1. Caaqqiyoogaa xeelliyaagan Yesuusi woygidee, qassi aybissi?

 DAROTOO, tumu Kiristtaaneti caaqqana bessenna. Eti caaqqennay Yesuusi, “‘Ee’ giite” yaagidoogaa azazettiyo gishshataassa. Yesuusi giidobay issi uri ba haasayidobaa polana koshshees giyoogaa. Yesuusi he azazuwaa yootanaappe kase, “Mulekka caaqqoppite” yaagiis. Daro asay bantta giidobaa polanaukka qoppennan caaqqiyoogee meeze gidido gishshau, i hegaadan giis. Hegaa mala asati bantta qoppidobaa yootiyo wode, Ee woy CHii giyoogaappe “hara” caaquwaa caaqqiyoogan, ammanettenaageetanne ‘xalahe halaqau’ haarettiyaageeta gidiyoogaa bessoosona.—Maatiyoosa 5:33-37 nabbaba.

2. Caaqqiyoogee ubbatoo bala gidennay aybissakko qonccissa.

² Yesuusi giidobay caaqqiyoogee ubbatoo bala gidiyoogaa bessii? CHii bessenna. Hagaappe kasetiya huuphe yohuwan beˈidoogaadan, Xoossaa Yihoowaynne xillo asa gidida a ashkkaray Abrahaami keehi koshshiyaabau caaqqidosona. Qassi, Xoossaa Higgee yohoy mahettana mala issi issitoo caaqqana koshshiyoogaa yootees. (Kes. 22:10, 11; Qoo. 5:21, 22) Hegaa gishshau, issi Kiristtaanee shilootan markkattiyo wode, i yootiyoobay tuma gidiyoogaa caaqqidi yootana koshshennan aggenna. Woy issi issitoo, issi Kiristtaanee ba qofaa harata ammanttanau woykko issi metoy giigana mala caaqqana koshshiyaabadan qoppana danddayees. Yesuusi Ayhudatu Sanhedirine pirdda keettan caaqqanaadan qeese ubbatu halaqay oychido wode, i hegaa eqettibeenna; shin tumaa yootiis. (Maa. 26:63, 64) Gidikkokka, Yesuusi oossinne caaqqana koshshenna. SHin, i yootiyoobay ammanttiyaagaa gidiyoogaa qonccissanau darotoo, “Taani intteyyo tumaa odais” yaagiis. (Yoh. 1:51; 13:16, 20, 21, 38) Ee giidobaa polida Yesuusa, PHauloosanne haratu leemisuwaappe nuuni tamaarana harabay aybakko ane beˈoos.

3. Yesuusi waatana giidi Xoossaakko woossidee, qassi saluwan deˈiya a Aaway woygidi zaaridee?

³ “Xoossau, taani neeni koyiyoogaa oottanau yaas.” (Ibr. 10:7) Seexaanay yaana geetettida Zerettaa ‘qirbbiyaa dukkiyoogaa’ gujjin, a xeelliyaagan kaseti odettida ubbabay polettanaadan koyiyoogaa qonccissanau, Yesuusi hegaadan giidi ba huuphiyaa Xoossau aattidi immiis. (Doo. 3:15) Hegaa mala gitabaa oottanau eeno giida asi mule baawa. Yesuusi ba giidobaa polanau caaqqanaadan Yihooway koyana xayikkonne, ba Naˈan wozanappe ammanettiyoogaa saluwan uttidi yootiis.—Luq. 3:21, 22.

