˈees; qassi daro shaˈu layttau ufayssan hegaadan oottiis. Seexaanay makkalido wode, Yihooway ba mexi issi Naˈay Mase gididi saˈaa yaanaadan qofaa qachiis. Yesuusi Mase gididi yiyo wodee gakkanaassi shaˈan qoodettiya layttaa danddayana koshshidoogaa qoppa. (Galaatiyaa 4:4 nabbaba.) He wodiyan i aynne oottennan coˈˈu gi uttidi naagibeenna; shin, ba Aaway immido oosuwaa oottiiddi takkiis. I saˈaa yiido wode, kasetidi odettidaagaadan Seexaanay a worissanaagaa erees. (Doo. 3:15; Maa. 16:21) I keehippe waayettidaba gidikkokka, danddayan Xoossaa sheniyaa poliis. I maalaaliya ogiyan ammanettiis. I Xoossaa sheniyaa polanau ba huuphiyaa kawushshiis; nuuni a leemisuwaa kaallana koshshees.—Ibr. 5:8, 9.

9, 10. (a) Yihooway hanotata giigissanaashin Yesuusi danddayan naagiiddi ay oottidee? (b) Nuuni Yihooway keerido wodiyaabaa ayba ogiyan qoppana koshshii?

⁹ Yesuusi hayquwaappe denddi simmin, saluwaaninne saˈan ayyo maatay imettiis. (Maa. 28:18) I he maataa, Yihooway keerido wodiyan a halchuwaa polanau goˈettees. Yesuusi 1914n Xoossay a morkketa i tohuwan yedhiyoobaa oottana gakkanaashin, Xoossaappe ushacha baggan uttidi danddayan naagiis. (Maz. 110:1, 2; Ibr. 10:12, 13) I mata wode Seexaanaa alamiyaa xayssana. Hegee gakkanaashin, Yesuusi danddayan asaa maaddees; qassi eta “de7o haattaa pulttuwaakkokka” kaalettees.—Ajj. 7:17.

¹⁰ Yihooway keerido wodiyaabaa ayba ogiyan qoppana koshshiyaakko Yesuusi oottidobaappe akeekay? Yesuusi ba Aaway koyiyoobay ayba gidikkonne oottanau yeemottiyoogee qoncce; gidikkokka, Xoossay keerido wodiyaa naagiis. Nuuni ubbay Seexaanaa iita alamee xayiyo wodiyaa naagiyo wode, Xoossaadan danddayancha gidana koshshees; qassi appe kasetana woy hidootaa qanxxana koshshenna. Nuuni Xoossaadan danddayancha gidanau ay oottana koshshii?

XOOSSAADAN DANDDAYANCHA GIDIYO OGIYAA

11. (a) Ammanoy danddayancha gidanau maaddiyoy ayba ogiyaanee? (b) Nuuyyo mino ammanoy deˈanaadan oottiya gaasoy aybee?

¹¹ Yesuusi saˈaa yaanaappe kase, hananabaa yootiyaageetinne Xoossaayyo ammanettida ashkkarati harati, polo gidenna asaykka danddayancha gidana danddayiyoogau leemiso gidoosona. Eti danddayanaadan maaddiday eta ammanuwaa. (Yaaqooba 5:10, 11 nabbaba.) Eti Yihooway etau yootidobaa ammanennaakko, i qaalaa gelidobay polettanaagaa danddayan naaganee shin? Darotoo, eta ammanoy paacettanaadan oottiya, yashshiyaaban woy metiyaaban genccidosona; ayssi giikko, Xoossay qaalaa gelidobaa polanaagaa ammanettidosona. (Ibr. 11:13, 35-40) Ubba Yesuusi ha wodiyan ‘nu ammanuwaa poliyaagaa’ gidiyo gishshau, nuuyyo mino ammanoy deˈanaadan oottiya daro gaasoy deˈees. (Ibr. 12:2) I hiraagaa poliis; qassi nuuyyo ammanoy deˈanaadan oottiya ogiyan Xoossaa halchuwaa qonccissiis.

