Neeni Ammanettida Suntta!

“Intte intte huuphessa gidekketa.”—1 QOR. 6:19.

WOYGADA ZAARUUTEE?

Sunttettida ashkkarati beni wode ay oottiyoonaa?

Xoossay sunttido ashkkaratu ubbau deˈiya aawatettay aybee?

Nuuni Xoossaa ashkkara gidiyoogaadan, ayyo oottiyo maataa ayba ogiyan xeellana koshshii?

1. Asay aylletubaa qoppiyo wode, ay qoppii?

 GIRIIKE biittaa xaafee, 2,500 laytta gidiya wodiyaappe kase, ooninne aylle gidanau koyennaagaa yootiis. Ha wodiyan deˈiya daro asay he qofaa maayees. Asay aylletubaa qoppiyo wode, harati wolqqan ootissiyoonne meqetti baynna ogiyan oyqqiyo asaabaa, qassi huqqunnidi banttana haariya godatu xallaa maaddiyaaba oottiya asaabaa qoppees.

2, 3. (a) Kiristtoosau eeno giya aylletuyyo woykko ashkkaratuyyo ayba maatay deˈii? (b) Sunttatu oosuwaa xeelliyaagan woygiya oyshata beˈanee?

² SHin, Yesuusi bana kaalliyaageeti bantta huuphiyaa ziqqi oottiya ashkkara woykko aylle gidanaagaa yootiis. Gidikkonne, tumu Kiristtaanetu aylletettay eta kawushshiyaaba woy huqqunniyaaba gidenna. Ha aylleti bonchettidaageetanne ammanettidaageeta. Leemisuwau, Yesuusi hayqqanaappe guuttaa kasetidi issi “ashkkaraa” xeelliyaagan yootidobaa qoppa. Kiristtoosi ‘ammanettida wozannaama ashkkarau’ oosuwaa immanaagaa kasetidi yootiis.—Maa. 24:45-47.

³ Yesuusi bana kaalliya tiyettidaageeta ‘ashkkara’ * giidoogee Luqaasa maxaafankka xaafettiis. (Luqaasa 12:42-44 nabbaba.) Ha wodiyan deˈiya ammanettida Kiristtaanetuppe daroti ammanettida wozannaama ashkkaraa yara gidokkona. SHin, Xoossaayyo oottiya ubbay suntta gidiyoogaa Geeshsha Maxaafay yootees. Xoossaa oosuwan nuussi ayba aawatettay deˈii? Nuuni he aawatettaa ayba ogiyan xeellana koshshii? Hegaa eranau, beni wode sunttati oottiyoobaa ane beˈoos.

 SUNTTETTIDAAGEETI OOTTIYOOBAA

4, 5. Beni wode, sunttettida ashkkaratussi deˈiya aawatettay aybee? Leemisuwaa yoota.

⁴ Beni wode, sunttettida ayllee godaa soo oosuwaa woy zalˈˈiyaa kaalli xeelliya ammanettida ura. Sunttettida urau gita aawatettay deˈees; qassi i ba godaa soo aquwau, miishshaunne hara ashkkaratuyyo aawatees. Abrahaamassi deˈiya daro aquwaa ayssiya Elˈˈeezara hanotaappe hegaa akeekana danddayoos. Abrahaami ba naˈaa Yisaaqayyo macho oychana mala Masphexoomiyaa kiittidoy Elˈˈeezara gidennan aggenna. Hegee keehi gita aawatetta!—Doo. 13:2; 15:2; 24:2-4.

⁵ Abrahaama naˈaa naˈay yelido Yooseefi PHoxiifaara son alaafe. (Doo. 39:1, 2) Guyyeppe, Yoosefaukka a “keettaa halaqaa” gididi sunttettida ashkkaray deˈees. Yooseefi sunttido ashkkaray a ishantta tammata imattiis. Yooseefi biraa wanccaa goˈettidi ba ishantta paaccido wode i gitabaa oottiis. Hegee goday ba sunttido ashkkaran keehi ammanettiyoogaa bessees.—Doo. 43:19-25; 44:1-12.