4. Ee giidobaa Yesuusi ay keena polidee?

⁴ Yesuusi ba sabbakidobaa ubbatoo oosuwan peeshshiis; yaatiyoogan Ee giidobaa poliis. Yesuusi ba Aaway immido oosuwaa oottiyo wode, aybinne ba qofay shaahettanaadan oottana mala paqqadibeenna. I ubbatoo Xoossaa Kawotettaa mishiraachuwaa sabbakiis; qassi Xoossay akko ehiidoogeeta erissiyo ashkkara oottiis. (Yoh. 6:44) Geeshsha Maxaafay, “Xoossai immana giidobau ubbau eeno giidoogee Kiristtoosa baggaara polettana” yaagidi, Yesuusi keehi tumancha gidiyoogaa yootees. (2 Qor. 1:20) Ba Aawaayyo oottana giidobaa poliyoogan Yesuusi keehi loˈˈo leemiso. Hagaappe kaallidi, Yesuusa leemisuwaa kaallanau bau danddayettida ubbabaa oottida uraabaa beˈana.

5. Kiitettida PHauloosi nuuyyo leemiso gidiyaabaa ay oottidee?

⁵ “Ta Godau, taani ai oottoo?” (Oos. 22:10) He wode Saaˈoola geetettiya PHauloosi bonchuwan xoqqu xoqqu giida Yesuus Kiristtoosa erissiyo ashkkarata yedettennaadan digganau, Yesuusi au ajjuutan beettidi azazido wode, PHauloosi hegaadan giidi zaariis. He hanotaappe denddidaagan, PHauloosi ba nagaraappe simmiis, xammaqettiis, qassi Yesuusabaa Ayhuda gidenna asau markkattanaadan imettida oosuwaa aawatettaa ekkiis. PHauloosi he wodeppe doommidi, Yesuusa ba ‘Godaa’ giis, qassi hayqqana gakkanaassi ba giidobaara maayettiyaabaa oottiis. (Oos. 22:6-16; 2 Qor. 4:5; 2 Xim. 4:8) Yesuusi, “Taani giyoogaa oottiyoogaa aggi bayidi, aissi tana, ‘Godau, Godau’ geetii?” giido asaappe PHauloosi dumma. (Luq. 6:46) Ee, Yesuusa bantta Godaa giyaageeti PHauloosaagaadan, bantta giidobaa polanaadan Yesuusi koyees.

6, 7. (a) PHauloosi Qoronttoosa gubaaˈiyaa zaaretti xomoosanau qoppido qofaa laammidoy aybissee, qassi issoti issoti PHauloosi ammanettenna asa giidoogee worddo gididoy aybissee? (b) Nuna sintta xeera gididi kaalettana mala sunttettidaageeta waatana bessii?

⁶ PHauloosi qeeri Isiyaaninne Awurooppan  Kawotettaa mishiraachuwaa mishettidi yootiis; qassi daro gubaaˈeta essiisinne eta zaaretti biidi xomoosiis. Issi issitoo, i ba giidobay tuma gidiyoogaa qonccissanau caaqqiis. (Gal. 1:20) Qoronttoosan deˈiya issoti issoti PHauloosi ammanettenna asa giidi mootido wode i, “Xoossai ammanettidaagaa gidiyoogee tuma gidiyoogaadan, nuuni intteyyo yootiyo qaalai ‘Ee’ nne ‘CHii’ nne giyoogaa gidenna” giidi zaariis. (2 Qor. 1:18) PHauloosi hegaa xaafiyo wode, Efisoonappe denddidi Qoronttoosa biiddi Maqidooniyaara kanttiis. I koyro, Maqidooniyaa baanaappe kase Qoronttoosa zaarettidi xomoosanau qoppiis. (2 Qor. 1:15, 16) Ha wodiyaageetuugaadan, gubaaˈeta xomoosiyo prograamee issi issitoo he wode laamettees. Hegaadan laammiyoy pattennabaassa woy bantta huuphe koshshaassa gidennan, eesoyiyaabaa gaasuwaana. PHauloosi Qoronttoosa gubaaˈiyau loˈˈobaa qoppidi, xomoosanau yaa beennan gamˈˈiis. Hegee gubaaˈiyaa maaddiyoy ayba ogiyaanee?

