Xeen tiʼ baʼax ku taasik

Xeen tu cuadroil baʼax ku taasik

Áantaʼaben tumen Dios ka tin aktáantaj talamiloʼob—Le bix úuchik u yáantken le Bibliaoʼ

Áantaʼaben tumen Dios ka tin aktáantaj talamiloʼob—Le bix úuchik u yáantken le Bibliaoʼ

Áantaʼaben tumen Dios ka tin aktáantaj talamiloʼob—Le bix úuchik u yáantken le Bibliaoʼ

Tsikbaltaʼab tumen Enrique Caravaca Acosta

Jach kʼajaʼanten le kʼiin jeʼeloʼ: upʼéel u kʼiinil 15 tiʼ abril tiʼ u jaʼabil 1971, táan kaʼach in bin in xíimbalt in láakʼtsiloʼob tu kajtaliloʼob. Tumen tsʼoʼok u máan kʼiin xiʼikeneʼ jach taak in wilkoʼob kaʼachi. Chéen ku chiʼichnakkúuntken kaʼach in tuklik wa mix máak kulaʼan wa máax kun jóokʼol u chʼaʼa in beel. Jach upuliʼ maʼ máan tin tuukul in wilik le baʼax jach táaj kʼaas úuch tin wotochaʼ: ¡in maama yéetel uláakʼ óoxtúul máakoʼobeʼ tsʼoʼok kaʼach u kíimsaʼaloʼob!

PʼÁAT chéen esa waʼalakbalen. ¿Baʼax úuchi? Maʼ tin kaxtik baʼax in beete yéetel mix máak kin wilik kaʼachi. ¿Baʼax túun ken in beet kaʼachi? Táanil tiʼ u seguer in tsikbaltik teʼex baʼax úucheʼ paʼatik in tsolik teʼex bix kuxliken kaʼachi. Beyoʼ yaan a naʼatkeʼex bix tin wuʼuyilimba ka tin aktáantaj tuláakal le talamiloʼob ichil in kuxtalaʼ.

Bix úuchik k-beetikba J-jaajkunajoʼon

Síijen Quirimán, upʼéel chan kaaj yaan naatsʼ tiʼ u noj kaajil Nicoya (Costa Rica). Teen in taata yéetel in sukuʼunoʼobeʼ tiʼ kajaʼanoʼon kaʼach tiʼ upʼéel chan kajtalileʼ. Yéetel kex catolicoʼon kaʼacheʼ, yaan baʼaloʼob ku kaʼansaʼaltoʼon maʼ jach maʼalob k-ilkiʼ. Tu jaʼabil 1953, le yanten kaʼach 37 jaʼaboʼoboʼ, taal xíimbaltbiloʼon.

Le máax taal xíimbaltkoʼonoʼ utúul máak ku kʼaabaʼtik Anatolio Alfaro, letiʼeʼ tu yaʼalajtoʼon wa jeʼel k-kʼamik upʼéel xook yéetel le Bibliaoʼ. Teen, in taataʼob, utúul tiʼ in sukuʼunoʼob, in kiik yéetel utúul tiʼ u amigaeʼ, kulajoʼon k-uʼuye. Tu tsolaj yéetel tu xokajtoʼon jujumpʼéel baʼaxoʼob ku yaʼalik le Bibliaoʼ. Bulkʼiin táan k-beetik kʼáatchiʼob tiʼ yéetel máan tak chúumuk áakʼab láayliʼ táan k-tsikbal tu yéeteleʼ.

Anatolioeʼ pʼáat le áakʼab jeʼeloʼ yéetel tuláakʼ kʼiinoʼ. Jach kiʼimakchaj k-óol úuchik k-ilik bix u núukik tuláakal k-kʼáatchiʼob tumen maases teʼ Biblia ku xokik kaʼachoʼ. Le baʼaxoʼob tu tsikbaltoʼ jach maʼ tuʼub tiʼ tuláakal in familiaiʼ. Tu yoʼolal lelaʼ t-ileʼ le baʼax kaʼansaʼab toʼonoʼ jach letiʼ u jaajil. Le oʼolal desde le kʼiin jeʼeloʼ, káaj k-muchʼikba de áakʼab utiaʼal k-xokik le revistaʼob yéetel le libroʼob tu pʼatajtoʼon Anatoliooʼ. Lelaʼ maʼ chéen chʼaʼabil k-beetkiʼ tumen minaʼan corriente. Tsʼoʼoleʼ táanil tiʼ u káajal kaʼach k-xookeʼ k-pixik tuláakal k-ookoʼob yéetel le costaloʼob ku meyaj utiaʼal u tsʼaʼabal papas utiaʼal maʼ k-sen chiʼibil tumen kʼoxoloʼ.