12. Nu ammanuwaa minttanau ay oottana danddayiyoo?

¹² Nu ammanuwaa minttanaunne danddayancha  gidanau ay oottana danddayiyoo? Keehippe koshshiyaabay Xoossaa zoriyaa oosuwan peeshshiyoogaa. Leemisuwau, neeni ne deˈuwan Xoossaa Kawotettaa kaseyanaadan oottiyaabay aybakko qoppa. Maatiyoosa 6:33n deˈiya zoriyaa oosuwan peeshshanau kaseegaappe aaruwan baaxetana danddayay? Yaatanau, geella neeni kaseegaappe daro saatiyaa haggaazana woy ne deˈuwan issi issibaa giigissana koshshees. Neeni hanno gakkanau a kaaletuwaa kaallanau oottidobaa Yihooway anjjidoogaa hassaya. I neeni Geeshsha Maxaafaa xinaatiyaa demmanaadan woy “asa eratettaa ubbaappe aadhdhiya Xoossaa [sarotettaa]” demmanaadan maaddennan aggenna. (Piliphphisiyuusa 4:7 nabbaba.) Neeni Yihoowa kaaletuwaa kaalliyoogan demmido goˈˈaa yereriyo wode, kaseegaappe aaruwan danddayancha gidanau qoppaasa.—Maz. 34:8.

13. Issi uraa ammanoy minniyoogaanne danddayancha gidiyoogaa aybin leemisana danddayiyoo?

¹³ Hegee issi goshshanchay kattaa zeriyoogaa, bulˈˈiyoogaanne cakkiyoogaa mala. Goshshanchay daro kattaa cakkido payduwan, haranttuwaa zeranaagaa ammanettees. Zeri simmidi, cakkana wodiyaa danddayan naagees; gidikkokka, hegee i zerettaa zerennaadan diggenna; ubba kaseegaappe aaho gadiyan zerana danddayees. I cakkanaagaa ammanettees. Hegaadankka, nuuni Yihoowa zoriyaa siyiyo wode, oosuwan peeshshiyo wodenne a anjjuwaa demmiyo wode, kaseegaappe aaruwan Yihoowan ammanettoos. Yaatiyo wode, nu ammanoy minnees; qassi hegee sinttappe demmana anjjuwaa danddayan naaganau maaddees.—Yaaqooba 5:7, 8 nabbaba.

14, 15. Asaa naata gakkiya tuggaa nuuni ayba ogiyan xeellana koshshii?

¹⁴ Danddayancha gidanau maaddiya harabay, alamiyaabaanne nu hanotaabaa Yihooway xeelliyoogaadan  xeellanau baaxetiyoogaa. Leemisuwau, i asay tuggatiyoogaa ayba ogiyan xeelliyaakko qoppa. I asaa naati tuggatiyo gishshau daro wodiyau azzaniis; shin hegee i loˈˈobaa oottennaadan diggibeenna. Xoossay “xalahe halaqaa oosuwaa xaissanau,” qassi Seexaanay asaa naatu bolli gattido qoho ubbaa zaarettidi giigissanau ba mexi issi Naˈaa kiittiis. (1 Yoh. 3:8) Xoossay tugga ubbaa mata wode merinau xayssana. Hegaa gishshau, Seexaanay haariyo alamiyan deˈiya iitatettay nu ammanuwaa shugissanaadan oottiyoogaappe woy ha alamee xayiyo wodiyaa danddayan naagennan aggiyoogaappe, Xoossay qaalaa gelidobay polettanaagaa ammaniyaageeta gidoos. Yihooway iitatettaa xayssiyo wodiyaa keeriis; qassi ba keerido wodiyan hegaa oottana.—Isi. 46:13; Naho. 1:9.