⁷ PHauloosi Qoronttoosa gubaaˈiyaa ishantti ooyettiyoogaanne shori baynnabaa oottiya uraa coˈˈu giidi xeelliyoogaa siyiis. (1 Qor. 1:11; 5:1) I Qoronttoosa gubaaˈiyau xaafido koyro dabddaabbiyan hegaa giigissanau mintti zoriis. Yaatidi, Efisoonappe Qoronttoosa baanaappe kase, i he gubaaˈiyaa xomoosiyoogee minttettiyaaba gidana mala, eti zoriyaa oosuwan peeshshanaadan guuttaa takkiis. I ba qofaa laammido loˈˈo gaasoy deˈiyoogaa etau yootanau, naaˈˈantto dabddaabbiyan, “Taani Qoronttoosa beennan aggidoogee inttena qohennan agganaassa; hegau taani shemppuwaara de7anau Xoossai taayyo markka” yaagiis. (2 Qor. 1:23) Nuuni PHauloosa toochidaageetu mala gidanau mule koyokko; yaatiyoogaappe, nuna sintta xeera gididi kaalettanau sunttettidaageeta wozanappe bonchiyaageeta gidoos. PHauloosi Kiristtoosa leemisuwaa kaallidoogaadan, nuunikka a leemisuwaa kaallana bessees.—1 Qor. 11:1; Ibr. 13:7.

8. Irbbiqa nuussi leemiso gidiyoy ayba ogiyaanee?

⁸ “Ee; taani baana.” (Doo. 24:58) Irbbiqa Abrahaama naˈaa Yisaaqa gelanau, erenna uraara he galla kiyada 800 kilo meetiriyaappe daro ogiyaa hemettada baanau koyiyoogaa ba aayeessinne ba ishaassi hegaadan gaada yootaasu. (Doo. 24:50-58) Irbbiqa Ee giidobaa polaasu; qassi Yisaaqayyo loˈˈo macho gidada Xoossau ammanettada oottaasu. Hegaappe guyyiyan ba deˈo laytta ubban, Hidootaa Biittan dunkkaaniyan asassa asa gidada deˈaasu. A ammanettidaaro gidiyo gishshau, yaana geetettida Zerettaa, Yesuus Kiristtoosau mayzza gidiyo anjjuwaa demmaasu.—Ibr. 11:9, 13.

9. Uruta ba giidobaa polidoy ayba ogiyaanee?

⁹ “Nuuni nenaara ne asaakko baana.” (Uru. 1:10) Mooˈaaba biitta asa gidida amˈˈeti Urutanne Orppa, Mooˈaabaappe guyye Beetaliheeme biya, amˈˈe gidida bantta bollotee Naaˈoomissi hegaadan giidosona. Wurssettan, Naaˈooma mintta yootido gishshau, Orppa ba biitti simmaasu. SHin, Uruta CHii gaada ba giidobaa oottaasu. (Uruto 1:16, 17 nabbaba.) A bantta soo asaanne Mooˈaaba eeqaa agga bayada, Naaˈoomissi ammanettidaaro gidada ippe shaahettennan deˈaasu. A Yihoowayyo ammanettidaaro gidada genccada goynnido gishshau, Maatiyoosa maxaafan Kiristtoosa yeletaaban odettida ichashu maccaasatuppe issinno gidiyoogan anjjettaasu.—Maa. 1:1, 3, 5, 6, 16.

10. Isiyaasi nuussi loˈˈo leemiso gidiyoy aybissee?

¹⁰ “Hekko, tana kiitta.” (Isi. 6:8) Isiyaasi hegaadan gaanaappe kase, Israaˈeela beeta maqidasiyaappe bollan Yihooway  araatan uttidaagaa yashshiya ajjuutan beˈiis. Isiyaasi he ajjuutaa beˈishin, Yihooway, “Oona kiittoo? Nuuyyo oonee baanai?” yaagiyoogaa siyiis. Yihooway ba kiitaa azazettenna ba asau issi uri yootanaadan oychiis. Isiyaasi Ee giidobaa poliis. I 46ppe dariya layttau ammanettidi hananabaa yootiis; qassi wolqqaama pirddaa kiitaanne tumu goynoy zaarettidi doommanaagaa xeelliyaagan maalaalissiya hidootaa yootiis.