Ka máan seis meseseʼ teen in taata yéetel kaʼatúul tiʼ in láakʼtsiloʼobeʼ okjaʼanajoʼon. Chéen pʼel okjaʼanajikoʼoneʼ káaj k-kʼaʼaytik joonaj joonail le baʼaxoʼob tsʼoʼok k-kanik kaʼachoʼ. Tumen jach ku taasiktoʼon kiʼimak óolal le meyaj k-beetkaʼ k-xíimbaltik kaʼapʼéel hora wa yaan kʼiineʼ k-bin tiʼ tsíimin tak Carrillo, upʼéel chan kaaj tuʼux ku muchʼkuba u j-jaajkunajoʼob Jéeoba. Teʼ kʼiinoʼob jeʼeloʼ láayliʼ u tsʼaʼabaltoʼon xook tumen Anatolioeʼ. Tsʼoʼoleʼ káaj u beetaʼal upʼéel muchʼtáambal t-otoch, teʼelaʼ ku bin ocho utúulal máakoʼob kaʼachiʼ. Tuláakloʼob okjaʼanajoʼob. Ka máan kʼiineʼ le u chan múuchʼ máakoʼoboʼ suunaj upʼéel múuchʼulil tuʼux ku bin veinte máakoʼob.

Joʼopʼ in maas meyajtik Dios

Le tuʼux ku nuʼuktaʼal u meyaj u j-jaajkunajoʼob Jéeoba tu luʼumil Costa Ricaoʼ ku líiʼsik u yóol kaʼach tuláakal le j-kʼaʼaytajoʼob utiaʼal ka u maas meyajtoʼob Dios wa ku páajtaloʼ. Tu jaʼabil 1957 tin chʼaʼatuklaj in maas meyajtik Dios. Le baʼax tin chʼaʼatuklaj in beetkaʼ jach tu taasajten kiʼimak óolal. Yaʼab utéenel anchaj in xíimbal yaʼab horaʼob utiaʼal in bin in wil le máaxoʼob kajaʼanoʼob tiʼ mejen kaajoʼob, kex yaan hora maʼ maʼalob u kʼamkenoʼobiʼ. Jach kʼajaʼanten óoxtéen aʼalaʼab in chʼaʼakal wa maʼ tin waʼalik máaxeniʼ yéetel baʼax kin beetik.

Tu jaʼabiloʼob 1950 óoliʼ tuláakal le bejoʼob jach loobtakoʼoboʼ yéetel yaneʼ chéen tʼuʼul bejoʼob le oʼolaleʼ ku talamtal kaʼach in biniʼ. Yaan tuʼuxoʼobeʼ chéen yóoʼ tsíimin jeʼel u páajtal u bin máakeʼ. Yaan horaeʼ k-kʼat máansik áalkab jaʼob yéetel yaan hora xaneʼ tuʼux ku yáakʼabtal toʼoneʼ tiʼ k-pʼáatal weenliʼ. Tsʼoʼoleʼ le kʼoxloʼoboʼ maʼatech u chaʼikoʼob u wenel máak. Kʼaʼabéet kaʼach xan k-kanáantikba tiʼ le kaanoʼob yéetel le áayinoʼoboʼ. Kex beyoʼ jach ku kiʼimaktal in wóol ikil in wáantik u maasil u kʼaj óoltoʼob Jéeoba Dios. Ken suunaken tin taanajeʼ jach ku kiʼimaktal in wóol tumen tsʼoʼok in wáantik uláakʼ máakoʼob u kaʼanoʼob baʼax ku yaʼalik le Bibliaoʼ. Le kʼaʼaytaj yéetel in xokik sáamsamal le Bibliaoʼ le beet in maas yaabiltik yéetel in maas natsʼkimba tiʼ Dios.

Jujumpʼíitil úuchik u tsʼaʼabalten uláakʼ meyajoʼob in beete. Maas tiʼ diez jaʼaboʼob táan in xíimbaltik jejeláas múuchʼuliloʼob cada semana utiaʼal in wáantikoʼob. Tumen kʼojaʼanchajeneʼ xuʼul in beetik in superintendentei. Baʼaleʼ maʼ xuʼul in jach tsʼáaik in wóol kʼaʼaytajiʼ.

Joʼopʼ u yantalten talamiloʼob

Tu jaʼabil 1971, le tiaʼanen kaʼach Nicoyaeʼ, binen in xíimbalt in láakʼtsiloʼob. Le ka ooken tin wotocheʼ tin wilaj teʼ pekekba in maama teʼ luʼumoʼ, letiʼeʼ ochenta jaʼaboʼob yaan kaʼach tiʼ. Letiʼeʼ tsʼombil yéetel lombil beetaʼabik. Ka tin méekʼeʼ láayliʼ táan kaʼach u chʼaʼik yiikʼeʼ baʼaleʼ jach maʼ xáanchaj ka kíimiʼ. Ka tin sutaj in wicheʼ tin wilaj xaneʼ le señora ku meen janal tin wotochoʼ kimen xan, tsʼoʼoleʼ ocho meses embarazadai kaʼachi. Tsʼoʼoleʼ teʼ pasillooʼ teʼ yaan xan utúul koʼolel J-jaajkunaj kimeniʼ, yéetel teʼ bañooʼ teʼ kíimsaʼan xan u hijo le koʼolel ku meen jaanloʼ. Tuláakloʼob sen tsʼoʼonoʼob yéetel sen loʼomoʼob. Pʼáat chéen táan in tuklik baʼaxten yéetel máax jeʼel u beetik upʼéel baʼal bey jach táaj kʼaasaʼ.

