BENI wode xaafettida ha xiqiseti Geeshsha Maxaafan deˈokkona. Daro xeetu layttau, maccaasaa yuuˈanau ha xiqiseti gaaso gididosona. Ha wodiyankka, issoti issoti maccaasaa naaqqiyoogee likke gaanau haymaanoote xuufeta goˈettoosona; eti asaa naata gakkiya metuwau gaaso gididay maccaasaa yaagoosona. SHin, Xoossay maccaasaa attumaasay karanaadaaninne qohanaadan halchidee? Hegaa xeelliyaagan Geeshsha Maxaafay woygiyaakko ane beˈoos.

Xoossay maccaasaa qanggidee?

CHii qanggibeenna. Xoossay ‘qanggidoy,’ ‘Seexaanaa giyo beni shooshshaa.’ (Ajj. 12:9; Doo. 3:14) Xoossay Addaamee ba machiyo “haarana” giidoogee, i attumaasay maccaasaa haariyoogee bessiyaaba giidi qoppidoogaa qonccissiyaaba gidenna. (Doo. 3:16) I Addaamenne Hewaani bolli nagaray kaalettiyo azzanttiyaabaa yootiis.

Hegaa gishshau, maccaasaa qohiyoogee Xoossay halchidoba gidennan, asay nagarancha gidiyoogaa gaasuwan hanidaba. Koyro nagaraappe maarotaa demmanau maccaasay attumaasau haarettana bessees giyo qofay Geeshsha Maxaafan baawa.—Roo. 5:12.

Xoossay maccaasaa attumaasaappe laafa oottidi medhidee?

Akkay, hegaadan medhibeenna. Doomettaabaa 1:27y, “Xoossai asaa ba leemisuwan medhdhiis; i a Xoossaa leemisuwan medhdhiis; i eta attumaasanne maccaasa medhdhiis” yaagees. Hegaa gishshau, maccaasaykka attumaasaykka koyroppekka doommidi, Yihoowagaa mala eeshshay deˈiyoogeeta gididi merettidosona. Addaameenne Hewaana merettiyo wode issoy issuwaappe dumma gidikkokka, etau issi mala oosoy imettiis; qassi Xoossay eta issi ayfiyan xeellees.—Doo. 1:28-31.

Xoossay Hewaano medhanaappe kasetidi, “Taani ayyo [Addaameyyo] injjetiyaabaanne maaddiyaabaa kessana” yaagiis. (Doo. 2:18) “Injjetiyaaba” giya qaalay maccaasay attumaasaappe laafa gidiyoogaa bessii? Akkay bessenna; ayssi giikko, “injjetiyaaba” geetettidi  birshshettida Ibraysxxe qaalay issi uraara hashetiyoogaa bessees. Asaa shukkiya aakimeenne shuhettiya ura donjjilissiya marppiyaa caddiya uri hashetidi oottiyoobaa qoppa. Eti issoy issuwaara hashetennan oottana danddayiyoonaa? Mule danddayokkona. Akkamiya waannay shukkiyaagaa gidikkonne, i hinkkuwaappe aadhii? Aadhees gaana danddayettenna. Hegaadankka, Xoossay attumaasaynne maccaasay annaacettanaadan gidennan, hashetidi deˈanaadan medhiis.—Doo. 2:24.

Xoossay maccaasau qoppiyoogaa bessiyaabi aybee?

Xoossay, nagarancha attuma asay ay oottanaakko eriyo gishshau, maccaasaa naaganau halchidobaa daro wodiyaappe kase yootiis. Lor Anard giyo xaafiyaa, Geeshsha Maxaafay maccaasaabaa yootiyoobaa xeelliyaagan xaafido, La Bible au féminin giyo ba maxaafan 16tta xeetu layttan K.K., imettida Muuse Higgiyaabaa hagaadan gaasu: “Higgiyaa maachay maccaasaabaa yootiyo wode, darotoo eta maatay naagettanaadan yootees.”

