Yiya kwinkcazelo

Yiya kwiziqulatho

Kutheni Sikholelwa Ukuba Ukho UMdali?

Kutheni Sikholelwa Ukuba Ukho UMdali?

Kutheni Sikholelwa Ukuba Ukho UMdali?

Iingcali ezininzi kwimibandela engokwenzululwazi ziyaqonda ukuba ukho umyili okrelekrele owenze indalo. Kusengqiqweni kuzo ukukholelwa ukuba ubomi abukhange bubekho ngamabona-ndenzile. Ngenxa yoko, izazinzulu nabaphengululi abaninzi bakholelwa ukuba uMdali ukho.

Ezinye zazo ziye zaba ngamaNgqina kaYehova. Zeyisekile kukuba uThixo weBhayibhile nguMyili noMenzi womhlaba. Kutheni ziye zafikelela kweso sigqibo? Abapapashi bakaVukani! baye babuza ezinye zazo. Uya kuphawula ukuba indlela eziphendula ngayo ibangel’ umdla. *

“Izinto Ezintsonkothileyo Nezingenakuthelekiswa Nanto Zendalo”

WOLF-EKKEHARD LÖNNIG

INGXELO YOBOMI: Kule minyaka ingama-28 idluleyo bendisisazinzulu sezityalo. Iminyaka engama-21 kulo minyaka, bendisebenzela iMax-Planck Institute for Plant Breeding Research eCologne, eJamani. Kwakhona phantse iminyaka engamashumi amathathu ndingumdala kwibandla lamaNgqina kaYehova.

Ukuphanda ngezityalo, kuquka ukufunda imibandela yebhayoloji, njengenzululwazi ngokusebenza kwamalungu omzimba nenzululwazi ngokubunjwa kwezilwanyana nezityalo kwenza ndibone indlela ezintsonkothe ngayo nendlela ezingenakuthelekiswa nanto ngayo izinto zendalo. Ukufunda kwam ngale mibandela kuye kwandiqinisekisa ngakumbi ukuba ubomi buvela kumyili okrelekrele.

Izazinzulu ziyakubona ukuntsonkotha kwezinto ezidaliweyo. Kodwa ezi zibakala zibangel’ umdla ngokuqhelekileyo bazichaza ngendlela exhasa indaleko. Noko ke, mna ndicinga ukuba iingxoxo nxamnye nengxelo yendalo eseBhayibhileni ayichananga xa ichazwa ngendlela izazinzulu eziyicacisa ngayo. Ndiye ndazihlola ezi ngxoxo, ukutyhubela amashumi eminyaka. Emva kokufunda ngokucokisekileyo ngezinto eziphilayo nokuqwalasela indlela imithetho elawula ummandla wendalo elungelelaniswe ngayo ukuze izinto ziphile, ndinyanzelekile ukuba ndikholelwe kuMdali.

“Nto Nganye Endiyibonayo Inesizathu Sokuba Ibekho”

BYRON LEON MEADOWS

INGXELO YOBOMI: Ndihlala eUnited States yaye ndisebenzela iNational Aeronautics and Space Administration kwisebe lelaser physics. Ngoku umsebenzi endiwenzayo, ngowokuphuhlisa ubugcisa bokuphucula imeko-bume yehlabathi lonke, imozulu nezinye izinto ezikwisijikelezi-langa. Ndingumdala kwibandla lamaNgqina kaYehova eKilmarnock, kummandla waseVirginia.

Xa ndiphanda, ndiye ndikhangele indlela imigaqo yenzululwazi esebenza ngayo. Ndifuna ukwazi ukuba ezinye izinto zenzeka njani yaye kutheni zisenzeka nje. Kumsebenzi endiwenzayo, ndifumene ubungqina obucacileyo bokuba yonke into endiyibonayo inesizathu sokuba ibekho. Ndikholelwa ukuba kusengqiqweni ngokwenzululwazi ukwamkela ukuba izinto zonke zidalwe nguThixo. Imithetho yendalo ilungelelene yaye oko kundenza ndikholelwe ukuba ukho uMlungiseleli, uMdali oyibekileyo.

Ukuba icacile into yokuba zinto zadalwa, kutheni izazinzulu ezininzi zikholelwa kwindaleko? Akungebi kukuba abo bakholelwa kwindaleko bafikelela kwisigqibo bengekabufumani ubungqina? Asinto ingaqhelekanga leyo kwizazinzulu. Kodwa ukukhangela into ethile, enoba kweyisela kangakanani, akusenzi sifikelele kwisigqibo esifanelekileyo. Ngokomzekelo, umntu ophanda ngelaser physics unokubetha ngenqindi phantsi esithi ukukhanya kufana namaza esandi, kuba nje ukukhanya kufana neliza. Noko ke, isigqibo sakhe sisenokungachani ngenxa yokuba kukho obunye ubungqina obubonisa ukuba ukukhanya kufana neephotons. Ngokufanayo, abo bakholelwa kwindaleko abakukholelwayo kusekelwe kubungqina obungaphelelanga yaye bavumela indlela abacinga ngayo iphembelele indlela ababujonga ngayo obo bungqina.