11. (a) Nuuni giidobaa poliyoogee keehippe koshshiyaaba gididoy aybissee? (b) Ee giidobaa polibeenna asatu leemisuwaappe nuuni naagettanaadan maaddiyaabaa ay tamaariyoo?

¹¹ Ha qommoora odettida leemisoti ba Qaalan nuussi xaafetti uttanaadan Yihooway oottidoy aybissee? Nuuni Ee giidobaa poliyoogee keehippe koshshiyaaba gididoy aybissee? ‘Caaquwaa polenna uri hayqoy bessiyoogeetuppe’ issuwaa gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Roo. 1:31, 32) Gibxxe Kawoy Paarooni, Yihudaa Kawoy Sedeqiyaasi, qassi Hanaaneenne Saphiira Geeshsha Maxaafan odettida, Ee giidobaa polibeenna iita leemisotuppe amaridaageeta. Eta ubbaa iita metoy gakkiis; eta leemisoy nuuni naagettanaadan akeekissiyaaba.—Kes. 9:27, 28, 34, 35; Hiz. 17:13-15, 19, 20; Oos. 5:1-10.

12. Nuuni giidobaa polanau maaddiyaabi aybee?

¹² Nuuni deˈiyoy ‘wurssetta gallassaana’ gidiyo gishshau, daroti “geeshshatetti bainnaageeta,” qassi eti ‘ammanuwaa bolla doonan ekkidabaa milatoosona; shin a tumu wolqqaa erikke goosona.’ (2 Xim. 3:1-5) Hegaa mala asatuura laggetenna mala nuuyyo danddayettidabaa ubbaa oottana bessees. Ubba qassi, nuuni Ee giidobaa ubbatoo polanau baaxetiya asatuura muletoo shiiqana koshshees.—Ibr. 10:24, 25.

13. Yesuus Kiristtoosa kaalliya uri oottanau Ee giyo ubbabaappe aadhiyaabay aybee?

¹³ Issi uri oottanau qaalaa gelana danddayiyo ubbabaappe aadhiyaabay ba huuphiyaa Xoossau geppiyoogaa. Banttana yeggi bayidi Yesuusi erissiyo ashkkara gidanau koyiyaageeta heezzu dumma dumma wodiyan oychin, eti Ee giidi bantta halchidobaa yootoosona. (Maa. 16:24) Xammaqettennan aassiyaagaa gidanau koyiya uraa naaˈˈu cimati oychiyo wode, “Neeni Yihoowa Markka gidanau tumuppe koyay?” yaagoosona. Guyyeppe, he uri ayyaanaaban diccidi xammaqettanau koyiyo wode cimati a, “Ne huuphiyaa Xoossaayyo geppidoogaa woosan ayyo yootadii?” giidi oychoosona. Wurssettan, xammaqettiyaageetussi xinqqatiyaa haasayaa shiishshiya ishay, “Yesuus Kiristtoosa yarshshuwan ammanidi, Yihoowa sheniyaa oottanau intte nagaraappe simmidi, intte huuphiyaa ayyo geppidetii?” yaagidi  eta ubbaa oychees. Yaatin, eti shiiqi uttida asaa sinttan Ee yaagidi, Xoossau merinau oottanau qaalaa geloosona.

14. Nu huuphiyaa wodiyaappe wodiyan waatidi qorana bessii?

¹⁴ Neeni mati xammaqettidaagaa gidin woy daro layttau Xoossau oottidaagaa gidin, kaallidi deˈiyaageetu mala oyshata oychiyoogan, wodiyaappe wodiyan ne huuphiyaa qorana koshshees: ‘Yesuus Kiristtoosa leemisuwaa kaalliyoogan, taani oottanau Ee giido ubbabaappe aadhiyaabaa ubbatoo poliyaanaa? Sabbakiyoonne erissiyo ashkkara oottiyo oosuwaa ta deˈuwan kaseyiyoogan Yesuusau ubbatoo azazettiyaanaa?’—2 Qoronttoosa 13:5 nabbaba.