Leemisuwau, Muuse Higgee aawaakka aayyiyookka bonchanaadan azazees. (Kes. 20:12; 21:15, 17) Abbe ixeta maccaasaa saaphoyanaadankka Higgee azazees. (Kes. 21:22) Ha wodiyankka, Xoossaa higgiyan maccaasau deˈiya maatay, daro biittatun asay maccaasaa diggido maataappe keehi dummatees. SHin, Xoossay maccaasau qoppiyoogaa bessiya harabaykka deˈees.

Xoossaa Yihooway Israaˈeelatussi immido Higgee eti kandduwan geeshsha gidanaadaaninne Yihoowa baxuuxanaadan, qassi eta asatettan keehippe maaddiis. Eti Xoossay yootiyoobaa siyidi azazettiyaaba gidikko, “biittan de7iya kawotettatu ubbaappe” xoqqu xoqqu gaana. (Zaa. 28:1, 2) Muuse Higgiyan maccaasau deˈiya maatay aybee? Hagaappe kaallidi deˈiyaabaa akeeka.

1. Etau huuphiyan huuphiyan deˈiya laˈatettaa. Beni wode daro biittatun deˈiya maccaasaappe dumma hanotan, Israaˈeela biittaa maccaasau daro laˈatettay deˈees. Azinay so asaayyo huuphe gidikkonne, i ba machen keehi ammanettiyo gishshau, a ‘gadiyaa koyada shammananne’ ‘woyniyaa turaa tokkana’  danddayausu. A suqqiyoogaaninne daddiyoogan qara gidikko, zalˈˈanakka danddayausu. (Lee. 31:11, 16-19) Maccaasa ubbau maatay deˈiyoogaa Muuse Higgee yootees.

Beni Israaˈeelen maccaasay ubbay Xoossaara dabbotana danddayees. Geeshsha Maxaafay bana qofissidabau Xoossaakko woossida, qassi ba shiiqettidobaa au xuuran odida Haannibaa yootees. (1 Sam. 1:11, 24-28) SHuneema giyo kataman deˈiya issi maccaasiyaa hananabaa yootiya Elssaaˈa Sambbatan Sambbatan zoretaa bessausu. (2 Kaw. 4:22-25) Xoossay Debooranne Huldda bana kalˈˈattanaadan oottiis. Asay keehi yaynniyo attuma asatikka qeesetikka eta zoriyaa oychoosona.—Daan. 4:4-8; 2 Kaw. 22:14-16, 20.

2. Eti tamaarana danddayoosona. Maccaasaykka Higgiyaa maachaa Xoossaara maacettido gishshau, Higgiyaa nabbabiyo wode siyanaadan shiiqoosona; hegee eti tamaaranaadan maaddiyaaba. (Zaa. 31:12; Nah. 8:2, 8) Eti asaara issippe goynnana malakka tamaarana danddayoosona. Leemisuwau, issoti issoti gayttiyo dunkkaaniyan ‘oottoosona’; qassi harati citan issippe yexxoosona.—Kes. 38:8; 1 Odi. 25:5, 6.

Daro maccaasay wodhiya zalˈˈiyaa zalˈˈiyoogaa erees. (Lee. 31:24) He wode hara biittatun aawa xallay ba attuma naata tamaarissiyo wogaappe dumma hanotan, Israaˈeela biittaa maccaasay ba attuma naati gitaa gidana gakkanaashin tamaarissees. (Lee. 31:1) Beni Israaˈeelen deˈiya maccaasay tamaaridaagaa gidiyoogee qoncce.

3. Eti bonchettidaageeta. Tammu Azazotuppe issoy, “Ne aawaanne ne aayyiyo bonchcha” yaagees. (Kes. 20:12) Erancha Kawuwaa Solomoni xaafido leemisoy hagaadan gees: “Ta na7au, ne aawaa zoriyaa ezgga; ne aayyiyaa tamaarissiyoogaakka karoppa.”—Lee. 1:8.

Attumaasay maccaasaa bonchanaadan yootiya daro azazoti Higgiyan deˈoosona. (Wog. 18:6, 9; Zaa. 22:25, 26) Loˈˈo azinay ba machiyaa abbe paca gidiyoogaa qoppana koshshees.—Wog. 18:19.