Ingumnqa kum into yokuba umntu amkele ingcamango yendaleko, kuba kwanabo bazibanga “beziingcali” zendaleko bayaphikisana ngendlela indaleko eyenzeka ngayo. Ngokomzekelo, ngaba ungayamkela into yokuba incutshe ezithile zezibalo zithi xa umdibanisa isi-2 nesi-2 kuphuma isi-4, ngoxa ezinye zisithi kuphuma isi-3 okanye isi-6? Ukuba kwinzululwazi kwamkelwa into enobungqina, eye yavavanywa yaza yaphinda yaveliswa, ngoko ke ingcamango yokuba zonke izinto eziphilayo zivela kukhokho omnye ayivisisani nenzululwazi.

“Akukho Nto Inokusuka Nje Izivelele”

KENNETH LLOYD TANAKA

INGXELO YOBOMI: Ndisisazinzulu ngokwakhiwa komhlaba yaye ngoku ndisebenzela iU.S. Geological Survey eFlagstaff, eArizona. Phantse ibe yiminyaka engama-30 ndiphanda ngokwakhiwa komhlaba kuquka nokwakhiwa kwesijikelezi-langa. Amanqaku amaninzi endiye ndaphanda kuwo neemaphu ezibonisa indlela uMars owakhiwe ngayo ziye zapapashwa koolindixesha abaziwayo bezazinzulu. Njengokuba ndiliNgqina likaYehova, ndichitha iiyure ezingama-70 nyanga nganye ndikhuthaza abantu ukuba bafunde iBhayibhile.

Ndafundiswa ngendaleko, kodwa ndandingayamkeli into yokuba amandla angathethekiyo afunekayo ukudala indalo anokubakho nje, kungekho Mdali unamandla. Akukho nto ivela kwinto engekhoyo. Kwakhona ndiye ndafumanisa ukuba iBhayibhile nayo ithi kukho uMdali. Le ncwadi inemizekelo emininzi evumelana nenzululwazi, njengothi umhlaba usisazinge nokuba uxhonywe “kokungento.” (Yobhi 26:7; Isaya 40:22) Ezi zibakala zabhalwa eBhayibhileni kude kudala ngaphambi kokuba abantu bafumane ubungqina bazo.

Cinga nje ngendlela esenziwe ngayo. Sineziva-mvo, siyabuqonda ubuntu bethu, sinengqondo ekrelekrele, siyakwazi ukuncokola yaye sineemvakalelo. Sinokuziva sithandwa size sibonise uthando kwabanye. Indaleko ayinakuzichaza ukuba ezi mpawu sazifumana njani.

Zibuze, ‘Ithembeke kangakanani imithombo yenkcazelo esetyenziswayo ukuze kuxhaswe indaleko?’ Ingxelo ngenzululwazi ngokwakhiwa komhlaba ayiphelelanga, intsonkothile yaye iyadida. Abantu abakholelwa kwindaleko baye basilela ukuza nobungqina beengcamango zabo besebenzisa inzululwazi. Ngoxa izazinzulu ngokuqhelekileyo zinobuchule ekuphandeni ukuze zifumane ubungqina, ziye zizingce xa zichaza oko ziye zakufumanisa. Izazinzulu zaziwa ngokuxhasa iimbono zazo xa zingaqinisekanga ngenkcazelo eziyifumeneyo okanye xa zingavumelani. Imisebenzi yazo nendlela ezivakalelwa ngayo zezona zinto zibalulekileyo.

Njengesazinzulu nanjengomfundi weBhayibhile, ndiye ndaphanda ndifuna inyaniso ngezibakala ezaziwayo nezinto esizibonayo, oko kuye kwandenza ndafikelela kulwazi oluchanileyo. Kusengqiqweni kum ukukholelwa kuMdali.

“Ubungqina Bendlela Iseli Eyenziwe Ngayo”

PAULA KINCHELOE

INGXELO YOBOMI; Ndineminyaka eliqela ndiphanda ngeeseli, ngokwakhiwa kweemolekyuli, ndikwasisazi ngezidalwa ezingenakubonwa ngeliso lenyama. Ngoku ndisebenzela iEmory University, eAtlanta, eGeorgia, eUnited States. Ndikwangumfundisi weBhayibhile ongahlawulwayo, kwindawo ekuthethwa kuyo isiRashiya.