6. Cimati oottiyo dumma dumma oosoy aybee?

⁶ Daro layttaappe guyyiyan, kiitettida PHauloosi gubaaˈiyaa cimati ‘Xoossaa oosuwau alaafe’ giidi xaafiis. (Tii. 1:7) “Xoossaa dorssaa wudiyaa” heemmanau sunttettida cimati, gubaaˈiyaa sintta xeera gididi kaalettoosona. (1 PHe. 5:1, 2) Eta aawatettay dumma dumma gidiyoogee tuma. Leemisuwau, ha wodiyan deˈiya cimati daroti issi gubaaˈiyan oottoosona. Woradaa xomoosiyaageeti daro gubaaˈiyaa xomoosoosona. Macara biiruwaa konttiyaa yarati issi biittan deˈiya gubaaˈiyaa ubban oosettiyaabaa kaalloosona. Gidikkokka, eti ubbay bantta oosuwaa ammanettidi oottana koshshees; qassi ubbaykka “bantta oottidobaa Xoossau yootana” bessees.—Ibr. 13:17.

7. Kiristtaaneti ubbay sunttettida ashkkara gidiyoogaa aybin eriyoo?

⁷ Gubaaˈe cima gidenna, ammanettida daro Kiristtaanetubaa shin? Kiitettida PHeexiroosi ubba Kiristtaanetuyyo hagaadan giidi xaafiis: “Intte huuphiyan huuphiyan Xoossaappe dumma dumma aaro kehatettaa ekkidoogaadankka, Xoossaa dumma imuwaa loitti gishiyaageetudan, issoi issuwau oottite.” (1 PHe. 1:1; 4:10) Nuuni nu mala Kiristtaaneta maaddanau goˈettanaadan, Xoossay ba aaro kehatettan nuussi ubbaassi imotaa, aquwaa, eraa woy hiillaa immiis. Yaatiyo gishshau, Xoossau oottiya ubbaykka sunttettida ashkkara, qassi eti bantta oottidoban bonchettoosona, ammanettoosonanne oyshettoosona.

NUUNI XOOSSAASSA

8. Nuuni hassayana bessiyo keehi koshshiya issi maaray awugee?

⁸ Nuuni sunttettida ashkkara gidiyoogaadan, qoppana koshshiyo heezzu maarata ane beˈoos. Koyroogee: Nuuni ubbay Xoossaassa; qassi nuuni oottiyooban i nuna oychees. PHauloosi, “Intte intte huuphessa gidekketa. Aissi giikko, Xoossai inttena waagan [Kiristtoosa suuttaa yarshshuwan] shammiis” yaagiis. (1 Qor. 6:19, 20) Nuuni Yihoowassa gidiyo gishshau, a azazuwaa azazettana koshshees; “a azazoykka deexo gidenna.” (Roo. 14:8; 1 Yoh. 5:3) Qassi nuuni Kiristtoosa ashkkara. Beni wode sunttettida ashkkaratuugaadan nuussikka laˈatettay deˈikkonne, ubbaban laˈa gidokko. Nuuni azazuwaa kaallana bessees. Nuuyyo ayba maati deˈikkokka, nuuni Xoossaanne Kiristtoosa ashkkarata.

9. Goday ba ashkkaray oottanaadan koyiyoobaa Yesuusi qonccissidoy ayba ogiyaanee?

⁹ Yesuusi, nuuni godaanne ashkkaraa giddon deˈiya dabbotaa akeekanaadan maaddees. I issitoo, gallassa kumettaa oottidi yiida ashkkaraabaa ba erissiyo ashkkaratussi yootiis. Goday ba ashkkaraa, “Qumaa  maanau shiiqa utta” gii? Geenna. I hagaadan gees: “Taani maana kahuwaa giigissa; ne afalaa laammada, taani miishiininne uyishin, taassi kiitetta. Guyyeppe neessi ma, uya.” Yesuusi ba erissiyo ashkkarata ay tamaarissanau koyidee? I, “Hegaadan inttekka azazettido ubbabaa oottido wode, ‘Nuuni pattenna aille; nu ooso xalaalaa oottida’ yaagite” yaagiis.—Luq. 17:7-10.