15. Ee giidobaa ne deˈuwan polana koshshiyoy aybiinee?

¹⁵ Nu huuphiyaa Yihoowau geppidoogaa polanau, keehi koshshiya harabankka ammanettidaageeta gidana bessees. Leemisuwau: Aqo oyqqadii? Yaanikko, ne aqo laggiyaa siiqanaunne bonchanau gelido qaalaa ubbatoo naaga. Oosuwaara gayttidabaa polanau paramadii, woy Xoossaa oosuwaara gayttidaagan issi maataa demmanau malkkachaa gelissadii? Yaatikko, neeni oottana giidobaa pola. Hiyyeesa uri nena ba son qumaa shoobbidee? Yaatikko, appe dure gidida uri shoobbikko, ne qofaa laammoppa. Woy neeni sooppe soo baada haggaaziyo wode demmido uraa zaaretta baada a ayyaanaaban maaddanau qaalaa geladii? Gelidaba gidikko, neeni Ee giidobaa pola; yaatikko, Yihooway ne haggaazuwaa anjjana.—Luqaasa 16:10 nabbaba.

16. Nuuni giidobaa polana xayikko waatana koshshii?

¹⁶ Nagarancha gidiyoogaadan “nuuni ubbaikka daroban,” ubba qassi haasayiyooban baliyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. (Yaaq. 3:2) Nuuni giidobaa polibeennaagaa akeekikko, waatana koshshii? Xoossay Israaˈeelatuyyo immido Higgee ‘eesuwan caaqqida’ uri maarotaa demmana danddayiyoogaa yootees. (Wog. 5:4-7, 11) Hegaa mala nagaraa oottiya Kiristtaanetikka bantta nagaraappe simmiyo ogiyaa Xoossay siiquwan giigissiis. Nuuni he nagaraa Yihoowayyo paaxiyaaba gidikko, i Qeese Ubbatu Halaqaa gidida Yesuus Kiristtoosa baggaara nu nagaraa atto gaananne nuna maarana. (1 Yoh. 2:1, 2) SHin Xoossan ubbatoo nashettanau, eesuwan caaqqiyoogaa meeze oottennan aggiyoogaaninne he nagaray kaalettidobaa giigissanau nuuni danddayiyo ubbabaa oottiyoogan, nuuni nagaraappe simmidoogaa erissiyaabaa oottana bessees. (Lee. 6:2, 3) Polana danddayennabaa oottanau qaalaa gelanaappe kasetidi loytti qoppiyoogee keha.—Eranchchaa 5:2 nabbaba.

17, 18. Ee giidobaa polanau baaxetiya ubbati sinttanau demmana ufayssiyaabay aybee?

¹⁷ Ee giidobaa polanau ubbatoo baaxetiya Yihoowa ashkkarati ubbay sinttanau demmanabay keehi maalaaliyaaba! Tiyettida 144,000ti saluwan hayqqenna deˈuwaa demmidi, yan Yesuusaara a Kawotettan “issippe sha7u laittau haarana.” (Ajj. 20:6) Daro miilooniyan qoodettiya harati qassi, gannate saˈan Kiristtoosa Kawotettaa haaruwan anjjuwaa demmana. He wode eti asatettaaninne qofan polo gidana.—Ajj. 21:3-5.

¹⁸ Yesuusa SHaˈu Layttaa Haaruwaa wurssettan gakkiya paaciyaa ammanettiyaageeta gididi xoonikko, hegaappe simmin ooninne giyoobaa sirokko. (Ajj. 20:7-10) He wode deˈiya ubbay Ee woy CHii giidobaa giidoogaadan polana. He wode deˈiya asay ubbay ‘tumaa Xoossaa’ gidida, saluwan deˈiya, siiqiya nu Aawaa, Yihoowa leemisuwaa polo hanotan kaallana.—Maz. 31:5.