Njengenxalenye yezifundo zam zokwakhiwa kweemolekyuli, kangangeminyaka emine bendifunda ngeeseli nangamalungu azo. Okukhona ndifunda ngeDNA, iRNA, iiprotini nendlela iiseli ezifumana ngayo izondlo, okukhona ndibamb’ ongezantsi ngokuntsonkotha, ukulungelelana nokuchana kwazo. Ngoxa ndandichukumisekile yindlela abantu abaye bafunda ngayo ngeeseli, ndachukumiseka ngakumbi kukuphawula ukuba kusafuneka befunde okungakumbi. Indlela iseli eyenziwe ngayo sesinye sezizathu esibangela ukuba ndikholelwe kuThixo.

Ukufunda kwam iBhayibhile kuye kwatyhila ukuba ngubani lo Mdali—nguYehova uThixo. Ndeyisekile kukuba akanguye nje uMyili okrelekrele kodwa unobubele, nguBawo onothando ondixhalabeleyo. IBhayibhile iyasichazela injongo yobomi yaye ikwasichazela nangethemba lekamva elonwabisayo.

Ulutsha olusesikolweni olufundiswa ngendaleko lusenokungaqiniseki ngento omaluyikholelwe. Ukuba lukholelwa kuThixo, ukholo lwalo luseluvavanyweni kuba lufundiswa ngendaleko. Kodwa lusenokumelana nolo vavanyo ngokujonga indalo esingqongileyo nokuqhubeka lufunda ngoMdali nangeempawu zakhe. Ndiye ndakwenza oko yaye ndiye ndafikelela kwisigqibo sokuba ingxelo yeBhayibhile yendalo ichanile kwaye ayingqubani nenzululwazi echanileyo.

“Imithetho Elula Kodwa Egqwesileyo”

ENRIQUE HERNÁNDEZ LEMUS

INGXELO YOBOMI: Ndingumlungiseleli wexesha elizeleyo wamaNgqina kaYehova. Ndikwasiso nesazinzulu sezibalo, ndisebenza kwiNational University of Mexico. Umsebenzi endiwenzayo ubandakanya ukufumana inkcazelo ecacileyo ngenkqubo engokukhula kweenkwenkwezi ezisuka komnye umnyele zisiya komnye. Ndakhe ndasebenza nangokuntsonkotha kwe-DNA.

Ubomi buntsonkothile ukuba kungathiwa buye bakho nje ngamabona-ndenzile. Ngokomzekelo, cinga nje ngobungakanani benkcazelo ekwimolekyuli ye-DNA. Ngokwezibalo zemathematika ithuba lokuba ichromosome enye ivele nje ibekho zizigidi zezigidi ezisithoba, nto leyo engenakwenzeka. Ndicinga ukuba kububudenge ukukholelwa ukuba zonke izinto ezintsonkothileyo ezikwizinto eziphilayo zinokuvela nje zibekho xa kungenakwenzeka ukuba kwanechromosome nje enye izivelele.

Ukongezelela, xa ndifunda ngento entsonkothileyo, ukususela nje kwiimfikimfelana ukusa kumafu amakhulu aneenkwenkwezi, ndichukumisekile yaye ibangel’ umdla imithetho elawula ukushukuma kwazo. Le mithetho isibonisa okungakumbi kuneNgcali Yezibalo—ifana nokutyobela koMzobi oyiNcutshe.

Abantu bayamangaliswa xa ndibaxelela ukuba ndiliNgqina likaYehova. Ngamanye amaxesha bayandibuza ukuba ndikholelwa njani kuThixo. Ndiyayiqonda into ebangela ukuba bavakalelwe ngale ndlela, kuba iicawa ezininzi aziwakhuthazi amarhamente ukuba afune ubungqina bezinto azifundiswayo okanye aphande ngeenkolelo zawo. Noko ke, iBhayibhile isikhuthaza ukuba sisebenzise “amandla okucinga.” (IMizekeliso 3:21) Bonke ubungqina boMyili okrelekrele obubonakala kwindalo, kuquka nobungqina obuseBhayibhileni buyandiqinisekisa ukuba uThixo ukho nokuba uyayiphulaphula imithandazo yethu.

[Umbhalo osemazantsi]

^ isiqe. 3 Iimbono zeengcali ezikweli nqaku akuthethi kuthi ziyavisisana nezabaqeshi bazo.

[Inkcazelo Ngomfanekiso okwiphepha 22]

Umfanekiso kaMars ongasentla: Courtesy USGS Astrogeology Research Program, http://astrogeology.usgs.gov