Ka jóokʼeneʼ tin wilaj in papá. Letiʼeʼ tsʼonaʼan xan kaʼach tu pool, baʼaleʼ láayliʼ kuxaʼaneʼ. Áalkabil biniken tak tu taanaj in sukuʼun, kajaʼan quince minutos teʼ tuʼux kajaʼanen kaʼachoʼ; teʼeloʼ tin wojéelteʼ yaan uláakʼ utúul señora yéetel u hijo kíimsaʼan xan. ¡Chéen tukulteʼex bix tin wuʼuyilimba ka tin wojéeltaj le máax kiimsajnajoʼ in sobrino de 17 jaʼaboʼob! Le xiʼipalaʼ maʼ J-jaajkunajiʼ, yéetel yaan kʼiineʼ ku léekel yéetel ku pʼáatal maʼ tu yóol yaniʼ. Letiʼeʼ púutsʼi, le oʼolal joʼopʼ u kaxtaʼal, lelaʼ jach ojéeltaʼab tiʼ tuláakal u luʼumil Costa Rica.

Pʼáat tuláakal tuʼux chéen le ku tsikbaltaʼal. Ka máan upʼéel semanaeʼ kaxtaʼab in sobrinooʼ, u machmaj upʼéel nuxiʼi cuchillo yéetel upʼéel pistola calibre 22, lelaʼ koʼon tiʼ kex ojéelaʼan ku léekel. In sobrinooʼ tsʼoʼon le táan u maʼachloʼ.

Le táan u kaxtaʼaloʼ, yaʼab máax aʼalten ka púutsʼken, tumen maʼ xaan ka suunak in sobrino u kíimsenoʼ. Baʼaleʼ teneʼ taak kaʼach in pʼáatal yiknal in láakʼtsiloʼob bey xan yéetel le sukuʼunoʼob tiʼ le múuchʼuliloʼ. Ka tsʼoʼok in orar tiʼ Dioseʼ tin chʼaʼatuklaj in pʼáatal.

Uláakʼ talamiloʼob ku yantalten

In papaeʼ chéen kuxlaj uláakʼ upʼéel jaʼab. Tsʼoʼoleʼ upʼéel jaʼab kíimik in papaeʼ, kíimsaʼab xan utúul in kiik jach u kʼubmaj u yóol u meyajt Dios. Tuláakal in láakʼtsiloʼob yéetel in amigoʼobeʼ muʼyajnajoʼob tu kaʼatéen úuchik u kíimsaʼal in kiikoʼ. Maʼ tu páajtal in tsolik bix úuchik u jach yaatal in wóol yoʼolal le baʼax úuchoʼ. Baʼaleʼ, tin kʼubaj in wóol tiʼ Jéeoba yéetel mantatsʼ tin kʼáataj tiʼ ka u yáanten.

Tu jaʼabil 1985, binen óoxpʼéel kʼiin tu noj kaajil San José in kʼam upʼéel curso utiaʼal superintendenteʼob, lelaʼ jach tu líiʼsaj in wóol utiaʼal in maas meyajtik Jéeoba. Tu sáastal túun luneseʼ jóokʼen in chʼaʼa camión utiaʼal in suut. Baʼaleʼ le táan in binoʼ, oklaʼaben yéetel biʼitsʼ in kaal. Tumen jach séeb úuchik lelaʼ maʼ béeychaj in wilik máaxoʼobiʼ. Tu chan kaajil Guanacasteeʼ, le xiiboʼoboʼ utiaʼal u saludarkubaʼobeʼ ku yawatoʼob. Teneʼ bey xan suuk in beetik kaʼachoʼ, baʼaleʼ desde ka oklaʼabenoʼ maʼ béeychaj in kaʼa awat jeʼex suuk u beetaʼaloʼ.