10. Nuuni Yihoowau haggaazanau baaxetiyoogaa i nashshiyoogaa bessiyaabi aybee?

¹⁰ Yihooway nuuni au oottanau baaxetiyoogaa nashshees. Geeshsha Maxaafay, “Intte oottido oosuwaanne . . . Xoossaa siiqido siiquwaa Xoossai doganau worddanchcha gidenna” yaagees. (Ibr. 6:10) Yihooway nuuni nu wolqqappe aadhiyaabaa oottanaadan koyenna. Hegaa bollikka, nuuni oottanaadan i koyiyo ubbabay nuna maaddiyaaba; qassi deexxiyaaba gidenna. Yesuusi tamaarissidoogaadan, ashkkaray bana ufayssiyaabaa oottiyoogaappe ba goday koyiyoobaa kaseyees. Hegaadankka, nu huuphiyaa Xoossau geppiyo wode, a sheniyaa kaseyanau qaalaa gelida. Hegan neeni maayettikkii?

YIHOOWAY NU UBBAAPPE KOYIYOOBAA

11, 12. Nuussi ay mala eeshshay deˈana bessii, qassi aybippe haakkana koshshii?

¹¹ Naaˈˈantto maaray hagaa: Sunttettida ashkkara gidiyoogaadan, nuuni ubbay kaalliyo maaray issi mala. Kiristtaane gubaaˈiyan issi issi maatay amarida asau imettees. SHin daro oosoy ubbay oottiyooba. Leemisuwau, nuuni Yesuusa kaalliyaageetanne Yihoowa Markkata gidiyoogaadan, issoy issuwaa siiqana mala Yihooway azaziis. Yesuusi siiqoy tumu Kiristtaaneta shaakki erissiya malaata gidiyoogaa yootiis. (Yoh. 13:35) Gidikkonne, nuuni siiqiyoy nu ishanttu xalla gidenna. Eta haymaanootee nuugaappe dumma gididoogeetakka siiqanau baaxetoos. Nuuni ubbay hegaadan oottana danddayoos; qassi oottana koshshees.

¹² Qassi nuuni loˈˈo eeshshay deˈiyoogeeta gidana koshshees. Xoossaa Qaalay likke gidenna giidi yootiyoobaa oottana koshshenna. PHauloosi hagaadan giis: “SHaaramuxana qaaqqatiyaageeti woi eeqassi goinniyaageeti woi shaaramuxiyaageeti woi attumaasa gidiiddi, attumaasaara shaaramuxiyaageeti, woi kaisoti woi miishshaa amottiyaageeti woi mattottiyaageeti woi cayiyaageeti woi bonqqiyaageeti Xoossaa kawotettaa laattokkona.” (1 Qor. 6:9, 10) Xoossay suure giyoobaa oottiyoogee metana danddayees. SHin hegaadan oottanau baaxetikko, nuuni daro anjjuwaa demmoos. Leemisuwau, nuussi payyatettay deˈana danddayees; qassi haratuura sarotettaaninne Xoossaara mino dabbotan deˈana danddayoos.—Isiyaasa 48:17, 18 nabbaba.

13, 14. Ubba Kiristtaanetuyyo ayba aawatettay imettidee, qassi nuuni he aawatettaa ayba ogiyan xeellana koshshii?

¹³ Sunttettida ashkkarati oottiyoobi deˈiyoogaakka hassaya. Nuussikka oottiyoobay deˈees. Nuuyyo alˈˈo imotay, giishin tumaa eray imettiis. He eridobaa nuuni hara asau yootanaadan Xoossay koyees. (Maa. 28:19, 20) PHauloosi, “Asai nuna Kiristtoosa ashkkaratudaaninne Xoossaa Xuuraa naagiya sunttatudan qoppo” yaagiis. (1 Qor. 4:1) PHauloosi geeshsha “xuuraa” woy Geeshsha Maxaafaa tumaa harata tamaarissanau bau aawatettay imettidoogaa eriis. Godaa, Yesuus Kiristtoosi i hegaa oottanaadan koyees.—1 Qor. 9:16.