¹⁵ Keehippe metiya ha wurssetta gallassatun, nu ammanuwaa paacciyaabay nuna gakkana danddayees. Nuuni naaqettiyo wode woy nuuni siiqiyo uri tuggatiyo wode yiillotiyoogaappe, Yihoowan ammanettanau murttana koshshees. Nuuni polo gidenna gishshau, hegaadan oottiyoogee metiyaaba. Gidikkokka, Maatiyoosa 26:39n (Nabbaba.) xaafettidaagaadan, Yesuusi oottidobaa qoppa.

16. Nuuni ha attida wodiyan ay oottana koshshennee?

¹⁶ Wurssettay matattidoogaa siriya uri bala ogiyan qoppiyoogaa doommana danddayees. Hegaa mala uri Yihooway qaalaa gelidobay polettanaagaa siridi ba buzo halchuwaa halchana danddayees. Hegee, ‘Tumuppe Yihooway ba gelido qaalaa polanaakkonne sinttappe beˈana’ giyoogaa mala. Geella i ha alamiyan hayttatanau baaxetana danddayees; Xoossaa Kawotettaa kaseyiyoogaa aggidi duretanau koyana danddayees woy ishalo deˈuwaa deˈanau xoqqa timirttiyaa tamaarana danddayees. SHin hegee ammanoy baynnaagaa bessiyaaba gidennee? PHauloosi Yihooway qaalaa gelidobaa “ammanuwaaninne genccan” demmida, ammanettida asatu leemisuwaa kaallanaadan nuna zoridoogaa hassaya. (Ibr. 6:12) Yihooway ba keerido wodiyan ha iita alamiyaa xayssana. (Imb. 2:3) He wodee gakkanaashin, nuuni Yihoowa oosuwaa saxau oottiyaageeta gidana bessenna. Hegaappe dumma ogiyan, ha wodiyankka keehi ufayssiya, sabbakiyo oosuwaa ubbatoo beegottidinne minnidi oottana koshshees.—Luq. 21:36.

DANDDAYAY AY ANJJO DEMISSII?

17, 18. (a) Danddayancha gidiyoogaara gayttidaagan nuuni ay oottana danddayiyoo? (b) Nuuni ha wodiyan danddayancha gidiyoogan ay anjjo demmiyoo?

¹⁷ Nuuni Yihoowassi oottidoy guutta aginaassa gidin woy daro layttaassa gidin, merinau ayyo oottana koyoos. Ha alamee xayanay awudenne gido, danddayancha gidiyoogee nuuni atotettaa demmana gakkanaashin genccanaadan maaddees. Yihooway nuuni i kuuyidoban ammanettiyoogaa, qassi a sunttaa gishshau nuna tuggay gakkikkokka, ammanettidaageeta gidiyoogaa bessanaadan koyees. (1 PHe. 4:13, 14) Qassi, Xoossay nuuni atotettaa demmanau danddayancha gidanaadan maaddiya ogiyan nuna loohissiiddi deˈees.—1 PHe. 5:10.

¹⁸ Yesuusau maata ubbay saluwaaninne saˈan imettido gishshau, neeni kiyana xayikko, a kushiyaappe nena aybinne wotti ekkana danddayenna. (Yoh. 10:28, 29) Sintta wodiyaabaa, ubba hayquwaakka yayyana koshshenna. Wurssettay gakkanaashin gencciyaageeti attana. Yaatiyo gishshau, ha alamee nuna cimmennaadaaninne nuuni Yihoowan ammanettiyoogaa aggana mala oottennaadan naagettana bessees. Qassi, nuuni ammanuwan minnanaunne Xoossay danddayido wodiyaa eratettan goˈettanau murttana bessees.—Maa. 24:13; 2 PHeexiroosa 3:17, 18 nabbaba.

[Oyshata]

[Sinttaa 21n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Xoossaadan danddayancha gidiyoogee neeni Kawotettaabaa kaseyanaadaaninne anjjuwaa demmanaadan maaddees!