Tu jaʼabil 1979, tsʼokaʼaniliʼ u tsʼoʼokol in beel yéetel Celia, utúul kiik yaan tiʼ upʼéel múuchʼulil maʼ sen náach teʼ tuʼux yanenoʼ, letiʼeʼ jach ku creertik baʼax ku yaʼalik le Bibliaoʼ. Sáamsamal k-múul xokik kaʼach le Bibliaoʼ. Baʼaleʼ Celiaeʼ kíim tu mesil julio tiʼ 2001 tumen anchaj cáncer tiʼ. Yaan kʼiineʼ jach kin wuʼuykimba tin juunal, baʼaleʼ jach ku líiʼsik in wóol in wojéeltik yaan u kʼuchul u kʼiinil u kaʼa kuxtal (Juan 5:28, 29).

Kiʼimak in wóol kex tsʼoʼok u yantalten yaʼab talamiloʼob

Kex yaʼab baʼaloʼob tsʼoʼok u beetik in sen muʼyajeʼ, kin wilik le talamiloʼob bey baʼaloʼob ku tsʼáaikoʼob u páajtalil in weʼesik tiʼ Dios jach yaan in fe yéetel chúukaʼan in wóol tiʼ (Santiago 1:13). Upʼéel baʼax jach tsʼoʼok u yáantkeneʼ letiʼe in kʼaʼajsik chéen u súutuk u jáan úuchul wa baʼax tiʼ jeʼel máaxakoʼ (Eclesiastés 9:11). Tsʼoʼoleʼ in wojel xaneʼ «tiʼ u tsʼook jaʼaboʼobeʼ bíin taalak talam kʼiinoʼob», tumen le máakoʼoboʼ jach kʼasaʼantakoʼob yéetel maʼatech u controlarkubaʼob (2 Timoteo 3:1-5). In kʼaʼajsik xan le baʼaxoʼob úuch tiʼ Joboʼ jach ku líiʼsik in wóol. Tumen kex jach muʼyajnaj úuchik u kíimil u paalal, u tsaʼayal upʼéel kʼaakʼas kʼojaʼanil tiʼ yéetel tu peʼertaj tuláakal baʼax yantiʼeʼ, tu yaʼalaj: «¡Kiʼikiʼ tʼambil u kʼaabaʼ Yuumtsil!». Úuchik u chúukpajal u yóol Jobeʼ tsʼaʼab yaʼab utsiloʼob tiʼ tumen Dios (Job 1:13-22; 42:12-15). Le baʼaxoʼob ku kaʼansik le Bibliaoʼ tsʼoʼok u yáantken utiaʼal ka yanakten kiʼimak óolal kex tsʼoʼok u yantalten yaʼab talamiloʼob.

Jéeobaeʼ tsʼoʼok u yáantken utiaʼal ka chúukpajak in wóol. In xokik sáamsamal le Bibliaoʼ ku líiʼsik in wóol yéetel tsʼoʼok u yáantken in páaʼt u béeytal le baʼax ku yaʼalikoʼ. Le oracionoʼ tsʼoʼok u yáantken xan utiaʼal ka yanakten le jeetsʼelil ku tsʼáaiktoʼon Dios utiaʼal maʼ k-sen chiʼichnaktaloʼ (Filiposiloʼob 4:6, 7). Lelaʼ jach ku yáantken utiaʼal maʼ u jach lúubul in wóol. Tsʼoʼoleʼ le in bin teʼ muchʼtáambaloʼob yéetel in táakpajloʼ ku muʼukʼaʼankúuntik in fe (Hebreob 10:24, 25).

Jach yaʼab baʼaloʼob tsʼoʼok u tsʼáaikten Dios, tumen kex tsʼoʼok u yantal in jaʼabileʼ, láayliʼ ku béeytal in wáantik uláakʼ sukuʼunoʼobeʼ, in tsʼáaik xook yéetel le Bibliaoʼ yéetel in jóokʼol kʼaʼaytaj. Le in wilik in wáantik u maasiloʼ ku yáantken xan utiaʼal maʼ u lúubul in wóol. Le oʼolaleʼ kex tumen yaʼab talamiloʼob tsʼoʼok u yantal ichil in kuxtaleʼ kin tsʼáaik u nib óolalil tiʼ Jéeoba úuchik u yáantken. *

[Tsolajiloʼob]

^ xóot’ol 26 Kaʼapʼéel jaʼaboʼob tsʼoʼokok u tsʼíibtaʼal le xookaʼ, Enrique Caravaca Acostaeʼ, kíim le yaan 90 jaʼaboʼob tiʼoʼ.

[U tsolajil le oochel teʼ táan juʼun 28]

In xokik sáamsamal le Bibliaoʼ ku líiʼsik in wóol yéetel tsʼoʼok u yáantken in páaʼt u béeytal le baʼax ku yaʼalikoʼ

[U tsolajil le oochel teʼ táan juʼun 27]

Le ka tin yáax máansaj upʼéel tsoltʼaan jóoʼsaʼan tiʼ le Bibliaoʼ

[U tsolajil le oochel teʼ táan juʼun 28]

Le táan in kʼaʼaytik le maʼalob péektsil úuchjeakiloʼ