¹⁴ Tumaa haratuyyo yootiyoogee nuuni eta siiqiyoogaa bessiyaaba. Issi Kiristtaaniyaa hanotay hara Kiristtaaniyaagaappe dummatiyoogee qoncce. Issi Kiristtaanee haggaazuwan oottiyoobay haraagaa keena gidennan aggana danddayees. Yihooway eta hanotaa akeekees. Waannabay nuuni oottana danddayiyo ubbabaa oottiyoogaa. Yaatiyoogan, nuuni Xoossaanne nu shoorota siiqiyaageeta gidoos.

 AMMANETTIDAAGEETA GIDIYOOGEE KEEHI KOSHSHIYAABA

15-17. (a) Ashkkaray ammanettidaagaa gidiyoogee koshshiyaaba gidiyoy aybissee? (b) Ammanettennaagee kaalettiyoobaa Yesuusi leemisuwan qonccissidoy ayba ogiyaanee?

¹⁵ Nuuni hassayana koshshiyo heezzantto maaray hagaa: Nuuni azazettananne ammanettana bessees. Issi ashkkarau daro loˈˈo eeshshaynne eray deˈana danddayikkokka, hegee i ba godau azazettennabanne bau imettida oosuwaa oottennaba gidikko, aynne maaddenna. Sunttettida ashkkaray ba oosuwaa loytti oottanaunne ba godaa ufayssanau, ammanettidaagaa gidana bessees. PHauloosi, “Sunttati bantta Godaassi ammanettidaageeta gididi, beettanau koshshees” yaagiis.—1 Qor. 4:2.

¹⁶ Nuuni ammanettiyaageeta gidikko, Xoossay nuna anjjanaagee attennaba. Nuuni ammanettennaba gidikko, qohettoos. Yesuusi biraabaa yootido leemisuwaappe hegaa akeekana danddayoos. I yootido leemisuwan, issi goday ba biran zalˈˈidi ‘worissida’ ammanettiya ashkkarata galatiisinne keehi anjjiis. SHin, goday azazettibeennagaa “iita azalla” ashkkaraa, qassi “allaalle kessenna ashkkaraa” yaagiis. Au imettida biray appe ekettiis, qassi a kare kessidi olidosona.—Maatiyoosa 25:14-18, 23, 26, 28-30 nabbaba.

¹⁷ Hara wode, Yesuusi ammanettennaagee kaalettiyoobaa yootiis. I hagaadan giis: “Issi dure bitanee de7ees; baappe garssaara i sunttido bitanee de7iyaagee a miishshaa mooriis giyo zigirssai a gakkiis. Ba sunttido bitaniyaa xeesidi, ‘Ha nena asai giyoogee aibee? Hagaappe sinttan neeni taappe garssaara suntta gidanau danddayenna gishshau, ne kushiyan de7iya ta miishsha ubbaa hamma’ yaagiis.” (Luq. 16:1, 2) Sunttettida ashkkaray ba godaa aquwaa bashshido  gishshau, goday a yedettiis. Hegaappe nuuni keehi maaddiyaaba tamaaroos. Nuuppe Xoossay koyiyo ubbaban, ubbatoo ammanettiyaageeta gidana koyoos.

NUNA HARATUURA GEEDDARSSIYOOGEE LOˈˈOO?