4. Higgee eti qohettenna mala naagees. Yihooway, i “aawi bainna naatussi aawa; qassi azinai haiqqido maccaasata naagiyaagaa” gidiyoogaa ba Qaalan yootiis. Hegee, eta maataa naagissana danddayiya aawi woykko azini baynnaageeta i naagiyoogaa bessees. (Maz. 68:5; Zaa. 10:17, 18) Yaatiyo gishshau, hananabaa yootiya i azinay hayqqido amˈˈe maccaasiyo  acuwaaway iissettido wode, a acuwaa qanxxanaunne ba deˈuwau koshshiya miishshaa demmada bonchettidaaro gidanaadan Yihooway maalaalissiyaabaa oottidi maaddiis.—2 Kaw. 4:1-7.

Israaˈeelati Hidootaa Biittaa gelanaappe kase, Xalofihaada giyo bitanee attuma naˈa yelennan hayqqiis. Yaatiyo gishshau, a macca naati ichashati banttassi Hidootaa Biittan “laattiyo biittaa” immana mala Muusa oychidosona. Muusee he macca naata maara oyqqanaadan Yihooway assi yootiis. I Muusessi, “Eta aawaa ishanttu giddon neeni etayyo laattiyo biittaa imma; a laatai eta gakko” yaagiis. He wodeppe doommidi, Israaˈeele biittaa macca naati bantta aawaa biittaa laattana danddayoosona; qassi hegaa bantta naata laatissana danddayoosona.—Qoo. 27:1-8.

Muuse Higgee maccaasay bonchettanaadan yootees; qassi eta maataakka naagissees. SHin, oyddantto xeetu laytta K.K. doommidi, Giriiketi maccaasaa laafa gididi merettidabadan xeelliyo wogay Ayhuda haymaanootiyaara walahettiis.—“Maccaasaa Yuuˈiyoogaa Bessiya Beni Xuufeta” giya saaxiniyaa xeella.

Leemisuwau, Giriike asa gidida, danttuwaa xaafiya Heseyedi (hosppuntta xeetu layttan K.K.) asaa gakkiya metuwaa ubbau gaasoy macca asa giis. I, “hayqqiyoogee attenna attuma asaa barchiyaa bessanau etaara deˈiya woriya marzze mala gidida maccaasaa zerettaanne sheeshshaa” xeelliyaagan Tiyoogoni giyo ba xuufiyan yootiis. Naaˈˈantta xeetu layttaa doomettan K.K., ha qofay Ayhuda haymaanootiyan meeze gidiis. Naaˈˈantta xeetu layttaa M.Ln, xaafettida Talmudee attuma asau hagaadan gees: “Maccaasaara keehi haasayiyoogee intte shori baynnabaa polanaadan oottiyo gishshau, hegaadan haasayoppite.”

Maccaasaa hegaadan siriyoogee Ayhuda asay daro wodiyau eta yuuˈanaadan oottiis. Yesuusi saˈan deˈiyo wode, eti beeta maqidasiyan Maccaasaa Dabaabaa xallan shiiqoosona. Haymaanootiyaa timirttiyaa tamaariyay attuma asa xalla; qassi Ayhuda woosa keettan maccaasaa attuma asaappe dummasan utissennan waayi aggana. Ayhuda wogaa tamaarissiya issi bitanee, “Ba naˈiyo Torah [Higgiyaa] tamaarissiyaagee o pokkobaa tamaarissees” yaagidoogee Talmudiyan deˈees. Ayhuda haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Xoossaa qofaabaa bala timirttiyaa tamaarissiyoogan daro attuma asay maccaasaa karanaadan oottidosona.

Yesuusi saˈan deˈiyo wode, dere wogadan xeelliyo, gaasoy baynnan ixxiyo hegaa mala ixuwaa akeekiis. (Maa. 15:6, 9; 26:7-11) Hegaa mala timirttee i maccaasaa bessenna ogiyan oyqqanaadan oottidee? A eeshshaappenne a qofaappe ay tamaarana danddayiyoo? Tumu Kiristtaane haymaanootee maccaasay woppu gaanaadan oottidee? Hagaappe kaallidi deˈiya huuphe yohuwan he oyshatu zaaruwaa beˈana.