18. Nuna haratuura geeddarssana koshshennay aybissee?

¹⁸ Nuuni ubbay, ‘Taani ay mala ashkkaree?’ giidi oychana danddayoos. Nuna haratuura geeddarssiyo wode metoy merettana danddayees. Geeshsha Maxaafay hagaadan zorees: “Asai ubbai huuphiyan huuphiyan ba oosuwaa paacco; hegaappe guyyiyan, hara asaagaara giigissennan, ba huuphe ooso xalaalan ceeqettiyoobaa demmana.” (Gal. 6:4) Nuuni oottiyoobaa haratuugaara geeddarssiyoogaappe, nuuni oottana danddayiyoobaa loytti qoppana bessees. Hegee nuuni otoruwan sugettennaadan naagiyoogaa xalla gidennan, yibbaatennaadankka maaddees. Nu huuphiyaa qoriyo wode, hanotay laamettana danddayiyoogaa akeekana koshshees. Geella sahoy caddiyo gishshau, cimido gishshau, woy daro aawatettay deˈiyo gishshau, nuuni kase oottiyoogaa keenaa oottana danddayokko. Hara baggara qassi, nuuni haˈˈi oottiyoobaappe daruwaa oottana danddayoos. Yaatikko, ayssi kaseegaappe gujji oottokkoo?

19. Nuuni issi issi maataa demmana xayikko azzanana koshshennay aybissee?

¹⁹ Qassi, nuuni amottiyo aawatettay deˈiyo asatuurakka nuna geeddarssana koshshenna. Leemisuwau, issi ishay gubaaˈe cima gidanau woy gita shiiqotun haasayaa shiishshanau amottana danddayees. Hegaa mala aawatettaa ekkanau minnidi oottiyoogee loˈˈoba; shin, nuuni koyiyo wodiyan he maata demmana xayikko azzanana koshshenna. Issi issi maataa qoppido wodiyaappe daro takkidi demmana danddayoos; qassi hegee hanidoy aybissakko nuuni waayi erana. Muusee Israaˈeelata Gibxxeppe kessanau giigi uttidaba milatikkonne, yaatanau 40 layttaa naagidoogaa hassaya. Hegee morggee zozzido makkalancha asaa kaalettanau koshshiya eeshshay au deˈanaadan maaddiis.—Oos. 7:22-25, 30-34.

20. Yonaataana leemisuwaappe ay tamaarana danddayiyoo?

²⁰ Issi issitoo, issi maataa mule demmennan aggana danddayoos. Yonaataana hanotay hegaa mala. I Saaˈoola naˈaa gidiyo gishshau, Israaˈeela biittaa kawo gidana danddayees. Gidikkokka, Xoossay Yonaataanappe daro yelagiya Daawiti kawotanaadan dooriis. Yaatin, Yonaataani waatidee? I hegaa hammu gi ekkidi, ba shemppuwaa olidi Daawita maaddiis. I Daawitayyo, “Neeni Israa7eela bolli kawotana; taanikka neeppe garssaara haarana” yaagiis. (1 Sam. 23:17) Yonaataana leemisuwaappe ay tamaarana danddayay? Yonaataani ba hanotan lanccibeenna. Qassi, Daawita Saaˈoolaagaadan qanaatibeenna. Haratuyyo aawatettay imettido gishshau qanaatiyoogaappe, nuuyyo imettida oosuwaa minnidi oottana danddayoos. Yihooway ooratta alamiyan, ba ashkkarati ubbay amottiyo loˈˈobaa kunttanaagaa nuuni ammanettana danddayoos.

21. Nuuni Xoossau oottiyo maataa ayba ogiyan xeellana koshshii?

²¹ Nuuni Xoossay sunttido ashkkarata gidiyoogaadan, meqetta iita gidida goday wolqqan ootissiyo aylle gidennaagaa ubbatoo hassayana koshshees. Ubba, Yihooway nunan ammanettees; qassi zaaretti oosettenna, ha wurssetta gallassan mishiraachuwaa sabbakiyoogaa mala oosuwaa immiyoogan nuna keehi bonchees. Qassi i immido oosuwaa waati oottanaakko dooranaadan nuuyyo daro laˈatettaa immiis. Hegaa gishshau, ammanettida ashkkarata gidoos. Ubbaappe keehi Xoqqiyaagau haggaaziyo maataa nashshiyaageeta gidoos.

[Tohossa qofaa]

[Oyshata]

[Sinttaa 20n deʼiya misiliyaa qonccissuwaa]

Nuuyyo imettida oosuwaa ammanettidi oottiyaageeta gidoos